Suomalaisilla on jo yli 15 miljardin euron edestä kulutusluottoja

Kulutusluottojen määrä kasvaa paljon nopeammin kuin asuntolainat. Uusia vakuudettomia kulutusluottoja otettiin toukokuussa ennätykselliset 264 miljoonaa euroa.

Suomalaisista kotitalouksista reilulla puolella on velkaa, uutisoi Tilastokeskus kesäkuussa. Velkaisia kotitalouksia on 53 prosenttia kaikista eli noin 1,4 miljoonaa kotitaloutta.

Yhteensä suomalaisilla oli viime vuoden lopussa velkaa 121 miljardia euroa, mikä on pari prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna.

OPn ekonomistin Henna Mikkosen mukaan velkaantumisen kasvu on ollut viime vuosina hyvin maltillista, jos sitä vertaa esimerkiksi kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin tai kansantalouden kehitykseen.

Se, että viime aikoina velanotto on taas lisääntynyt, on Mikkosen mukaan luonnollista. Taantuman aikana ihmiset ovat varovaisempia kuluttajia. Nyt, kun talous taas kasvaa, moni uskaltautuu ottamaan lainaa esimerkiksi asuntoon tai autoon.

Mutta pitäisikö suomalaisten velkaantumisesta olla huolissaan?

Nuorilla perheillä on asuntovelkaa

Suurin osa suomalaisten velasta on asuntovelkaa, yhteensä noin 97 miljardia euroa. Uusia asuntolainoja nostettiin Suomen Pankin mukaan toukokuussa 1,8 miljardin euron edestä.

Ymmärrettävästi eniten asuntovelkaa on nuorilla perheillä. Siinä missä keskimäärin kaikilla asuntovelkaisilla kotitalouksilla on asuntolainaa alle 100 000 euroa, kahden huoltajan lapsiperheillä sitä on keskimäärin 133 000 euroa.

Perheissä, joissa vanhemmat ovat 25–34-vuotiaita, asuntovelkaa on keskimäärin lähes 150 000 euroa.

Henna Mikkonen ei olisi erityisen huolissaan suomalaisten asuntoveloista.

– Tosin on hyvä muistaa, että Suomen asuntomarkkinat ovat kymmenessä vuodessa eriytyneet. Ei ole enää itsestään selvää, että asunnon arvo nousee, hän sanoo.

Asuntolainan taustalla on kuitenkin aina reaalista omaisuutta. Toisin on kulutusluotoissa.

Pikavipit kasvavat nopeasti

Suomalaisilla on erilaisia tilastoituja kulutusluottoja jo yhteensä 15,5 miljardia euroa. Niiden määrä myös kasvaa paljon nopeammin kuin asuntolainojen.

Erityistä huolta aiheuttaa vakuudettomien kulutusluottojen ja pikavippien määrän kasvu. Suomen Pankin mukaan tämän vuoden tammi-toukokuussa niitä nostettiin yli 13 prosenttia enemmän kuin edellisvuoden vastaavana ajankohtana.

Toukokuussa uusia vakuudettomia kulutusluottoja nostettiin ennätysmäärä, 264 miljoonaa euroa.

Mikkosen mukaan erilaisten kulutusluottojen nopea kasvu kertoo ainakin siitä, että niitä on nykyään helppo saada ja että tarjontaa on tullut paljon lisää. Se voi kertoa siitäkin, miten suomalaisten kulutuskäyttäytyminen on muuttunut.

– Näppituntumani on se, että muutosta on tapahtunut. Vielä omassa lapsuudessani oli tapana ensin säästä ja vasta sitten ostaa, Mikkonen sanoo.

Suomalaiset myös säästävät

Velkaantumiskeskustelussa on toinenkin puoli, josta puhutaan vähemmän ja se on suomalaisten varallisuuden kasvu.

Samaan aikaan, kun suomalaiset ovat ottaneet lisää velkaa, kotitalouksien rahoitusvarallisuus eli esimerkiksi talletukset, osakesijoitukset, vakuutussäästöt sekä rahasto-osuudet ovat kasvaneet nopeammin kuin velat.

Mikkosen mukaan moni asuntovelkainen pystyy lainan lyhentämisen rinnalla panemaan jotain myös säästöön. Se on hänestä hyvä asia. Säästöt tuovat taloudellista puskuria elämään.

Tuoreimpien tilastojen valossa suomalaisten säästämisastekin olisi taas kääntynyt plussalle. Säästämisaste kertoo, kuinka paljon rahaa jää säästöön suhteessa käteen jääviin tuloihin. Säästämisaste ehti taantumavuosina painua miinukselle.

Sekin velkaantumiskeskustelussa usein unohtuu, että noin puolet suomalaisista kotitalouksista on kokonaan velattomia. Asuntovelkaakin on vain joka kolmannella kotitaloudella.

OP sosiaalisessa mediassa