Suurperheeksi täysin yllättäen – Ia ja Panu saivat kahdet kaksoset lyhyellä aikavälillä

Ia ja Panu Könni saivat suurperheen pikana, kun perheeseen syntyivät kahdet kaksoset. Se on myllännyt perheen arjen ja talouden.

Ia Könni makasi tutkimussängyllä ja itki. Lääkäri liikutteli ultraäänilaitetta pitkin hänen vatsaansa. Ia oli lähetetty ultraan, sillä hänen lonkan kohdalleen oli kohonnut omenan kokoinen patti.

Hiljaa tutkimustaan tehnyt lääkäri avasi vihdoin suunsa: "Täällä on suuri nestettä täynnä oleva kysta – ja sitten täällä näkyy myös geminiraskaus."

Ensimmäisenä Ia ajatteli kirosanoja isoin kirjaimin. Hän tiesi varsin hyvin, mitä g-alkuinen sana tarkoitti, kaksosraskautta. Kotona odottivat jo alle kahden vuoden ikäiset kaksoset sekä nelivuotias esikoinen.

– Rehellisesti sanottuna mietin tutkimuspöydällä, kummasta selviän todennäköisemmin hengissä: uusista kaksosista vai raskaudenkeskeytyksestä, Ia sanoo.

Hetkestä on kulunut nyt seitsemän vuotta, kun Ia muistelee sitä helsinkiläisen kerrostaloasunnon keittiössä.

Jatkuvaa totuttelua

Nyt Könneillä eletään eloisaa suurperheen arkea viiden lapsen kanssa. Tosin 44-vuotias kuvataiteen opettaja Ia ja 37-vuotias röntgenhoitaja Panu Könni eivät ole vieläkään täysin tottuneet ajatukseen kaksista kaksosista pienellä ikäerolla.

– Ainakin kerran kuussa pysähdymme katsomaan katrasta ja toteamme toisillemme, että miten näitä on näin paljon, Ia nauraa.

Kotona on hetken ajan harvinaisen hiljaista, sillä perheen nuorimmat, kuusivuotiaat Kosti ja Vertti, ovat päiväkodissa ja kahdeksanvuotiaat Liinu ja Pietu sekä kymmenvuotias Liisi koulussa. Ia on päässyt töistä poikkeuksellisen varhain, ja hänellä on harvinainen mahdollisuus juoda kahvi kerrankin kuumana.

– Vauva-aikoina muistan lämmittäneeni kahvin kolme kertaa mikrossa – ja join sen kuitenkin kylmänä, Ia nauraa.

Sinkusta suurperheeksi

Kun Ia ja Panu tapasivat yöelämässä 11 vuotta sitten, Panu oli juuri valmistunut ammattiinsa eikä perheen perustaminen ollut mielessä. Ia oli aloittanut opinnot Taideteollisessa korkeakoulussa ja rakasti yksinoloa. Ia ja Panu viihtyivät kuitenkin niin hyvin yhdessä, että pari alkoi seurustella.

Suhteessa edettiin suoraan syvään päähän, kun esikoinen ilmoitti tulostaan vain puoli vuotta tutustumisen jälkeen. Perhe-elämä alkoi pikana, mutta arki asettui mukavasti uomiinsa. Kolmikko asui pienessä kaksiossa ja puuhasi tavallisia lapsiperheasioita. Oli töitä, iltasatuja ja vaipparallia.

Ia lopetti imettämisen, kun Liisi oli reilun vuoden ikäinen. Samoihin aikoihin raskaustesti näytti nopeasti kahta viivaa – ja neuvolassa ultrakuvaan ilmestyi kaksi hahmoa.

Ympäristön puheet riskiraskaudesta hermostuttivat Panua ja Iaa. Sanoipa joku lähipiirissä sellaistakin, ettei naisen vartaloa ole tarkoitettu kahden vauvan kantamiseen.

– Mietin kaikkia mahdollisia pieleen meneviä asioita, mutta raskaus sujui lopulta oikein hyvin. Liisi oli syntynyt aikanaan sektiolla, ja niin syntyivät myös Liinu ja Pietu, epäidenttiset kaksoset, joista Liinu oli jo kohdussa kipakka potkiskelija ja Pietu letkeä löhöilijä, Ia nauraa.

Kun kaksoset syntyivät, reilun kahden vanha Liisi oli kotihoidossa. Vauvat olivat yhtä ihania kuin esikoinenkin, mutta kaksosarki tuntui kiireiseltä.

– Koko ajan joku tarvitsi jotakin. Kun oli valmis yhden vauvan kanssa, oli seuraavalla tarvis, Panu muistelee.

Panu piti kaikki mahdolliset vapaat ollakseen Ian apuna ennen töihin palaamista, ja Ian äiti muutti Keski-Suomesta auttamaan viisihenkiseksi kasvanutta perhettä. Kaksion neliöt alkoivat käydä liian ahtaiksi, joten perhe muutti neliöön.

