Vakuutus lemmikin lääkärikäyntejä varten – viisi asiaa, jotka kannattaa selvittää etukäteen

Koiran tai kissan eläinlääkärikäynti voi tehdä ison loven lompakkoon. Lemmikille on tarjolla hoitokuluvakuutus – mutta kannattaako sellainen ottaa? Entä miten voi välttää turhat toimenpiteet?

1. Vertaile vakuutuksen ja lääkärikäyntien hintoja

Ei ole olemassa yhtä oikeaa vastausta siihen, kannattaako lemmikille ottaa vakuutus vai ei. Mieti, mitä olet valmis maksamaan lemmikin hoidosta, jos se sairastuu. Vaikka vakuutusta ei olisi, hieman voi säästää käymällä kunnallisella eläinlääkärillä. Toinen vaihtoehto on maksaa yksityisen eläinlääkärin kulut itse.

Kannattaa ottaa jo etukäteen selvää lääkärikäyntien hinnoista ja verrata niitä siihen, paljonko lemmikin vakuuttaminen maksaa. Jos lemmikilläsi on hoitokuluvakuutus, eläinlääkärikäynnistä menee omasta lompakosta vain omavastuun verran.

Eläinlääkärikäynnin hinta vaihtelee sen mukaan, kuinka paljon hoitoa lemmikki tarvitsee. Esimerkiksi jos koira oksentaa ja ripuloi mutta on muuten hyväkuntoinen, käynnistä voi selvitä alle sadan euron laskulla. Jos suolistoon on joutunut vieras esine, joudutaan ehkä ottamaan röntgenkuvia ja verinäytteitä. Silloin lasku nousee satoihin euroihin.

On hyvä muistaa, ettei vakuutus korvaa kaikkea. Se ei kata esimerkiksi lemmikin ennaltaehkäiseviä terveystarkastuksia, rokotuksia tai hampaiden hoitoa.

2. Lue tuoteseloste huolellisesti

Vakuutuksen tuoteseloste kertoo, mitä juuri kyseinen vakuutus pitää sisällään. Paljonko on enimmäiskorvaus? Entä omavastuu? Jos et ymmärrä jotain kohtaa, kysy vakuutusyhtiöstä apua. Tuoteselosteen lukemisen jälkeen kannattaa tutkia tarkasti myös vakuutusehdot.

Lemmikin hoitokuluvakuutuksesta korvataan yleensä eläinlääkäripalkkiot, eläinlääkärin suorittamat leikkaukset ja hoidot, lääkkeiden ja sideaineiden kustannukset sekä sairauden tai vamman tutkimuskulut.

3. Laske omavastuun osuus

Omavastuun määrä vaikuttaa eniten siihen, paljonko eläinlääkärikäynnistä saa takaisin. Ota kynä käteen ja laske esimerkkitapaus. Mikä voisi olla sinun lemmikillesi todennäköinen vaiva, jonka takia pitää lähteä lääkäriin? Ota selvää netin kautta tai suoraan eläinlääkäriasemalta, paljonko siihen liittyvät toimenpiteet suunnilleen maksavat. Laske, paljonko sinulle jäisi rahaa käteen omavastuun jälkeen.

4. Tunne lemmikkisi mahdolliset rotuviat

Koiran tai kissan rotua kannattaa miettiä vakuutuksen kannalta jo siinä vaiheessa, kun pohtii lemmikin hankkimista. Vakuutukset saattavat rajata pois perinnölliset viat ja niiden hoidon.

Eri rotujen yhdistysten sivuilta löytyvät luettelot rotujen tyypillisistä sairauksista tai vioista. Tätä listaa kannattaa verrata vakuutusehtoihin. Esimerkiksi tiineenä olevalle bostoninterrierille tehdään usein rutiininomaisesti keisarileikkaus, koska synnytyksessä tulevien ongelmien riski on suuri. Vakuutuksissa taas on usein keisarinleikkauksiin liittyviä rajoituksia keisarileikkaukseen.

Vakuutusyhtiöt huomioivat vakuutusten hinnoissa eri koira- ja kissarodut. Vakuutus on kattavuudeltaan kaikille sama, mutta hinta voi olla suurempi sellaiselle koira- tai kissarodulle, jonka on havaittu sairastavan paljon.

