Mitä tulevaisuuden Sinä sanoisi sinulle?

Henna Mikkonen
Henna Mikkonen

Ekonomistina OP Ryhmässä. Talousasiat ihmisten näkökulmasta ovat lähellä sydäntäni.

”Paras hetki sijoittamisen aloittamiselle oli eilen, toiseksi paras tänään”. ”Aikainen lintu madon nappaa”. ”Korkoa korolle efekti on yksi säästäjän suurimmista ihmeistä”. Ehkä olet kuullut nämä vinkit ennenkin? Sijoittaminen käy järkeen, mutta silti sen aloittaminen on usein kovin vaikeaa. Miksi näin?

Henna Mikkonen
Henna Mikkonen

Ekonomistina OP Ryhmässä. Talousasiat ihmisten näkökulmasta ovat lähellä sydäntäni.

Syitä on monia. Sijoittamiseen vihkiytymätön kokee helposti, että sijoittaminen on vaikeaa. Tässä palveluntarjoajilla ja mediallakin on peiliin katsomisen paikka: olemme aika hyviä kertomaan lyhyen ajan markkinaliikkeistä ja muista tekijöistä, joiden merkitys pitkässä juoksussa on olematon. Kun taas se tarina, kuinka sijoittamisella voi edistää oman elämänsä tavoitteita ja hyvinvointiaan on jäänyt vähemmälle kerronnalle. Sijoittaminen voi olla yksinkertaisempaa tai monimutkaisempaa, riippuen siitä, millaisen tavan sijoittaa itselleen valitsee. Vaihtoehtoja löytyy varmasti jokaiseen makuun.

Käyttäytymistaloustieteilijät selittävät säästämisinnon mataluutta ns. hyperbolisella diskonttauksella (hyperbolic discounting): ihmiset suosivat palkintoa nyt vs. palkintoa joskus tulevaisuudessa. Viikon odottelu nyt tuntuu pahemmalta ajatukselta kuin viikon odottelu vuoden päästä. Sama asia vähän toisin ilmaistuna: ”Ihminen tekee tänään päätöksiä, joita tulevaisuuden Sinä katuu - vaikka olisi sama tieto käytettävissä”.

Tämä näkyy monilla elämän osa-alueilla: Vaikka ihmiset haluaisivat elää terveellisesti, arjen hetkessä tehtävät valinnat ovat usein jotain muuta. ”Ensi kerralla sitten syön välipalaksi porkkanan suklaapatukan sijaan”. Ensi vuoden talvilomareissuun säästäminen voi on monelle helpompaa kuin vuosikymmenien päästä häämöttävään eläkeaikaan varautuminen. Eri ihmisillä on tutkitusti erilainen aikahorisontti; joillekin säästäminen on vaan helpompaa kuin toisille. Epäreiluahan se on.

Fakta on, ettei säästöjä synny, ellei niitä aktiivisesti ryhdy kartuttamaan. Korkoa korolle -efekti ei pääse voimiinsa, jos sijoitusaika on liian lyhyt. Vaikka olen asiaa paljon vuosien varrella pohtinut, mitään patenttiratkaisua ihmisten säästämis- tai sijoitusinnon kasvattamiseen en ole keksinyt. Itselle sopivan sijoitustavan löytäminen helpottaa. Lisäksi oman aikahorisontin -jota voisi ehkä kärsimättömyydeksikin kutsua- tunnistaminen voi auttaa. Säästämisen automatisointi tekee asiat helpoiksi siinä vaiheessa, kun säästäminen on jo aloitettu. Voit esimerkiksi laittaa tietyn summan menemään tililtä automaattisesti säästöön joka kuukausi.

Naisten keskuudessa suositussa Vauras Nainen – Facebook-ryhmässä käytiin keskustelua siitä, mikä on pahin sijoitusmokasi. Moni mainitsi, että eniten kaduttaa se, ettei aloittanut aiemmin. Sijoituspsykologiasta tuttu katumuksen välttäminen (= ei sijoita ollenkaan, kun pelkää tekevänsä huonoja päätöksiä) toimiikin todellisuudessa päinvastoin. Viivyttely ei kannata, mutta jälkikäteen se kaduttaa. Sitä tulevaisuuden Sinää.

PS: Omaa tulevaisuuden minää voi leikkimielisesti kurkata esim. MSQRD -sovelluksella. Ohessa eläkkeellä oleva ekonomisti, jolla toivottavasti säästöjä tarpeeksi mukavan elämän eväiksi.

OP sosiaalisessa mediassa