Pitäisikö koroista huolestua - ja olisiko EKP:sta apua?

Suhdanteet voivat paksusti, ja saman menon jatkuessa korkojen nousu lähestyy väistämättä. Mihin ne korot ovat oikein menossa? Pitäisikö huolestua vai ei? Millä tavoin EKP voisi auttaa huolestunutta?

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi toisti tammikuun kokouksessa vanhan viestin, että korkoja ei nosteta vielä hyvään aikaan syyskuussa loppuvan arvopapereiden osto-ohjelman jälkeen.

Rahoitusmarkkinoilla asuntovelallisille tutun 12 kuukauden euribor-koron hinnoitellaan nousevan noin puoleen prosenttiin vuoden 2019 loppuun mennessä ja jatkavan vähitellen noin kahteen prosenttiin ensi vuosikymmenen puoliväliin mennessä.

Olisiko tuohon markkinoiden arvioon luottamista, tai kuka nyt ylipäätään voisi paremmin tietää?

Talouden käänteiden ennustaminen on tunnetusti hankalaa puuhaa. Markkinatkin hinnoittelevat tulevaisuuden tapahtumia joka sekunti hieman eri tavoin. Joskus markkinoiden korko-odotukset muuttuvat lyhyelläkin aikavälillä reilusti.

Tulevan korkotason arvioiminen on tällä erää tavanomaista vaikeampaa. Liikkeelle lähdetään miinuskoroista, ja finanssikriisin jälkeisessä digitalisoituvassa maailmassa tulevien kasvutrendien arvioiminen on aiempaakin vaikeampaa. Normaalista korkotasosta on suurempi epävarmuus.

Pidemmän ajan keskimääräisen kehityksen arvioiminen voi silti olla helpompaa kuin tietyn ajankohdan korkotason ennustaminen. Tässä auttaa myös EKP:n vakaa sitoutuminen hieman vajaan kahden prosentin inflaatiotavoitteeseen.

EKP on onnistunut tavoitteensa saavuttamisessa keskimäärin varsin hyvin. Euroajan keskimääräinen prosentin inflaatio on varsin lähellä tavoitetta, eikä juuri kannata epäillä, etteikö se tulevaisuudessakin pääsisi osapuilleen tavoitteeseensa.

Tulevaa korkotasoa on pohdittu laajastikin eri tahoilla. Itse pitäisin runsaan pitkän ajan keskiarvolle 2-3 prosentin haarukkaa kohtalaisena arvauksena hieman euribor-korosta riippuen.

Oma käsitykseni on siis korkeampi kuin markkinat hinnoittelevat tällä erää. Monen mielestä muutaman prosentin markkinakorkojen taso ei ehkä tunnu kummoiselta. Täytyy silti muistaa, että kun miinukselta lähdetään ja keskimäärin lähemmäksi kolmea päädytään, niin välillä voidaan käydä 5 – 6 prosentin tasolla. Silloinkin, kun kehitys on normaaleissa puitteissa.

Yhdysvalloissa keskuspankki julkaisee kunkin johtoryhmän jäsenen näkemyksen tulevista koroista. Keskuspankkijohtajienkin näkemykset elävät sitä mukaa kun kuva taloudesta muuttuu. Markkinoilla näitä näkemyksiä seurataan tarkkaan, mutta ei suinkaan niellä purematta. Markkinahinnoittelu voi poiketa selvästi keskuspankkiirien odotuksista.

Keskuspankki julkaisee myös johtajien käsityksen pitkän ajan korkotasosta. Valtaosa uskoo ohjauskoron olevan keskimäärin 2,75-3,00 % pidemmän päälle. Vastaava tieto myös EKP:n johdon ajatuksista olisi kieltämättä nykytilanteessa mielenkiintoinen.

Oman EKP:n ohjauskoron pidemmän ajan tasoa kuvaavan pallukkani laittaisin kenties 2,5 %:n tasolle. Euriborit olisivat sitten hieman tätä korkeampia.

Lue myös: Maksullinen korkokatto vai turvaa säästöistä? Löydä sinulle sopivin tapa varautua korkojen nousuun

Tuoreimmat
Tapaa OP Helsinki kesän tapahtumissa
Tapaa OP Helsinki kesän tapahtumissa
OP Helsingin kumppanitapahtumiin kuuluvat viime vuoden tapaan kaupunkikulttuuri- ja musiikkifestivaali Flow Festival, junioripelaajien jalkapalloturnaus Helsinki Cup ja tubettajatapahtuma Tubecon.
Permanent på stugan
Permanent på stugan
Paret Lyytikäinen flyttade till stugan för fjorton år sedan, Hannu Hyvärinen förbereder för närvarande sin egen flytt. En ändring av användningsändamålet för en fritidsbostad kräver samarbete med...
Alkuvuosi jakoi yhtiöt Helsingin pörssissä selviin voittajiin ja häviäjiin
Alkuvuosi jakoi yhtiöt Helsingin pörssissä selviin voittajiin ja häviäjiin
Maailmantalous on ollut yhä kasvu-uralla, ja loppuvuoden kehitys näyttää vielä samansuuntaiselta. Helsingin pörssissä hajonta alkuvuoden tuloskehityksessä on ollut suurta.
Henri Alen: "Tuhlaajapuoli näkyy ruokakaupassa"
Henri Alen: "Tuhlaajapuoli näkyy ruokakaupassa"
Kokki Henri Alén on joskus pienissä hankinnoissa naurettavan säästeliäs.

OP sosiaalisessa mediassa