Yritykset ja sijoittajat huomio: katse sinne, missä kasvua on - kehittyvien maiden rooli maailmantaloudessa kasvaa

Henna Mikkonen
Henna Mikkonen

Ekonomistina OP Ryhmässä. Talousasiat ihmisten näkökulmasta ovat lähellä sydäntäni.

Kehittyvät maat muodostavat valtaosan maailmasta niin pinta-alan kuin väestömääränkin suhteen. Ne kasvavat kehittyneitä maita nopeammin ja ovat jo kiilanneet maailman suurimpien talouksien joukkoon. Miten suomalaiset voivat tästä hyötyä?

Henna Mikkonen
Henna Mikkonen

Ekonomistina OP Ryhmässä. Talousasiat ihmisten näkökulmasta ovat lähellä sydäntäni.

Mitä kehittyvät maat ovat?

Eri tahot (esimerkiksi IMF tai MSCI) jaottelevat maailman maat kehittyneisiin ja kehittyviin maihin. Jaottelun perusteet vaihtelevat hieman tahosta ja tarkoitusperistä riippuen, mutta tyypillisiä mittareita ovat maan taloudellinen kehitysaste (BKT per henkilö) sekä rahoitusmarkkinoiden kehittyneisyys.

Pinta-alallisesti ja väestömääräisesti kehittyvät maat muodostavat valtaosan maailmasta. Historiassa näiden maiden taloudellinen merkitys on ollut kokoaan pienempi, mutta tämä tilanne on muuttunut. 10 vuotta sitten kehittyvien maiden osuus maailmantaloudesta kasvoi länsimaita suuremmaksi. Tällä hetkellä kehittyvät maat tuottavat noin 60 % maailman bruttokansantuotteesta. Erityisesti Kiinan rooli maailman taloudessa on noussut voimakkaasti.

Kehittyvien maiden BKT

Kehittyvien markkinoiden osuus maailman BKT:stä ja niiden BKT:n kasvu.

Kehittyvät maat kasvavat kehittyneitä maita nopeammin. OPn arvion mukaan kehittyvät maat kasvavat tänä vuonna reilun 2 %:n vauhtia kun kasvu kehittyvissä maissa yltää 5 %:iin. Tämä on luonnollista: kun maa ponnistaa alhaisemmalta lähtötasolta ja usein työikäinen väestökin kasvaa, ovat myös talouskasvun edellytykset suurempia. Toki kasvu ei tule automaattisesti, vaan vaatii talouksilta riittävää vakautta ja uudistuksia.

Tulevaisuudessa kehittyvien maiden rooli maailmassa mitä todennäköisimmin kasvaa entisestään. PWC:n ”The World in 2050” raportissa arvioidaan, että vuonna 2050 Kiina on ylivoimaisesti maailman suurin talous ja Intia on ohittanut USA:n. EU:n osuus maailman BKT:sta putoaa PWC:n arvion mukaan nykyisestä 15 %:sta alle 10 %:iin. Maailman seitsemästä suurimmasta taloudesta kuusi on nykyisiä kehittyviä maita (Kiina, Intia, Indonesia, Brasilia, Venäjä, Meksiko).

Mitä tämä tarkoittaa suomalaisille?

Suomalaisille yrityksille kehittyvien markkinoiden nousu tarkoittaa uusia mahdollisia ostajia tuotteille ja palveluille. Kun kehittyvät maat vaurastuvat, ne tarvitsevat uudenlaisia asioita. Kaupunkeja, teitä, siltoja, verkkoja yms rakennetaan, koulutusjärjestelmiä kehitetään. Kehittyvien maiden ihmisillä on aiempaa enemmän rahaa kulutettavaksi ja myös kulutusmieltymykset muuttuvat. Maan vaurastuessa ihmisten kulutus muuttuu perustarpeiden tyydyttämisestä entistä enemmän erilaisten kestokulutushyödykkeiden (esim. pesukoneet, autot) ja palveluiden (esim. rahoituspalvelut, turismi) suuntaan.

Jos suomalaiset yritykset onnistuvat löytämään paikkansa tässä kehityksessä, ovat niiden näkymät suotuisammat kuin omilla pienillä kotimarkkinoilla ikinä. Suomalaisille yrityksille kasvumahdollisuuksia arvioidaan löytyvän erityisesti maatalouden, veden- ja jätteenkäsittelyn, infrarakentamisen, koulutuksen ja terveydenhuollon aloilla. Näitä mahdollisuuksia ei olla suinkaan täysimääräisesti otettu haltuun. Venäjän ja Kiinan osuus Suomen tavaraviennistä on reilun 5 %:n luokkaa, Intian, Brasilian, Meksikon ja Indonesian alle 1 %:ia. Suomen vienti on perinteisesti ollut investointipainotteista, joten olemme hyötyneet enemmän kehittyvien maiden investointivetoisesta kasvusta. Kehittyvien maiden kuluttajien tarpeisiin emme oikein osaa vastata. Turismin kasvusta Suomi on sentään saanut osansa, sillä esimerkiksi aasialaisten turistien määrä on lähes kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa.

Myös kotitaloudet voivat hyötyä kehittyvien maiden noususta ohjaamalla pitkäaikaisia sijoituksiaan näihin maihin. Pitkässä juoksussa tuotto-odotukset kehittyvissä maissa ovat länsimaita korkeammalla, mutta myös riskit ovat toki suurempia. Niinpä kehittyvät maat sopivat pitkäaikaisen sijoittajan salkkuun osana hajautettua kokonaisuutta. Suorien osakesijoitusten teko kehittyviin maihin on usein mahdotonta tai vähintäänkin kallista ja työlästä, mutta erilaisten rahastojen kautta sekin on nykyään helppoa. Toinen epäsuorempi vaihtoehto on sijoittaa länsimaisiin yrityksiin, jotka ovat läsnä kehittyvissä maissa. Suomenkin pörssistä tällaisia yrityksiä löytyy monia.

Kehittyvät maat eivät kuitenkaan ole mikään yksi homogeeninen ryhmä, vaan maat eroavat toisistaan paljon niin talouden kehittyneisyyden, toimialarakenteen, poliittisen järjestelmän kuin kuluttajien preferenssienkin suhteen. Paikallistuntemus on siis valttia, oli sitten kyse yrityksen jalkautumisesta markkinoille tai sijoitusten tekemistä maan yrityksiin.

Kehittyville markkinoille voi sijoittaa esimerkiksi OPn rahastojen kautta. Rahastoja hallinnoi OP-Rahastoyhtiö Oy.

OP sosiaalisessa mediassa