Alkuvuosi jakoi yhtiöt Helsingin pörssissä selviin voittajiin ja häviäjiin

Maailmantalous on ollut yhä kasvu-uralla, ja loppuvuoden kehitys näyttää vielä samansuuntaiselta. Helsingin pörssissä hajonta alkuvuoden tuloskehityksessä on ollut suurta.

Pian päättyvä vuoden ensimmäinen puolikas on ollut Helsingin pörssin sijoittajille tavallista tuottoisampi. OPn osakestrategi Antti Saari kertoo, että pörssin alkuvuoden kokonaistuotto on ollut noin 13 prosenttia, kun se pitkällä aikavälillä on keskimäärin ollut kymmenisen prosenttia vuodessa.

– Huolimatta siitä, että indeksitason tuotot ovat olleet noin korkeat, yli puolet yhtiöistä on tarjonnut alkuvuonna negatiivisia tuottoja. Liikkeet ovat olleet isoja ja hajonta yhtiöiden ja toimialojen välillä suurta. Tietyt toimialat ja isot yhtiöt selittävät vahvaa kokonaiskehitystä.

Alkuvuoden menestys on nojannut pitkälti noin puoleen pörssiyhtiöistä. Pörssin vetureina ovat toimineet muun muassa metsäteollisuus ja energiasektori. Vahvoihin suorituksiin ovat yltäneet esimerkiksi Fortum, Neste ja Nokia.

– Monilla isoilla yhtiöillä on ollut voimakasta tuloskasvua. Globaali talouskasvu on viime vuodesta lähtien ollut eri tasolla kuin mihin olemme takavuosina tottuneet. Se on johtanut kysynnän kasvuun ja korkeampiin myyntihintoihin monilla aloilla.

Alkuvuoden heikon kurssikehityksen toimialoihin kuuluu puolestaan rakentaminen. Yksi syy sen vaisuun kurssikehitykseen on Saaren mukaan Ruotsin asuntomarkkinoiden heikko kehitys. Ruotsin asuntojen hintojen laskuun ja rakentamisen hiipumiseen liittyvä pessimismi on rantautunut myös Suomen osakemarkkinoille, vaikka asuntomarkkinat ovatkin täällä selvästi vakaammalla pohjalla.

Laskuun ovat lähteneet myös Outokumpu, Rovio, Stockmann ja Nordea.

– Ylipäätään pankit ovat pärjänneet melko heikosti alkuvuonna Euroopassa. Siihen vaikuttavat suuressa kuvassa erityisesti korkonäkymät. Koko alkuvuoden inflaatio ja talouskehitys ovat olleet pettymyksiä euroalueella. Voisi sanoa, että odotukset nousevista koroista ovat siirtyneet kauemmaksi.

Korot nousuun ensi vuonna?

Korot ovat euroalueella edelleen ennätysalhaalla. Saari kertoo, että korkojen nousuun lähdön ajankohdaksi on ennustettu kesää 2019.

– Kuten USA:n esimerkki osoittaa, korkojen nousu ei ole ollut osakemarkkinoilla huono asia. Historiassakin osakkeet ovat pärjänneet hyvin nousevien korkojen aikana. USA:ssa osakkeiden arvostuskertoimet ovat kyllä laskeneet, mutta sen vastapainoksi vahva talouskasvu on nostanut yhtiöiden tuloksia.

Pohjimmiltaan korkojen nousu heijastaa positiivista kehityssuuntaa: ne nousevat, kun taloudessa menee hyvin ja tulokset ovat kasvaneet.

Sijoittaja voi myös pohtia korkojen noususta hyötyvään pankkisektoriin sijoittamista. Pankkien tulokset ja osakekurssit nousevat usein kohoavien korkojen myötä.

Tulevina kuukausina huomiota kannattaa kiinnittää myös inflaatioon.

– Jos se lähtee nousemaan, voi olettaa, että korot nousevat nopeammin kuin on ennustettu.

Maailmantalous kasvaa, mutta vauhti hiipuu

Alkuvuosi on ollut globaalisti Saaren mukaan vahvan kasvun aikaa, mutta kehitys on vähitellen hidastunut.

