Finanssitoimiala on murroksen keskellä - muuttuuko rahoitusmarkkinapolitiikka?

Finanssialalla on viime aikoina puhuttu paljon toimialan meneillään olevasta murroksesta. Se on yleisesti liitetty teknologian kehitykseen, mutta sen lisäksi on tarpeen ottaa huomioon taloudellisen toiminta- ja kilpailuympäristön sekä sääntely-ympäristön muutos yhdistettynä asiakaskäyttäytymisen muuttumiseen. Nämä kaikki vaikuttavat finanssialan yritysten edellytyksiin tarjota finanssipalveluita asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, tehokkaasti ja kannattavasti.

Mitä finanssialalla tapahtuu?

Finanssialalla on viime aikoina puhuttu paljon toimialan meneillään olevasta murroksesta. Se on yleisesti liitetty teknologian kehitykseen, mutta sen lisäksi on tarpeen ottaa huomioon taloudellisen toiminta- ja kilpailuympäristön sekä sääntely-ympäristön muutos yhdistettynä asiakaskäyttäytymisen muuttumiseen. Nämä kaikki vaikuttavat finanssialan yritysten edellytyksiin tarjota finanssipalveluita asiakkaiden tarpeiden mukaisesti, tehokkaasti ja kannattavasti.

Finanssialan murroksesta puhuttaessa puhutaan disruptiosta, joka vaikuttaa merkittävästi alan ansaintalogiikkaan ja ansaintapohjan todennäköisen rapautumisen kautta välillisesti myös rahoitusmarkkinoiden vakauteen. Jo käynnistyneiden ja odotettavissa olevien finanssialan toimintaympäristön muutosten laajuus ja syvyys edellyttää myös finanssialan sääntelyn kehittämistä.

Globaalisti kiristynyt sääntely ja valvonta, pankkiunionin yhteinen valvontamekanismi ja yhteinen kriisinratkaisumekanismi mittavine uusine raportointivaatimuksineen sekä näistä seuraavat kasvavat tietojärjestelmien kehittämistarpeet ja henkilöstön koulutustarpeet ovat merkittävästi lisänneet finanssitoimialan kustannuksia. Vaikka nämä sääntely- ja valvontaympäristön muutokset ovat sinänsä olleet perusteltuja finanssikriisin valossa, niistä aiheutuvat kumulatiiviset kustannukset toisaalta heikentävät pankkien kannattavuutta ja siten osaltaan niiden kykyä ylläpitää pitemmällä tähtäyksellä riittäviä pääomapuskureita.

Pankkitoiminnan kustannusten kasvu ja korkotason jatkuminen matalana edellyttävät pankeilta monipuolista ansaintapohjaa. Teknologinen kehitys ja sen mukanaan tuoma globaali kilpailu sekä asiakaskäyttäytymisen muutos asettavat kuitenkin merkittäviä haasteita pankkien ansaintapohjan laajentamiselle. Esimerkiksi verkkokaupan kasvu ja siitä johtuvat globaalien teknologiajättien taloudelliset edellytykset investoida kaupan maksamispalveluihin haastavat pankkien asemaa maksupalveluiden tarjonnassa. Samalla pankkien on kuitenkin vastattava kilpailuun omien jakelukanaviensa kehittämisellä ja omilla mittavilla tietojärjestelmäinvestoinneillaan. Samansuuntaisesti vaikuttavat myös muu teknologinen kehitys kuten tekoäly ja robotiikka, big data, tietokantojen siirtyminen pilveen sekä asteittain etenevä lohkoketjuteknologian käyttöönotto. Lisäksi on varauduttava siihen, että kansainväliset teknologiajätit laajentavat toimintaansa maksupalveluista myös muihin finanssialan toimintoihin kuten luotonantoon, uudentyyppisiin rahoitusjärjestelyihin, varallisuudenhoitoon ja vakuutukseen. Tällainen kehityskulku on jo pitkällä joillakin markkinoilla, kuten Kiinassa.

On selvää, että palveluntarjoajien on menestyäkseen kiristyvässä kilpailussa kyettävä tarjoamaan yhä laajemmin integroituja tuote- ja palvelukokonaisuuksia yhdistettynä ylivertaiseen asiakaskokemukseen. Yhtenä esimerkkinä voi mainita kiinteistönvälityksen, asuntorahoituksen, kotivakuutuksen ja muiden asumiseen liittyvien palveluiden integroitumisen yhtenäiseksi asumisen palvelukokonaisuudeksi. Asiakaan kohtaaminen on merkittävästi muuttunut ja edellyttää palveluiden olevan saatavilla 24/7 verkossa fyysisten palveluiden lisäksi.

