Katseet korkoihin – onko korkojen nousu hyvä vai huono juttu suomalaisille?

Poikkeuksellisen matalien korkojen aikakausi on pikkuhiljaa päättymässä. Mitä se tarkoittaa suomalaisille kotitalouksille?

OP Ryhmän pääekonomisti Reijo Heiskanen arvioi korkojen kääntyvän nousuun 30 vuoden laskuputken jälkeen. Nousu jäänee kuitenkin maltilliseksi ja poikkeuksellisen matalien korkojen aika jatkuu vielä lähivuodet. Kyse ei siis ole mistään dramaattisen nopeasta muutoksesta, mutta pidemmän päälle kuitenkin merkittävästä taloudellisen suunnan muutoksesta.

Korkojen nousu näkyy asuntovelallisen kukkarossa

Koroista puhuttaessa velalliset yleensä havahtuvat. Velallisten kukkarossa korkojen nousu tuntuukin joko nousevien lainanhoitokustannusten tai pidentyvän laina-ajan muodossa. Suomalaiset ovat jo pitkään saaneet nauttia euroalueen matalimmista asuntolainojen koroista.

Suomalaisten asuntolainoista valtaosa on sidottu lyhyisiin euribor-korkoihin, jolloin korkojen lasku on näkynyt nopeasti myös lainojen koroissa. Mutta vastaavasti myös korkojen nousu siirtyy ripeästi velanhoitomenoihin, ainakin jos tilannetta ei ole suojattu esimerkiksi korkokatolla tai muilla ratkaisuilla.

Koko kansantalouden kannalta katsottuna on hyvä kuitenkin muistaa, että lähes puolet kotitalouksista on velattomia. Korkojen nousu ei siis ole kaikkien murhe.

Tallettajalle korkeampia korkoja, sijoittajalle vaihtelevia tuottonäkymiä

Korkojen noususta puhuttaessa unohdetaan usein, että se vaikuttaa myös suomalaisten varallisuuden arvoihin eli taseen toiseen puoleen. Suomalaisten rahoitusvaroista valtaosa on talletuksissa, joiden korot nousevat markkinakorkojen noustessa. Korkojen nousu on siis monelle turvahakuiselle säästäjälle hyvä uutinen. Tosin korkojen täytyisi nousta inflaatiota enemmän, jotta todellista tuottoa syntyisi.

Muiden korkosijoitusten osalta tilanne onkin kimurantimpi. Korkosijoitukset, etenkin pidemmät sellaiset kuten valtionlainat, kärsivät ainakin lyhtyaikaisesti korkojen noususta. Lyhyellä tähtäimellä korkosijoittaja joutuu siis olemaan tarkkana.

Osakkeiden osalta tuottonäkymiin vaikuttaa kaksi päinvastaista voimaa; korkojen nousu heikentää laskennallisesti osakkeiden tuottonäkymiä, kun tulevia tuottoja (esimerkiksi osinkoja) arvotetaan nykypäivään aiempaa korkeammalla korolla.

Vastavoimana toimii se, että korkojen nousu yleensä yhdistyy piristyvään taloustilanteeseen, mikä puolestaan nostaa yritysten tulosnäkymiä – ja osakkeiden tuottonäkymiä. Osakkeiden tuottojen ennustaminen on vaikeaa, mutta yleisesti ottaen odotukset tuleville vuosille ovat positiiviset, vaikkakin maltillisemmat, kuin mihin viime vuosina on saatu tottua.

Kuinka käy asuntojen hinnoille?

Sama ristikkäisten voimien kaava pätee myös asuntojen hintoihin, eli suomalaisten suurimpaan varallisuuserään. Nouseva korkotaso voi hillitä asuntokauppoja ja aiheuttaa siten painetta asuntojen hintoihin. Mutta piristyvä talous puolestaan lisää kuluttajien ostointoa ja nostaa asuntojen hintoja. Suomen talouden piristyneet näkymät ovat asunnonomistajan kannalta hyvä uutinen.

Suomalaisilla on kokonaisuutena varallisuutta selvästi enemmän kuin velkoja. Korkojen nousu yhdistettynä piristyvään talouteen onkin suomalaisille enemmän hyvä kuin huono juttu. Yksittäisten kotitalouksien osalta tilanteet toki vaihtelevat riippuen velkojen ja varojen määristä ja siitä, millaisissa kohteissa varallisuus on kiinni. Oma tilanne onkin nyt hyvä käydä läpi – muistaen myös se taseen toinen puoli!

Tuoreimmat
Maksullinen korkokatto vai turvaa säästöistä? Löydä sinulle sopivin tapa varautua korkojen nousuun
Asuntolainan viitekorko on ollut vuosia poikkeuksellisen matalalla. Näillä neljällä tavalla lainanmaksaja voi varautua jossain vaiheessa edessä olevaan nousuun.
Mikä ihmeen MiFID II ja miten se vaikuttaa säästämisen ja sijoittamisen asiointiisi?
Uuden sääntelyn voimaantulon tarkoituksena on asiakkaan etu: parantaa sijoittajan suojaa koko toimialalla. Toimintatapamme OPssa ovat laajalti uuden sääntelyn mukaisia jo nykyisin.
Suomesta maailman napa
Miksei talouspolitiikassa kannattaisi unelmoida isosti? Suomella on edellytykset vaikka maailman navaksi. Tähän on yllättävän hyvät mahdollisuudet.
Luomua vai tarjoustuotteita? Näin kahden perheen erilaiset valinnat näkyvät kauppalaskussa
Helsinkiläinen Jenni Villa ja Tamperelainen Nelli Pirhonen perheineen pitivät kirjaa ruokamenoistaan. Molemmat yllättyivät siitä, kuinka paljon syömiseen meni rahaa.