Tutkimus paljasti: Osakkeisiin sijoittavat ovat onnellisempia kuin muut

Osakkeiden omistaminen lisää sekä pieni- että suurituloisen onnellisuutta. Tutkimuksen tehnyt professori haluaisi pystyä laskemaan onnen hinnan.

Kaksi tuttavaa on yhtä varakkaita. Toinen sijoittaa osakkeisiin, toisen varallisuus on peräisin muualta. Osakkeita omistava on todennäköisesti tuttavaansa onnellisempi.

Tämä selviää Markku Kaustian ja Niilo Luotosen Aalto-yliopistossa tekemässä tutkimuksessa. Sen aineistona on käytetty 120 000 eurooppalaisen vastauksia 19 eri maasta.

Miksi osakkeiden omistaminen ja onnellisuus linkittyvät toisiinsa? Tämä tutkimus ei pureudu syihin, mutta niitä voi arvailla. Ensinnäkin osakkeen omistajat kokevat kuuluvansa yhteisöön, ja yhteisöllisyys tuo iloa.

– Osakesijoittajat on yhteisö. Yksi keskustelee muiden sijoittajien kanssa netissä, toinen tapaa muita sijoittajia seminaareissa, sanoo Aalto-yliopiston rahoituksen professori Markku Kaustia.

Etenkin niillä, joilla ei ole muita harrastuksia tai vakiintunutta sosiaalista piiriä, osakesijoittaminen lisää onnellisuutta. Yksi selitys on, että osakkeista riittää enemmän puhuttavaa kuin vaikkapa rahan säästämisestä muulla tavoin – ja sosiaaliset suhteet tutkitusti lisäävät onnellisuutta.

– Sijoittaminen on oma maailmansa, joka herättää paljon keskusteluja, mielipiteitä ja tunteita. Firmojen osakekursseissa tapahtuu koko ajan jotain.

Vaikkapa Facebookin Sijoituskerhossa puhutaan osakkeista päivittäin. Etenkin naisten sijoittaminen on herättänyt viime aikoina paljon keskustelua, ja siitä jutellaan vilkkaasti muun muassa Vauras nainen -ryhmässä.

Kaustia käy itse puhumassa esimerkiksi Pörssisäätiön tilaisuuksissa, ja hän on huomannut, että niissä käy aiempaa enemmän nuoria sijoittajia. Toisaalta hän ei usko, että kaikki sijoittajat kaipaavat osakekurssien seuraamisesta hauskaa harrastusta.

– Totuuden nimissä en usko, että kohta kaikki suomalaiset ovat keskustelemassa osakkeista. Mutta tietysti on hyvä, että nuoret miettivät sijoittamistaan suunnitelmallisesti.

Elämä omiin käsiin

Yhteisöllisyyden lisäksi toinen onnellisuuden syy voi olla tunne siitä, että osakkeisiin sijoittaessaan ihminen pystyy vaikuttamaan omaan varallisuuteensa. Sijoituskohteen valitessaan ihminen tekee päätöksen laittaa rahansa tiettyyn kohteeseen, ja päätöksen teko antaa kontrollin tunteen.

Vaikka salkkua hoitaisi joku muu kuin sijoittaja itse, osakekurssien kehityksen seuraaminen on konkreettisempaa vaikuttamista kuin pelkän tilillä olevan rahasumman tuijottaminen.

Tutkimuksessa kävi ilmi se, että pienituloisilla osakesijoittaminen vaikuttaa onnellisuuteen enemmän kuin suurituloisilla.

– Sijoitukset nostavat kuvaa omasta varallisuudesta, Kaustia sanoo.

Osakesijoittaminen myös muokkaa identiteettiä. Voi olla mukavaa ajatella omistavansa vaikkapa palanen Konetta.

Tosin tutkimus ei avaa sitä, kummin päin syy–seuraus-suhde toimii: tuleeko ihmisestä onnellinen, kun hän sijoittaa, vai aloittaako valmiiksi onnellinen ihminen sijoittamisen todennäköisemmin kuin muut. Se kuitenkin on huomattu, että ihminen tulee entistä onnellisemmaksi aloittaessaan sijoittamisen.

On myös huomioitava, että pienituloisimmilla ihmisillä ei ole varaa sijoittaa. Sekin tiedetään, että sijoittaminen on yhteydessä yhteiskunnalliseen valveutuneisuuteen ja koulutustasoon.

Rahan lahjoittaminen tekee onnelliseksi

Osakesijoittaminen ei ole ainoa vaurastumiseen liittyvä asia, joka lisää onnen tunnetta. Myös tulojen kasvu lisää onnellisuutta – mutta vain tiettyyn pisteeseen asti. Sen jälkeen kun ihminen on saavuttanut 75 000 dollarin eli noin 70 000 euron bruttotulot vuodessa, tulojen kasvu ei enää tee onnellisemmaksi.

– Rahan merkitys muuttuu sen mukaan, kuinka paljon ihmisellä on sitä käytettävissään. Ensin ihminen tarvitsee ruokaa ja paikan, jossa nukkua. Perusasioiden hankkimisen jälkeen tulee itsensä hemmottelu, kuten matkustelu. Sitten kun nämäkin tarpeet on täytetty, rahalla ei enää kauheasti saa mitään sellaista, millä olisi merkitystä onnellisuuden kannalta, Kaustia sanoo.