– Vuodenvaihteessa kaikki mittarit osoittivat ylöspäin ja näytti siltä, että globaali kasvu vahvistuisi. Alkuvuosi on kuitenkin osoittanut, että vauhti on hiipumassa. Selvää heikentymistä on nähty kehittyvillä markkinoilla ja ennen kaikkea euroalueella.

Erityisesti euroalueen, Kiinan ja USA:n tapahtumat vaikuttavat nopeasti myös Helsingin pörssiin. Saaren mukaan globaali talouskasvu onkin vientivetoiselle Suomelle ja Helsingin pörssiyhtiöiden tulosnäkymille tärkeämpi mittari kuin se, mitä Suomessa tapahtuu.

Tuottoisin nousu on todennäköisesti takana

Sijoittajien kannalta kuluneet 7–8 vuotta ovat olleet nousujohteiset. Tähän on mahdollisesti tulossa muutos. Saari arvioi, että suurin nousupotentiaali on nyt takana, eikä sijoittajan kannata laittaa kaikkia pelimerkkejä kiinni osakkeisiin.

– Pieni varovaisuus ja muiden riskittömämpien sijoituskohteiden rinnalle ottaminen on ihan fiksua. Tässä on jo todella pitkä nousu takana.

Hän kuitenkin kertoo, ettei nousukauden huipennusta ole vielä koettu. Se luo loppuvuodelle yhä hyviä näkymiä.

– Maalaisin loppuvuodelle ja ensi vuoden alulle vielä positiivisia tuottonäkymiä osakemarkkinoille. Tuskin ihan niin positiivisia kuin alkuvuodelle, mutta selvästi positiivisia.

Tulevan kehityksen ajurit

Tulevaan kehitykseen vaikuttaa Saaren mukaan erityisesti kolme tekijää. Niistä todennäköisesti merkittävin on USA ja sen talouskehitys.

– Se on globaalin markkinan ajuri. USA:n talouskehitys on ollut poikkeuksellisen voimakasta ja näkymät ovat edelleen hyvät. Tämä on se positiivinen tekijä, joka on ylläpitänyt markkinoita ja jota kannattaa seurata jatkossa.

Kun USA:n talouskasvu alkaa hyytyä, se heijastuu myös muualle. USA:ssa kasvun odotetaan kuitenkin jatkuvan hyvänä vielä veronkevennysten takia. Saari arvioi, että taantuma saattaisi ajoittua maassa vuoden 2019 lopulle tai vuoden 2020 alkuun.

Toinen tärkeä tekijä Saaren mukaan on elvytysohjelmien alasajo globaalisti.

– USA:ssa keskuspankki supistaa tasetta, eli se ottaa likviditeettiä pois markkinoilta. Finanssikriisistä asti keskuspankit ovat pumpanneet markkinoille rahaa. Se on luonut automaation, joka on ajanut kursseja ylöspäin. Nyt markkinat alkavat olla pitkälti omillaan ilman keskuspankkien tukea.

Tämä on hänen mukaansa hyvä merkki. Kun tukea vähennetään, on talous pitkälti kunnossa. Esimerkiksi Euroopan keskuspankki lopettanee elvytyksen vuoden vaihteeseen mennessä.

– Elvytyksen lopetus on markkinoilla negatiivinen, mutta ei ratkaiseva asia. Jos EKP pystyy toimimaan näin, talouden pitää olla hyvässä kunnossa.

Tulevaan kehitykseen vaikuttavat myös poliittiset käänteet.

– Ne tuovat maustetta päivittäisiin markkinaliikkeisiin. Niin kauan kuin ei tapahdu jotain todella pahaa, en usko poliittisten päätösten nousevan merkittäväksi pitkäaikaiseksi ajuriksi. Esimerkiksi kauppasodan uhalla ja Italian tilanteella molemmilla on edellytykset aiheuttaa iso kriisi, jos tilanne menee erittäin pahaksi.

Tällaisesta mahdollisuudesta ollaan kuitenkin Saaren mukaan vielä kaukana. Hän myös muistuttaa, ettei syklin käänne tarkoita aina finanssikriisiä. Tavallisesti kyse on puolen vuoden–vuoden mittaisesta taantumasta, jossa osakkeet tekevät korjausliikkeen ja sen jälkeen palataan nousulinjalle.

– Mikään ei viittaa siihen, että tulossa olisi valtava kriisi.

OP sosiaalisessa mediassa