Kehittyvät markkinat eivät ole yhtenäinen sijoitusalue

op.media
op.media

op.media
op.media

Kehittyvät markkinat ovat epäyhtenäinen sijoitusalue, jossa maat poikkeavat toisistaan sekä niiden institutionaalisen - että toimialarakenteen suhteen. Yhteistä talouksille on riippuvuus raaka-aineista, dollarin arvosta, pääomavirroista ja ulkoisesta kysynnästä, eli toisin sanoen suhdanneriski. Pitkällä aikavälillä korostuvat rakenteelliset eroavaisuudet, kun taas lyhyellä aikavälillä korostuu suhdanneriskin samankaltaisuus. Kehittyvät markkinat ovat siten erityinen yhdistelmä vaikeasti ennustettavaa maakohtaista riskiä ja markkinoiden yleistä suhdanne- eli niin sanottua systemaattista riskiä. Käsittelemme tässä blogissa pitkän aikavälin tekijöitä ja jatko-osissa lyhyempiä aikavälejä.

Pitkällä aikavälillä tärkeitä ajureita ovat: bkt asukasta kohden, väestön ikärakenne, eriarvoisuus, oikeuslaitoksen toimivuus, yhteiskunnan vakaus ja panostukset osaamiseen. Aasiassa kasvupotentiaali on suuri ja rakenteet toimivat, kun taas Euroopassa rajoitteena on jo korkea elintaso ja Latinalaisessa Amerikassa heikot rakenteet. Kokonaisuudessaan Intia mutta myös Indonesia ja Filippiinit erottuvat edukseen. Indonesiaa ja Filippiinejä rasittavat heikko panostus tulevaisuuteen ja yhteiskunnallinen epävakaus.

Kehittyvien maiden joukko on suuri. Tässä tarkastelussa on mukana 20 maata. Kehittyvät taloudet jaetaan kolmeen maantieteelliseen alueeseen: Aasia (8 maata), Eurooppa-Afrikka (7) ja Latinalainen Amerikka (5). Analyysiä vaikeuttaa datan heikko laatu ja epäyhtenäisyys.

Olemme tutkineet kehittyvien talouksien perustekijöitä (kuva 1), joiden perusteella maat on järjestetty paremmuusjärjestykseen. Perustekijät ovat jaettu talousdataan ja taloutta tukevaan dataan. Talousdata on jaettu edelleen liiketoiminta-, rahoitus-, korko- ja valuuttasuhdannetta kuvaaviin tekijöihin, ja taloutta tukeva data ovat jaettu edelleen ympäristö-, yhteiskunta- ja hallintotekijöihin. Kaiken kaikkiaan perustekijöitä on yhteensä 62 kappaletta.

Tässä tarkastelussa ei ole huomioitu maiden osakemarkkinoiden arvostuksia, joten analyysiä ei voi yksinään käyttää sijoituspäätösten tekemiseen.

Jaamme talouden perustekijöiden tarkastelun kolmeen aikajänteeseen. Suhdanteista riippumattomalla, vuosikymmeniä kestävällä, pitkällä aikavälillä tutkimme trendimuuttujia kuten Bkt/asukas ja eriarvoisuus. Keskipitkällä, vuosia kestävällä, aikajaksolla tutkimme rahoitussuhdannetta ja ulkoista tasapainoa. Lyhyellä, kuukausia kestävällä, aikajaksolla tutkimme hinta- ja tuotantosuhdannetta.

Kuva 1: Kehittyvien talouksien perustekijät

1: Kasvu ja kasvupotentiaali

Kehittyvien talouksien kehittyneitä maita nopeampi kasvu perustuu kehittyneiden talouksien elintason kiinniottoon. Näin on niin kauan, kuin halpa työvoima säilyttää kilpailuetunsa suhteessa automaatioon ja yhteiskunnat pysyvät vakaina.

Kasvupotentiaalin voi jakaa asukaskohtaiseen bkt:hen ja väestön kokoon. Jotta potentiaali toteutuu, taloudessa täytyy olla kasvua tukevia voimia, eikä saa olla kasvun esteitä, eli rakenteiden täytyy olla kunnossa.

Lupaavimpia maita ovat Intia, Indonesia ja Filippiinit, joissa bkt asukasta kohden on alhainen, ja kasvu on vahvaa. Seuraavaksi lupaavimpia maita ovat Kiina ja Thaimaa. Korea ja Taiwan eivät enää kuulu kehittyvien talouksien joukkoon elintasolla mitattuna. Myös Euroopassa bkt asukasta kohden on suhteellisen korkea ja lisäksi maat ovat väestöltään pieniä. Euroopan maista kiinnostavin on 40 miljoonan asukkaan Puola.

Viime vuosikymmenellä kupla syntyi sekä BRIC-sijoituskäsitteessä että raaka-aineissa. Brasilia, Venäjä ja Etelä-Afrikka ovat kärsineet vuosikymmenen noususuhdanteen jälkeen lähes yhtä pitkän taantuman. Näiden maiden talouden pitkäaikainen supistuminen osoittaa sen, miten vaarallisia talouden ylikuumenemiset ovat. IMF:n on osoittanut, että ylikuumentuessa nousukauden hyödyt ovat pienempiä kuin laskukauden haitat. Kestämätöntä kasvua ei kannata tavoitella.