– Toisaalta rahaa voi aina lahjoittaa, ja sekin lisää onnellisuutta, hän jatkaa.

Rahan ja henkilökohtaisen tyytyväisyyden suhdetta avaa myös Easterlinin paradoksi: valtiot ovat rikastuneet ja taloudellinen hyvinvointi lisääntynyt, mutta ihmisten onnellisuuden taso ei kuitenkaan ole noussut yhtä jyrkästi.

Jos vertaa vaikkapa 1960-luvun Suomea nykyhetkeen, taloudellinen hyvinvointi on kasvanut moninkertaiseksi, mutta onnellisuus ei ole lisääntynyt samassa suhteessa.

Onnellisuuden tunteeseen vaikuttavatkin ennen kaikkea ihmisen oman tilanteen kehitys ja se, kuinka paljon vertaa itseään muihin: jos muilla menee yhtä hyvin kuin itsellä, omat onnistumiset eivät välttämättä aiheuta samanlaista onnen tunnetta kuin se, että menestyy muita paremmin.

Voiko sijoitusinto mennä yli?

Entä toimiiko onnen kaava toisinpäin: voiko sijoittaminen mennä sillä tavalla överiksi, että se tekee ihmisestä entistä onnettomamman? Mitä jos ihminen kitsastelee kaikessa ja säästää jokaisen mahdollisen euron tulevaisuutta varten?

– Tässä on kyse klassisesta nykyhetki vastaan tulevaisuus -ajattelusta. Jos ostat latten joka päivä, teko nostaa mielialaa nyt, muttei lämmitä kymmenen vuoden päästä. Jos taas säästät neljä euroa joka päivä, nautit kymmenen vuoden päästä, mutta et nyt.

Viime aikoina mediassa on ollut esillä monia parikymppisiä miehiä, jotka julistavat jäävänsä sijoitustensa avulla eläkkeelle alle 40-vuotiaana.

– Siinä voi käydä niin, että raataa itsensä burnouttiin eikä silti onnistu tavoitteessaan. Siitä voi seurata romahdus, Kaustia sanoo.

Hänen mukaansa sijoittamisessa järkevintä olisi etsiä itselleen kultainen keskitie, jossa ajattelee sekä nykyhetkeä että tulevaa.

Onnen hinta

Kaustia kertoo, että hänellä on jatkuvasti mielessä kymmeniä tutkimusideoita. Osakesijoittamisen ja onnen suhteeseen hän tarttui ennen kaikkea siksi, että onnellisuuden tutkimisella voi parantaa yhteiskuntaa.

– Jos pystyttäisiin laskemaan, kuinka paljon osakkeiden omistaminen lisää onnellisuutta, saataisiin hinta onnellisuudelle, professori sanoo.

Tällöin hallitukselle voisi esimerkiksi antaa suoran ohjeen tehdä politiikkaa: jos jaatte valtion osakesalkun kansalaisten omaan käyttöön, kansasta tulee X prosenttia onnellisempi.

Itse asiassa Kaustia on aiemmin ehdottanutkin valtion osakkeiden jakamista kansalaisille: silloin jokainen saisi päättää, mitä sijoituksillaan tekee. Luultavasti entistä useampi kiinnostuisi sijoittamisesta ja taloudenpidosta.

Mikä kaikki vaikuttaa onnellisuuteen?

Markku Kaustia ja Niilo Luotonen käyttivät tutkimustaan varten aineistoa, jota on kerätty 19 eri Euroopan maassa kymmenen vuoden ajan terveyden ja ikääntymisen tutkimusta varten.

Aineistosta käy ilmi, että moni muukin asia kuin osakkeiden omistaminen lisää onnellisuutta. Eniten onnellisuutta lisäävät hyvä terveys, luotto omaan lähiympäristöön ja yhteiskuntaan sekä omat tulot ja varallisuus. Tämän jälkeen tulevat älykkyys, sosiaalisuus ja koulutus.

Kiinnostavaa on myös se, että pituus vaikuttaa onnellisuuteen positiivisesti: mitä pidempi ihminen, sen tyytyväisempi.

Tuoreimmat
Kekseliäimmät joululahjat ilman stressiä
Kun luet tämän, et päädy kiertämään kauppoja selkä hiessä ja yllätät läheisesi osuvilla lahjoilla. Mikä parasta, nämä ehdit hankkimaan vaikka ihan viime tipassa.
Liikenteessä uudistuneella vakuutuksella
Alkuvuodesta päivittynyt liikennevakuutuslaki uudisti autojen vakuuttamista merkittävästi. Muutoksen ansiosta Osuuspankin asiakkaat saavat liikennevakuutukseensa nyt aiempaa suuremman lähtöbonuksen...
Ät och bra billigt
Hur kan man minska matutgifterna med flera hundra euro per månad?
Pienoiskuva asiakaskunnasta
OP Keski-Suomen edustajiston vaalit on käyty. Kiitos kaikille äänestäjille. Lämpimät onnittelut valituille 60:lle edustajiston jäsenelle ja kiitokset kaikille ehdokkaille.

OP sosiaalisessa mediassa