Suomalaisten yritysten ja kotitalouksien rahoitushuolto on pääosin edelleen suomalaisten finanssialan yritysten varassa ja niin sanottu makrovakauden valvonta tapahtuu edelleen pääosin kansallisella pohjalla. Lisäksi Suomen rahoitusmarkkinoiden rakenne on poikkeuksellinen. Meillä Suomessa valtaosa kotimaisista pankeista on säästö- tai osuuspankkeja ja näiden yritysmuotojen mahdollisuus hankkia markkinoilta lisää pääomaa on käytännössä rajallisempi kuin osakeyhtiöissä. Pääomapuskureiden kasvattaminen omalla ansainnalla korostuu siten Suomessa nimenomaan vakausnäkökulmasta. Näistä syistä finanssimarkkinoiden kehittämisessä on tarpeen säilyttää vahvasti myös kansallinen näkökulma.

Muuttuuko rahoitusmarkkinapolitiikka?

Rahoitusmarkkinapolitiikan ja finanssialaa koskevan kansallisen kilpailu- ja kuluttajapolitiikan yhtenä tavoitteena tulisi olla finanssitoimialan toimintaedellytysten turvaaminen toimialan murroksessa sekä sen jälkeisessä ajassa. Kotimaisten rahoituspalvelujen tarjontaa eikä rahoitusmarkkinoiden vakautta saa vaarantaa.

Tätä tavoitetta voidaan edistää pidättäytymällä hallitusohjelman mukaisesti kansallisesta lisäsääntelystä EU-lainsäädännön kansallisessa täytäntöönpanossa. Lisäksi voidaan edistää finanssiryhmittymien mahdollisuuksia tarjota asiakkaille kattavia palvelukokonaisuuksia sekä monipuolistaa liiketoimintaansa ja käyttää useita jakelukanavia tehokkaasti. Samalla on tarpeen varmistaa, ettei liiallisilla tietosuojavaatimuksilla rajoiteta laajojen palvelukokonaisuuksien tarjontaa asiakkaiden edun vastaisesti esimerkiksi rajoittamalla asiakastietojen käyttöä finanssiryhmien sisällä. Keskeistä on myös edistää digitaalisten palveluiden tarjontaa ja uuden teknologian käyttöä; esimerkiksi sähköisen asunto-osakerekisterin käyttöönottoa on kiirehdittävä. Rahoitusmarkkinoiden tehokkuutta voidaan edelleen lisätä virtaviivaistamalla viranomaisraportointia finanssiryhmien hallinnollisten kulujen ja myös virheriskien minimoimiseksi. Myös Suomessa hyvin toimiviksi liiketoimintamalleiksi osoittautuneiden rahoitus- ja vakuutusryhmittymämallien ja talletuspankkien yhteenliittymämallin tehokkuutta voidaan edistää niitä koskevaa lainsäädäntöä kehittämällä.

Finanssialan lainsäädännön kehittämisessä onkin vastedes kiinnitettävä huomiota myös lainsäädännön elinkeinopoliittisiin tavoitteisiin, joilla voidaan edistää finanssitoimialan sopeutumista toimialan murrokseen ja kasvavaan kustannustaakkaan ja siten tukea finanssimarkkinoiden vakautta pitkällä tähtäimellä. Lainsäädännössä on tilaa ratkaisuille, joilla Suomen finanssisektorin toimintaedellytysten säilymistä voidaan turvata finanssialan murroksen keskelläkin. Halutaanko sitä, on viime kädessä poliittinen kysymys.

Tuoreimmat
Brändää itsesi ja yrityksesi ‒ se siivittää kohti tavoitteita
Henri Alén, Mikko Kuitunen ja Maria Sillanpää kertovat, miten ja miksi yrittäjän pitää rakentaa brändiään.
Suuryritykset ennustivat Suomen talouden kasvun – mitä seuraavaksi?
Euroopan komissio ennustaa Suomelle muun euroalueen keskiarvoa nopeampaa talouden kasvua. Ennusteen mukaan Suomi yltää tänä vuonna 3,3 prosentin ja ensi vuonna 2,7 prosentin kasvuun. Muun...
Masennus vai uupumus, tunnistatko eron?
Pohjola Sairaalan työterveyslääkärin Leif Lindbergin mukaan puhuminen on tärkeä parannuskeino sekä masennukseen että uupumukseen.
7 vinkkiä parempaan ergonomiaan ‒ Pidä huoli asennosta myös liikkuvassa työssä
Repulla, hyvillä kengillä ja asennon vaihtelulla voit pitää kroppasi kunnossa myös työpaikan ulkopuolella.

OP sosiaalisessa mediassa