Quo vadis, Turkki?

Viimeisen vuosikymmenen aikana Turkki on menettänyt paljon ystäviä. ’I don’t care what the international community says!’ sanoi presidentti Erdogan maaliskuussa 2014, hetki ennen, kun kielsi koko maassa Twitterin käytön. Sanavapauden rajoittaminen ja autoritaarinen johtamistapa saivat muut maat vieroksumaan. Tämä kostautui näyttävästi lokakuussa 2014 YK:n turvallisuusneuvoston jäsenvaaleissa, missä ehdolla ollut Turkki sai vain 60 ääntä 193:sta ja hävisi paikan Espanjalle. Edellisen kerran Turkki oli menestyksekkäästi ehdolla vuonna 2008 ja keräsi peräti 151 ääntä. Muutamassa vuodessa Turkki oli menettänyt yli puolet kannattajista.

Viime kuukausina ovat äänessä olleet kansanväliset sijoittajat. Turkin liira on vuoden aikana heikentynyt yli 20%. Turkin valtio- ja yrityslainojen riskipreemiot ovat kohonneet. Sijoittajien usko maan tulevaisuuteen on vaakalaudalla. Miksi näin tapahtuu maassa, missä talouskasvu oli viime vuoden lopussa 7.3%, maan väestö on nuori ja hyvin yritteliäs sekä maan teollisuustuotanto ja palvelusektori näyttävät voivan hyvin?

Huolenaihe sijoittajille, kuten myös paikallisille poliitikoille on itse asiassa talouden liiankin nopea kasvu ja mahdollinen ylikuumeneminen, sekä korkea, jopa yli 10% inflaatio. Vielä enemmän huolestuttaa tapa, millä Erdogan näyttää ohjailevan itsenäistä keskuspankkia. Ulkopuolelta katsottuna keskuspankin olisi ehdottomasti nostettava ohjauskorkoa, mikä hillitsisi inflaatiota ja samalla antaisi tukea heikkenevälle valuutalle. Tämä taas ei sovi Erdoganille, koska se olisi lisärasite velkaantuneelle yksityiselle sektorille juuri ennen presidentinvaaleja.

Sivusta katsottuna Turkin rahapolitiikka ei ole maan eduksi. Eri kuva ilmenee kuitenkin keskustellessa paikallisten kanssa. Keskuspankin ekonomistin mukaan kasvu onkin jo hidastumassa ja inflaatiokin kääntymässä alaspäin. Maan velkaantumista aiheuttava vaihtotaseen vaje on hänen mukaan jo pienenemässä, jos otetaan huomioon muutama, jopa järkevältä kuulostava korjaustermi. Muutenkin vaihtotaseen vaje ja velkaantumisen kasvu ovat vain nuoren ja kehittyvän talouden ominaispiirre. Vähän kun työuraa alustava nuori perhe, joka on ottanut ison asuntolainan perustaakseen ensimmäisen yhteisen kodin.

Erdoganin kannatus Turkissa on vahva. Länsimaat näkevät sen johtuvan sanavapauden rajoittamisesta ja tavoista, millä Erdogan on pidättänyt tai karkottanut maasta mahdollisia kritisoijia. Valtaosa kansalaisista näyttää kuitenkin olevan tyytyväisiä presidentin aikaansaamisiin. Minut lentokentälle kuljettanut taksikuski, innokas Erdoganin kannattaja kiinnitti huomioni uuteen lentokentälle vievään moottoritiehen, tien vieressä olevaan isoon koripallostadioniin sekä Istanbuliin pian avattavaan uuteen, maailman isoimpien joukkoon kuuluvaan lentokenttään. Hänen mukaan Erdogan pitää kansalaisista hyvää huolta.

Turkissa pidetään ennenaikaiset presidentti- ja parlamenttivaalit 24.kesäkuuta 2018. Sijoittajien harmiksi ei Erdoganin valtapuolue, eikä oppositio ole toistaiseksi linjannut, miten jatkossa maan taloutta hoidetaan. Samaan aikaan, kun poliitikot keskittyvät vaalikampanjointiin, rasittaa maan pankkisektoria kasvava velkajärjestelyjen määrä. Pankkisysteemi näyttää onneksi vielä hyvin vakavaraiselta. Turkkilaisten pankkien erityispiirteenä on kuitenkin suuri määrä ulkovaluuttamääräistä rahoitusta. Jos maan talousnäkymät pysyvät jatkossa epävarmoina, saattavat maan ulkopuoliset sijoittajat hyvin nopeastikin poistua maasta. Tuloksena olisi siinä tapauksessa liiran vieläkin jyrkempi heikkeneminen. Tai dollarin kallistuminen, kuten turkkilaisilla on tapana asia ilmaista.

Kirjoittaja Rego Ostonen toimii salkunhoitajana OP EMD HC Sovereign ja OP EMD HC Corporate IG rahastoissa.

Tuoreimmat
Rahat pankkitililtä sijoituksiin – ”Suomalaisten tileillä makaa 87 miljardia euroa”
Rahat pankkitililtä sijoituksiin – ”Suomalaisten tileillä makaa 87 miljardia euroa”
Nollakorkoisten pankkitilien sijaan rahat kannattaa sijoittaa tuottavampiin kohteisiin, sillä pankkitileillä makuuttaessa jo inflaatio syö osan säästöjen arvosta. Toisin kuin moni mieltää...
Viljakaupan ostajat ja myyjät kohtaavat nyt verkossa
Viljakaupan ostajat ja myyjät kohtaavat nyt verkossa
Viljatori.fi tuo viljakaupan verkkoon ja auttaa ostajia ja myyjiä löytämään toisensa entistä helpommin. Tarkoituksena on, että yhdestä paikasta saisi hyvän katsauksen kauppatilanteeseen.
Kolme vaatekomeroa, kuraeteinen ja ”liikaa” säilytystilaa – OPn Kotoisa rakennetaan lapsiperheen tarpeisiin
Kolme vaatekomeroa, kuraeteinen ja ”liikaa” säilytystilaa – OPn Kotoisa rakennetaan lapsiperheen tarpeisiin
Juha Kartastenpään ja Sanna Kuusikarin nelihenkinen perhe rakentaa OPn Kotoisaa Porin asuntomessualueelle. Perhe on osallistunut rakentamiseen paljon, mutta myös ammattilaisten apuun luotetaan.
Työterveyshuollon tärkein tehtävä ei ole sairauslomalappujen kirjoittaminen
Työterveyshuollon tärkein tehtävä ei ole sairauslomalappujen kirjoittaminen
Työterveyden tärkein tehtävä on ennaltaehkäisy.

OP sosiaalisessa mediassa