Rotu ei tietenkään aina määrittele sitä, kuinka paljon eläimen kanssa joutuu käymään lääkärissä. Terveeksi tiedetyn rodun sairas yksilö voi olla sairaampi kuin paljon sairastavan rodun terve yksilö.

5. Vakuuta nuori ja terve lemmikki

Mitä nuorempana vakuutuksen ottaa, sitä todennäköisemmin lemmikille ei ole vielä ehtinyt tulla sairauksia, jotka rajaavat vakuutusturvaa. Vakuutuksen voi toki saada, vaikka lemmikki ei olisi täysin terve.

Myös lemmikin ikä vaikuttaa vakuutuksen hintaan. Tavallisesti vakuutuksen voi ottaa vähintään kuuden viikon ikäiselle ja enintään kuusivuotiaalle eläimelle. Useimmat vakuutukset päättyvät, kun lemmikki täyttää kymmenen vuotta.

Jos on vaihtamassa vanhemman kissan tai koiran vakuutusta, kannattaa olla tarkkana. Onko eläin jo sairastanut jotain sellaista, mikä voi rajata uutta vakuutusta? Vanhaa vakuutusta ei kannata irtisanoa ennen kuin asia on selvitetty.

+ 1: Tehdäänkö koiralleni turhia toimenpiteitä?

Lemmikin omistajan on usein vaikea kyseenalaistaa sellaisten toimenpiteiden tarpeellisuutta, joita eläinlääkäri suosittelee. Tältä kannattaa kuitenkin pyytää perustelut eri toimenpiteille. Lääkärin kanssa voi pohtia, kuinka tarkkoja etukäteistutkimuksia eläimen tila vaatii, vai riittäisikö esimerkiksi epilepsiaa epäiltäessä pelkkä oireiden hoitaminen.

Eläinlääkärissä käyminen voi olla lemmikille stressaava kokemus. Ilman syytä lääkäriin ei siis kannata lähteä. Oireita ei myöskään pidä vähätellä. Esimerkiksi oksentelevan lemmikin yleisvointia on seurattava. Jos eläin on virkeä ja iloinen, vaivaa voi yrittää hoitaa kotikonsteilla. Jos lemmikki on vaisu ja väsynyt, sitä kannattaa käyttää lääkärissä. Eläinlääkärille voi myös aina soittaa ja pohtia, onko syytä tulla näytille.

Yleisiä syitä koirien ja kissojen lääkärikäynteihin ovat korvatulehdukset, ihotulehdukset, oksentelu, ripuli, virtsatietulehdukset, laihtuminen ja ontumiset.

Asiantuntijat: Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Finen vakuutusasiantuntija Mira Aarre, OPn vakuutuspäällikkö Iiris Saranpää ja eläinlääkäri Mari Karjalainen eläinlääkäriasema Lemmikistä

OPn koira- ja kissavakuutukset voit ottaa myös matkoille. Tutustu OPn seuraeläinvakuutuksiin.

Tuoreimmat
Maksullinen korkokatto vai turvaa säästöistä? Löydä sinulle sopivin tapa varautua korkojen nousuun
Asuntolainan viitekorko on ollut vuosia poikkeuksellisen matalalla. Näillä neljällä tavalla lainanmaksaja voi varautua jossain vaiheessa edessä olevaan nousuun.
Mikä ihmeen MiFID II ja miten se vaikuttaa säästämisen ja sijoittamisen asiointiisi?
Uuden sääntelyn voimaantulon tarkoituksena on asiakkaan etu: parantaa sijoittajan suojaa koko toimialalla. Toimintatapamme OPssa ovat laajalti uuden sääntelyn mukaisia jo nykyisin.
Suomesta maailman napa
Miksei talouspolitiikassa kannattaisi unelmoida isosti? Suomella on edellytykset vaikka maailman navaksi. Tähän on yllättävän hyvät mahdollisuudet.
Luomua vai tarjoustuotteita? Näin kahden perheen erilaiset valinnat näkyvät kauppalaskussa
Helsinkiläinen Jenni Villa ja Tamperelainen Nelli Pirhonen perheineen pitivät kirjaa ruokamenoistaan. Molemmat yllättyivät siitä, kuinka paljon syömiseen meni rahaa.