Ystäväni raha - Kuinka aloittaa sijoittaminen, jos ei ole koskaan ollut kiinnostunut rahasta?

Tosca Ramberg
Tosca Ramberg

Tuleva media-alan ammattilainen, joka rakastaa vaihtuvia tulevaisuuden haaveita, tanssimista, kauniita asioita ja tietysti omia kaksostyttöjään. Olen syntynyt Etelä-Suomessa, mutta kahdeksan vuoden Lapissa asumisen jälkeen uskallan jo identifioitua rovaniemeläiseksi. Omistaja-asiakasbloggaajana kirjoitan opiskelijaperheen arjesta, aloittelevan sijoittajan ajatuksista ja kestävästä kuluttamisesta.

Tosca Ramberg
Tosca Ramberg

Tuleva media-alan ammattilainen, joka rakastaa vaihtuvia tulevaisuuden haaveita, tanssimista, kauniita asioita ja tietysti omia kaksostyttöjään. Olen syntynyt Etelä-Suomessa, mutta kahdeksan vuoden Lapissa asumisen jälkeen uskallan jo identifioitua rovaniemeläiseksi. Omistaja-asiakasbloggaajana kirjoitan opiskelijaperheen arjesta, aloittelevan sijoittajan ajatuksista ja kestävästä kuluttamisesta.

Minulla on pieni, sininen muistikirja, jonka kannessa lukee käsin kirjoitettuna Tärkeitä ajatuksia. Kannan tätä erinäisistä tee- ja vesivahingoista kärsinyttä vihkoani aina mukanani. Kirjoitan sinne hajanaisia ajatuksiani opiskelusta ja omista unelmistani, jotka hukkuisivat muuten ruuhkaisen arjen pyörteessä.

Loppusyksystä kirjoitin lyhyen ajan sisään kaksi haavetta ylös: haluan blogata lisää ja ryhtyä säästämään tavoitteellisemmin. Olin toki siinä vaiheessa kirjoittanut jo jonkun aikaa yliopistomme Opiskelijaelämää Lapin yliopistossa -blogia ja säästänyt pientä pesämunaa piirongin laatikossa käteisenä.

Nämä kaksi haavetta oikeastaan kietoutuivat aika pian yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka takia kirjoitan juuri nyt tätä postausta. Nimittäin, Facebookia selatessani hyppäsi eteeni ilmoitus OP Ryhmältä.

Ilmoituksessa luki, että OP hakee omistaja-asiakasbloggareita ja yhtäkkiä asiat ikään kuin loksahtivat kohdillensa. Ilokseni sain ja otin vastaan omistaja-asiakasbloggarin tehtävän. Samoilla vauhdeilla aloin joulukuussa rahastosäästäjäksi, koska löysin omaan arvomaailmaani sopivia sijoitustuotteita.

Blogipestini kynnyksellä olen pysähtynyt kuitenkin useasti miettimään: sovinko minä sittenkään bloggaamaan teemasta raha ja sotiiko piensijoittajuus arvojani vastaan. Kun mietin ylipäätänsä sanaa sijoittaja, näin mielessäni ihan jotain muuta kuin itseni kaltaisen ruuhkavuosia elävän media-alan opiskelijan.

Raha on ollut pitkään minulle välttämätön paha maailmassa. Minusta raha määrittää tällä hetkellä liikaa sitä, miten meidän tulisi elää elämäämme ja millaisia valintoja ihmisten tulisi tehdä. Yhteiskunnan tulisi rakentua ihmisten hyvinvointi edellä, ei talous edellä.

Omassa arjessani rahalla on puhtaasti välineellinen arvo: raha on olemassa sen takia, että voin vaihtaa sen ruokaan, asumiseen ja palveluihin. Raha ei ole minulle itseisarvo, vaan se mitä voin sillä saavuttaa, on merkityksellistä.

Kahden opiskelevan aikuisen ja kahden lapsen kotitaloudessa eletään koko ajan aika pitkälti kädestä suuhun ja säästäminen on hankalaa, muttei mahdotonta, kuten olen tänä vuonna saanut huomata.

Olen tehnyt itselleni hyvin maltillisen säästösuunnitelman eettisiin rahastoihin, mikä käytännössä tarkoittaa muutamasta kirppariheräteostoksesta luopumista kuukausittain. Siihen sinikantiseen muistikirjaan hahmottelin myös oman (melko löyhän) sijoitussuunnitelman tuleville vuosille ja yöpöydälleni kertyi sijoitusoppaita, joita luin hartaudella, vaikka en ihan kaikesta samaa mieltä ollutkaan.

Eettisten rahastojen kautta talouselämä on pala palalta auennut minulle ja suhteeni rahaan on muuttunut positiivisemmaksi. Ostinpa vielä vuoden vaihteessa yhden Papu Design Oy:n osakkeen OP Joukkorahoituksen kautta: en niinkään suuria voittoja tavoitellen vaan enemmänkin harrastus- ja oppimismielessä.

Jakamalla omaa pientä pääomaani olen mukana tukemassa arvoihini sopivan kotimaisen yrityksen maailman valloitusta.

Hippo säästöpossu

Vaikka epäröin bloggaamista rahasta, tuntui kuitenkin helpolta alkaa nimenomaan OP Ryhmän bloggariksi, sillä olen ollut koko ikäni OPn asiakas. Minulle avattiin vauvana useaan pankkiin tili, koska kultaisella 80-luvulla pankit tarjosivat 20 markkaa lapsen tilin avauksen yhteydessä.

OPn asiakkuus jäi alkaessani itsenäisesti hoitamaan raha-asioitani. Kun olin muuttamassa Helsingistä Rovaniemelle töihin, ostin ensimmäisen oman asunnon. Samantein siirsin myös asiakkuuteni paikalliseen Osuuspankkiin ennen kuin yksikään muuttolaatikko oli pakattu Helsinginssä. Samalla, kun minusta tuli asuntovelallinen, minusta tuli omistaja-asiakas.

Pankkiasiointini määrä kasvoi entisestään ja omistaja-asiakkaaksi ryhtyminen tuntui hyvältä diililtä mm. sen vuoksi, että sain palvelumaksut suoraan kuitattua kertyneillä bonuksillani. Myöhemmin vaihdoin alaa (kahdestikin), aloin odottaa kaksosiamme ja omistusasuntoni myytiin. Mutta pankkiasiakkuus säilyi ja tulee varmasti säilymään tulevaisuudessakin.

Ehkä juuri tämän pitkän yhteisen historian takia oli helppo lähteä mukaan tähän bloggausprojektiin ja astua kirjoittajana oman mukavuusalueeni ulkopuolelle.

Olen päättänyt tehdä rahasta paremman ystävän. Sellaisen ystävän, joka kulkee vierellä ja antaa minulle tilaa olla minä. Koen myös bloggauksen hyvänä mahdollisuutena kyseenalaistaa ja analysoida sitä, millainen rooli rahalla ylipäätänsä on omassa elämässäni. Tulevia postauksiani olen jo hahmotellut juurikin siihen siniseen kirjaan, josta koko tämä projekti sai alkunsa.

Seuraa Toscaa Instagramissa @tittityy ja tutustu myös muihin op.median omistaja-asiakasbloggaajiin!

Oletko jo Osuuspankin omistaja-asiakas? Omistaja-asiakkaana saat etuja ja alennuksia pankkipalveluista sekä vakuutuksista. Lue lisää omistaja-asiakkuuden hyödyistä.

OP sosiaalisessa mediassa