Milloin yksityisestä velkaantumisesta kannattaa huolestua?

Julkisen velkaantumisen kirot ovat monesti esillä, ja julkiselle velalle on EU:ssa jopa oma raja-arvonsa, mutta miten on yksityisen velkaantumisen osalta? Milloin yritysten ja kotitalouksien velkaantumisesta pitäisi erityisesti huolestua?

Useimpien vakavien talouskriisien taustalla on ollut liiallinen velkaantuminen, kansantalouden rahoitustasapainon järkkyminen. Suomen 1990-luvun lamaa edelsi ylenpalttinen velkaantuminen. Finanssikriisiä puolestaan globaali velkabuumi Yhdysvaltain vedolla. Euroalueen velkakriisi puolestaan sikisi eräiden maiden holtittomasta velkaantumisesta.

Kansantalouden rahoitustasapainosta kannattaa siis pitää huolta ja tarpeen tullen huolestua. Milloin sitten kannattaa olla erityisesti huolissaan yksityisen sektorin velkaantumisesta?

Historian ja taloustutkimuksen perusteella yksityisten velkojen äkkinäinen ja voimakas kansantuotetta nopeampi kasvu nostaa merkittävästi riskiä tulevista ongelmista. Jo 1990-luvun alussa Pohjoismaista pankkikriisiä tutkittaessa huomattiin, että luottojen ja BKT:n suhteen raju nousu ennakoi vaikeuksia

Tässä on silti syyt erottaa normaali pitkäaikainen velkasuhteen nousu äkillisestä ja poikkeuksellisesta harppauksesta. Suomessa seurataan luottojen ja kansantuotteen suhdetta pitkäaikaiseen trendiinsä nähden, kun valmistellaan päätöstä pankkien muuttuvan lisäpääomavaatimuksen käytöstä. Tämänkin perusteella vasta poikkeama nousutrendiltä on hälyttävä.

Tällä erää tämä niin sanottu ensisijainen riskimittari on selkeästi vihreällä. Luottojen ja BKT:n suhde on noussut trendiä hitaammin viime aikoina. Kuvan voi käydä tarkistamassa Suomen Pankin kuviopankista.

Myös kotitalouksien velkaantumisasteen nousu on kuluvalla vuosikymmenellä vastannut pitkäaikaista trendiä, eikä tämän perusteella anna aihetta erityiseen huoleen.

Miksi velkaantumisesta kuitenkin kannetaan monella taholla huolta?

Osin kyse on uudehkojen ilmiöiden, kuten vakuudettomien pikavippien tuottamista ilmiöön nähden suhteettoman suurista ongelmista. Toisaalta poikkeuksellisen kevyen rahapolitiikan aiheuttamasta sijoitusmarkkinoiden ilmiöistä, joille politiikan normalisointi voi olla riski. Julkisen talouden vakaudessakin on tekemistä. Valtiontalouteen kaivattaisiin suurempaa puskuria huonoja aikoa varten.

Toki kokonaiskuvasta, puhumattakaan yksityiskohdista, voi olla myös näkemyseroja. Makrovakautta arvioitaessa on myös otettava huomioon monia tekijöitä, kuten vaihtotaseen tasapaino. Yksityinen velkaantuminen on kuitenkin tällä erää kokonaisuutena vähintäänkin kohtuullisella mallilla, suhdannetilanteeseen ja korkotasoon nähden hämmästyttävänkin tolkullisessa kuosissa.

Tuoreimmat
Puukauppa käy vilkkaasti – jopa ennätystahtiin
Puukauppa käy vilkkaasti – jopa ennätystahtiin
Tänä vuonna puukaupalle on erinomaiset edellytykset ja odotettavissa on jälleen uusi hakkuuennätys. Näin metsätalouden edustajat kommentoivat puumarkkinaa.
Juhannus vaikuttaa suomalaisten kulutustottumuksiin – ”Kesällä miehet ovat elämyshakuisempia ja naiset tekevät enemmän heräteostoksia”
Juhannus vaikuttaa suomalaisten kulutustottumuksiin – ”Kesällä miehet ovat elämyshakuisempia ja naiset tekevät enemmän heräteostoksia”
Tutkimuksen mukaan suomalaiset kuluttavat juhannuksena eniten rahaa tarjoiluihin ja ruoanlaittoon. Tutut keskikesän juhlaperinteet elävät edelleen, mutta juhannushäiden sijaan nuoret suuntaavat...
Graafikon pätkätyöt taakseen jättänyt Keijo: ”Uusi työ vahtimestarina tuntuu jopa kutsumukselta”
Graafikon pätkätyöt taakseen jättänyt Keijo: ”Uusi työ vahtimestarina tuntuu jopa kutsumukselta”
Puolen vuoden lomautus ja sitä seurannut työnantajan konkurssi sysäsivät viisikymppisen Keijo Korhosen lopulta työhön, joka sopii hänen luonteelleen. Vaikka kolmen vuoden työttömyys ketutti...
Taloustaidot haltuun jo nuorena
Taloustaidot haltuun jo nuorena
Oman talouden hallitseminen on elintärkeä taito. Nuorena aloitettu omien menojen suunnittelu ja säästäminen opettavat järkevään rahankäyttöön.

OP sosiaalisessa mediassa