Jostain tulee joku joka pelastaa eläkkeemme - tai sitten ei!

Olen keski-ikäinen. Kyllä, näin se vain on. Vaikka yritän sen itseltäni jatkuvasti kieltää, niin alati lisääntyvä kolotus nivelissä ja aikaiset aamuheräämiset palauttavat minut joka päivä todellisuuteen. Arjen rauhaani on alkanut häiritä myös työuran lopun alku. Todennäköinen eläkkeelle siirtymisikäni on jo lähempänä kuin työurani alkupiste espoolaisen huoltoyhtiön kesäpoikana ruohonleikkaajan ratissa. Niin ainakin toivon.

Alati julkisuudessa esiintyvät termit kestävyysvaje, suuret ikäluokat ja eläkepommit herättävät huolta itse kussakin. Työurani alussa ne kiinnostivat vähemmän kuin sukkahousuhevi. Nyt molemmat kuulostavat korviin puhkisoitetuilta levyiltä. Niistä toinen aiheuttaa kiusallisen korvamadon ja kasvavan huolen tulevasta kun taas sukkahousuhevin saa pois päältä vaihtamalla radiokanavaa. Mutta niin se vain on, että jokaisen ihmisen elämään liittyy sellainen harmillinen piirre kuin vanheneminen ajan kuluessa. Viisastuminenkin olisi suotavaa.

Ajan mittaan vauhti hidastuu. Pikkuhiljaa mieltä alkaa askarruttaa enemmän arki ja se onko isoäidin kertoma ”eläke on kuule Pasi 60% palkastasi” sittenkään vedenpitävä totuus. Jokainen voi itse miettiä minkä vaihtoehdoista a, b tai c valitsee kysyttäessä, oletko huolestunut toimeentulosi riittävyydestä eläkkeelle siirtyessäsi:

a) Olen, mutta nukun yöni hyvin. Jostain tulee uusi Nokia ja pelastaa kaiken.

b) Olen ja koska maailma muuttuu nopeasti ympärilläni haluan itse vakuuttaa tulevaisuuteni. Siksi olen ryhtynyt säästämään ja sijoittamaan vanhuudenpäivän varalle.

c) En ole. Saavutettu etu on saavutettu etu ja työmies on eläkkeensä ansainnut.

Valitettavan suuri osa meistä tuntuu elävän vastausten a ja c illuusioissa. Jostain tulee joku joka pelastaa kaiken eikä meidän tarvitse luopua mistään. Lisäksi usko siihen, että kun jokin on kirjoitettu lakiin, pykälin tai hallitusohjelmaan, niin se on siihen iäksi verellä vahvistettu. Jos näin on, niin mihin me eduskuntaa tarvitsemme? Kaikki laithan on jo säädetty, eikä mikään muutu! Uskallan silti väittää, että vaihtoehto b on todellisuutta, jossa meidän kaikkien olisi syytä alkaa elää. Suurin osa meistä voi vaikuttaa eläkkeensä riittävyyteen eikä koskaan ole liian myöhäistä lähteä sitä kartuttamaan.

Omasta tulevaisuudestaan huolehtiminen on meidän jokaisen omalla vastuulla, mutta vastuuntuntoinen työnantajakin voi siihen kannustaa. Omasta reilun 20 vuoden työkokemuksesta tiedän, että mitä vähemmän työn ulkopuolisia huolenaiheita minulla on, sitä tehokkaampi olen työntekijänä. Ruuhkavuodet, parisuhdekriisit, sairaudet, huuhkajien ikuinen kärsimysten tie ja muut arjen haasteet eivät kaipaa lisää bensaa liekkeihin tulevaan toimeentuloon liittyvästä murehtimisesta.

Yksi työnantajan tapa huolehtia työntekijöidensä tulevaisuuden turvasta on järjestää heille lisäeläke ryhmäeläkkeellä. Se sopii kaikille työntekijöille ikään katsomatta, mutta tehokkain se on erityisesti nuoremmille ikäluokille, kun aika auttaa kartuttamaan tulevaa eläkettä.

Ryhmäeläke voi olla ennalta sovittu lisätulo tai työnantaja voi tehdä siitä myös kannustinpalkkion. Palkitsemiseen varatusta 100 eurosta ei mene ennakkopidätystä ja sivukuluja. Työntekijä maksaa aikanaan lisäeläkkeestä nauttiessaan siitä verot ansiotulona. On myös työnantajan edun mukaista, että ymmärrys siitä mistä eläkkeet maksetaan ja mistä eläke muodostuu kasvaa. Työnantaja kun kuitenkin maksaa suurimman osa lakisääteisistä eläkemaksuista.

Työntekijälle ryhmäeläke antaa puolestaan näkymän tulevaisuuteen. Työntekijä pystyy itse seuraamaan miten oman lisäeläkkeen varat on sijoitettu ja miten ne karttuvat. Hänellä voi olla mahdollisuus valita millä riskitasolla haluaa varojansa sijoitettavan. Työntekijä voi maksaa myös osan ryhmäeläkevakuutusmaksuista itse ja saa vähentää maksamiaan vakuutusmaksuja ansiotuloverotuksessa korkeintaan viisi prosenttia työnantajan hänelle maksamasta palkasta - maksimissaan 5 000 euroa vuodessa.

Minkä kokoiselle yritykselle ryhmäeläke sitten sopii? Jokaisella, jossa keskustelua yrityksen sisällä käydään muidenkin kuin itsensä kanssa. Koko ei ole siis suurimmalle osalle yrityksistä rajoite. Itse näkisin mielelläni ryhmäeläkkeen mahdollisimman laajasti yhtiössä henkilöstöä koskevana kannustimena. Mikä sitouttaa yrityksen työntekijät paremmin yhteisiin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen kuin laajasti palkitseva tulevaisuuten katsova kannustin?

Tuoreimmat
Puukauppa käy vilkkaasti – jopa ennätystahtiin
Puukauppa käy vilkkaasti – jopa ennätystahtiin
Tänä vuonna puukaupalle on erinomaiset edellytykset ja odotettavissa on jälleen uusi hakkuuennätys. Näin metsätalouden edustajat kommentoivat puumarkkinaa.
Juhannus vaikuttaa suomalaisten kulutustottumuksiin – ”Kesällä miehet ovat elämyshakuisempia ja naiset tekevät enemmän heräteostoksia”
Juhannus vaikuttaa suomalaisten kulutustottumuksiin – ”Kesällä miehet ovat elämyshakuisempia ja naiset tekevät enemmän heräteostoksia”
Tutkimuksen mukaan suomalaiset kuluttavat juhannuksena eniten rahaa tarjoiluihin ja ruoanlaittoon. Tutut keskikesän juhlaperinteet elävät edelleen, mutta juhannushäiden sijaan nuoret suuntaavat...
Graafikon pätkätyöt taakseen jättänyt Keijo: ”Uusi työ vahtimestarina tuntuu jopa kutsumukselta”
Graafikon pätkätyöt taakseen jättänyt Keijo: ”Uusi työ vahtimestarina tuntuu jopa kutsumukselta”
Puolen vuoden lomautus ja sitä seurannut työnantajan konkurssi sysäsivät viisikymppisen Keijo Korhosen lopulta työhön, joka sopii hänen luonteelleen. Vaikka kolmen vuoden työttömyys ketutti...
Taloustaidot haltuun jo nuorena
Taloustaidot haltuun jo nuorena
Oman talouden hallitseminen on elintärkeä taito. Nuorena aloitettu omien menojen suunnittelu ja säästäminen opettavat järkevään rahankäyttöön.

OP sosiaalisessa mediassa