Kuva 2: Kasvupotentiaali ja kasvu

Liiketoiminta edellyttää toimivaa oikeusjärjestelmää ja laillisuusperiaatetta. World Bankin mukaan Venäjällä, Filippiineillä, Indonesiassa ja Latinalaisessa Amerikassa, erityisesti Meksikossa, korruptio ja oikeuslaitoksen kehittymättömyys ovat ongelmia. Kiinassa korruption vastainen toiminta on ristiriitaisuudestaan huolimatta raivannut kasvun esteitä.

Talouskasvu syntyy työvoiman kasvusta ja tuottavuuden kasvusta. Paul Krugman on todennut, että ”tuottavuus ei ole kaikki, mutta pitkällä aikavälillä se on lähes kaikki”. Tämä sopii myös kehittyviin talouksiin varsinkin, kun teknologia korvaa halpaan työvoimaan perustuvia rutiinitöitä. Paras tapa varmistaa tuottavuuden kasvu on panostaa tuotekehitykseen ja koulutukseen.

Kiina ja Korea ovat reilussa kymmenessä vuodessa lähes kaksinkertaistaneet tuotekehityspanostuksia suhteessa bkt:hen. Tuotekehityspanostuksessa selvästi jälkeen ovat jäämässä Indonesia ja Filippiinit. Samat maat menestyvät heikosti myös koulutuksen suhteen (World Bank).

2: Työmarkkinoiden toimivuus

Mittaamme työpanosta työttömyydellä sekä ikärakenteen muutoksella (1-15&65- /16-64 vuotiaat) ja tulojen jakautumista gini-eriarvoisuusuuskertoimella. Nämä kolme muuttujaa antavat yhdessä hyvän kuvan työmarkkinoiden toimivuudesta. Kuvassa 3 parhaat maat sijaitsevat vasemmassa yläkulmassa ja niiden pallon koko on pieni.

Lähtökohtaisesti kaikki ne maat, joiden bkt asukasta kohden on alhainen, ovat suotuisan ikärakenteen maita. Tällaisia maita ovat erityisesti Intia, Meksiko ja Filippiinit.

Kiinassa ikärakenne on poikkeuksellisen huono suhteessa asukaskohtaiseen bkt:hen, joten maan ainut keino välttää kasvun pysähtyminen on panostaa tuottavuuden kasvuun. Keskusjohdon keskeinen tavoite on kasvattaa teknologista osaamista, mikä on ohjannut maan törmäyskurssille Yhdysvaltojen kanssa. Maiden välisissä kauppaneuvotteluissa on pohjimmiltaan kyse ykköspaikasta käynnissä olevassa teknologisessa vallankumouksessa.

Niin Kreikassa kuin Etelä-Afrikassa työmarkkinoiden ongelmat ovat pitkäaikaisia. Kreikassa työttömyys on edelleen korkea ja ikärakenne on heikko. Etelä-Afrikassa on kroonisesti korkea työttömyys ja eriarvoisuus suurta. Brasiliassa suhteellisen korkea työttömyys ei ole rakenteellista. Latinalaista Amerikkaa vaivaa yleisesti eriarvoisuus.

Eriarvoisuuden kasvu on erityisesti finanssikriisin jälkeinen ilmiö. Eriarvoisuuden kasvu rasittaa suoraan taloutta pienentämällä kulutusta, koska eniten tienaavien säästämisaste on suuri ja vähiten tienaavien säästämisaste on pieni. Kun kysyntä on liian vähäistä, eriarvoisuuden pienentäminen kasvattaa taloutta.

Eriarvoisuus rasittaa taloutta myös epäsuorasti kasvattaen yleistä yhteiskunnallista ja edelleen poliittista epävarmuutta. Yhteiskunnan ajauduttua stressitilanteeseen oma etu tulee ensin, perspektiivi lyhenee ja autoritäärisyys kasvaa.

Demokratian heikkeneminen näkyy erityisesti Kiinassa, Thaimaassa, Venäjällä ja Turkissa. Indonesiassa ja Filippiineillä demokratia toimii kohtuullisesti, mutta nämä maat kärsivät poliittisesta epävakaudesta (World Bank).

3: Johtopäätökset

Maantieteellisesti kiinnostavin kehittyvien talouksien alue on Aasia. Kokonaisuudessaan Intia mutta myös Indonesia ja Filippiinit erottuvat edukseen. Indonesiaa ja Filippiinejä rasittavat heikko panostus tulevaisuuteen ja yhteiskunnallinen epävakaus. Kiinassa ikärakenne on heikko suhteessa asukaskohtaiseen bkt:hen, joten talouden kasvun täytyy nojata jatkossa enemmän tuottavuuden kasvuun.

Tämä oli ensimmäinen kehittyviä markkinoita käsittelevä blogi. Seuraavassa kirjoituksessamme kes-kitymme velkaantuneisuuteen, joka on keskipitkän aikavälin keskeinen ajuri.

Kirjoittaja Jussi Hyöty toimii kvantitatiivisena strategina OP Varallisuudenhoidossa.

OP sosiaalisessa mediassa