Nopeita, ketteriä ja kova kasvupotentiaali – Pienyrityksiin sijoittaminen kiinnostaa

Yrityksiin sijoitetut eurot tuottavat kasvua ja tukevat investointipäätöksiä. Kasvuun kykeneviin pienyhtiöihin voi päästä kiinni esimerkiksi rahastoilla.

Yrityskentällä on tällä hetkellä hyvä vire kokoon katsomatta. Yhdessä kuluttajien kanssa yritykset muodostavat Suomen kansantalouden rattaita pyörittävän voiman.

– On hyvä, että kansantaloudessa on kaikenkokoisia yrityksiä. Ne tukevat toisiaan. Pienemmät yhtiöt voivat olla suurten alihankkijoita ja saattavat olla ketterämpiä muuttamaan toimintatapojaan. Suurilla voi puolestaan olla enemmän pääomia innovoida, arvioi OPn ekonomisti Henna Mikkonen.

Positiivisista tunnelmista huolimatta harva vakaan aseman saavuttanut pörssiyritys kykenee kuitenkaan enää moninkertaistamaan liiketoimintaansa. Tältä kannalta mikro- ja pienyhtiöt tarjoavat sijoittajalle mielenkiintoisia mahdollisuuksia.

OPn salkunhoitajan Antti Karessuon mukaan kysyntää pienempiin yhtiöihin sijoittaville rahastoille riittää. Sijoittajia niissä kiinnostaa erityisesti hyvä tuottopotentiaali.

– Historiallisesti pienyhtiöt ovat pitkällä aikavälillä tuottaneet niin Suomessa kuin globaalisti markkinaindeksiä hieman paremmin. Kymmenen viime vuoden aikana kotimainen pienyhtiöindeksi on tuottanut keskimäärin noin prosenttiyksikön laajaa osakemarkkinaindeksiä enemmän.

Ketteriä kasvajia

Käytännössä pienyhtiöiden korkeampi tuottopotentiaali pohjautuu siihen, että niiden kasvumahdollisuudet ovat vakiintuneita suuryhtiöitä paremmat.

– Pienyhtiöiden viehätys piilee siinä, että ne ovat vähän seurattuja. Niillä on mahdollisuus moninkertaistaa arvonsa ja liiketoimintansa, mikäli niillä on hyvä markkina-asema, hyvä teknologia tai innovaatio. Monessa suuryhtiössä moninkertaistumisen potentiaali on pienempi, Karessuo tiivistää.

Pienet yritykset ovat myös todennäköisempiä ostokohteita. Suuremmat yhtiöt saattavat kiinnostua niistä ja ostaa toiminnan.

Sijoittajan onkin mahdollista tehdä hyviä löytöjä näiden vähemmän seurattujen pienyritysten joukosta. Suorat osakeostot vaativat kuitenkin sijoittajalta aikaa ja osaamista sekä kunnon perehtymistä yrityksiin.

Karessuo muistuttaa, että pienyhtiöihin liittyvä korkea tuottopotentiaali on sidottu korkeampaan riskiin. Siksi sijoitushorisontti on syytä määrittää riittävän laajaksi. Mukana nousuissa ja laskuissa kannattaa olla ainakin seitsemän vuoden ajan.

Rahastoon sijoittamalla saa näppärästi hajautusta omaan salkkuun. Aktiivisesti hoidetuista rahastoista vastaavat sijoittamisen ammattilaiset, jotka etsivät kiinnostavia, hyvään kasvukuntoon trimmattuja yrityksiä sijoittajan puolesta.

Varsinkin listaamattomiin yrityksiin sijoittajien saattaa olla vaikeahkoa päästä kiinni. Rahastot voivat tarjota tähän ratkaisun. Esimerkiksi OPn tuore OP Suomi Mikroyhtiöt -rahasto sijoittaa pääasiassa listattuihin yhtiöihin, mutta rahaston sijoituksista enintään 20 prosenttia voidaan suunnata listaamattomiin yhtiöihin, jotka suunnittelevat listautumista 1–3 tulevan vuoden aikana.

Paljonko yksittäinen sijoittaja voi vaikuttaa?

Nyt kun talouden kehitys näyttää lupaavalta, yrityksillä menee paremmin. Vienti vetää, ja kuluttajat hankkivat yritysten tuotteita ja palveluita.

Suoran kulutuksen lisäksi yrityksiä ja kansantaloutta voi tukea sijoittamalla. Mutta millaista painoarvoa yksittäisen sijoittajan päätöksillä on?

Mikkonen kertoo, että sijoitetut eurot voivat olla tapa viedä yritystä eteenpäin ja tukea kansantalouden kehitystä.

– Erityisesti, jos sijoittaa listautuvaan yhtiöön, silloin antaa oikeasti oman pääomansa yhtiön käyttöön. Yhtiö käyttää sen usein investointeihin tai kasvuun. Siinä polku on melko suoraviivainen. Sijoitus hyödyttää yrityksen kautta kansantaloutta sillä oletuksella, että yritys osaa käyttää rahat fiksusti, Henna Mikkonen sanoo.

OP sosiaalisessa mediassa