Talo täynnä elämää

Kaksoset olivat reilun vuoden ikäisiä, kun elämä tarjosi Panulle ja Ialle jälleen ison yllätyksen. Tieto toisista kaksosista oli melkoinen shokki, mutta toisaalta perheen rutiinit olivat jo iskussa. Ia muistelee vauva-arkea pienempien kaksosten kanssa sujuvana aikana.

– Tiesimme valmiiksi, miten homma toimii. Minä istuin taas imetystyynyn taakse ja tilasin laatikkokaupalla suklaata vahvistukseksi.

Panu siirtyi tekemään 75-prosenttista työviikkoa ollakseen kotona mahdollisimman paljon, ja se on ollut perheen arjen sujumisen kannalta viisasta.

Ruuhkaisimpia vuosia Ia ei enää kaipaa. Esimerkiksi niitä aamuja, kun äidin rinnoilla oli kaksi imeväistä, ympärillä juoksi kaksi touhukasta taaperoa ja yksi nelivuotias veti tarkkaan ajoitetut uhmaraivarit.

Myös sairauskierteet olivat hankalia: yöt menivät aivan hulinaksi, kun sairastelevat lapset heräsivät kuusikin kertaa yössä. Arki oli täyteläistä – ja on edelleen, vaikka elämä alkaakin jo vähän helpottaa.

Ialle vaikeinta on jatkuva melu ja se, ettei päivistä löydy juuri koskaan aikaa olla ihan yksin.

Moninkertaiset menot

Perheen kasvaminen kahden työssäkäyvän aikuisen kokoonpanosta seitsemän hengen suurperheeksi muuttaa myös perheen taloutta: ruokaa, vaatteita ja vaippoja on oltava yhtäkkiä kukkuramäärin.

– Pelkkiin vaippoihin on mennyt jo hirveä summa rahaa. Ensimmäisten kanssa jaksoimme pitää kestovaippoja, mutta toisten kaksosten kohdalla loppui aika ja kärsivällisyys pyykkirumbaan, Ia kertoo.

Ruokaan perheeltä kuluu kuussa noin 800 euroa. Kasvavat lapset syövät koko ajan isompia annoksia, joten kaupassa saa ravata ahkerasti. Vanhemmat kertovat hyödyntävänsä tarjouksia ja tarttuvansa mieluusti alennettuihin leipiin ja lihoihin. Niitä ostetaan kerralla isompi määrä talteen vaatehuoneen arkkupakastimeen.

Päiväkotimaksuihin ja koululaisten iltapäiväkerhon välipalamaksuun kuluu kuussa yhteensä vähän päälle 500 euroa.

Vaatekuluja on leikattu kierrättämällä sisarusten välillä, ja perhe on myös saanut käytettyjä vaatteita lisäksi tuttavapiiristä. Myös lääkärikulut ovat iso menoerä.

Joistain menoista perhe karsii tietoisesti. Lasten harrastusten on oltava edullisia ja sellaisia, että lapset osaavat kulkea niihin itsenäisesti. Puhelimien ja tietokoneiden kanssa perhe menee halvimman kautta.

On myös menoja, jotka ovat poissa laskuista juuri nyt, esimerkiksi perheen yhteinen etelänmatka. Se maksaisi koko perheeltä vähintään 8000 euroa.

Könnit eivät kuitenkaan ajattele luopuvansa jostakin, sillä eri elämänvaiheissa tehdään erilaisia asioita. Seikkailuksi riittää hyvin reissu tädin luokse Ruotsiin tai pistäytyminen Tallinnassa.

Ilo syntyy arjen asioista

Yhdessäolo on perheelle tärkeämpää kuin raha-asioista murehtiminen. Perheen viikkorutiineihin kuuluvat muun muassa Panun ja lapsilauman yhteiset saunaillat. Sillä välin Ia nauttii hetken kodin rauhasta.

Ialle parhaat hetket perheen kanssa ovat arkisia juttuja: päivällispöydän keskusteluja päivän tapahtumista ja lasten polveilevia pohdintoja kunkin luonteen mukaisesti. Ja se hetki, kun kaikki ovat suloisina vihdoinkin nukkumassa.

Vanhemmat pitävät huolta myös siitä, että heillä on säännöllisesti kahdenkeskistä aikaa. Vuodenvaihteessa Ia ja Panu matkustivat kaksistaan Mallorcalle juhlimaan kymmenvuotishääpäiväänsä.

– Hotellissa kesti kolme päivää tajuta, ettei kukaan olekaan tarvitsemassa joka hetki jotakin. Stressittömyydestä tuli reissulla yhteinen vitsi, Ia nauraa.

Vaikka suurperhearki ei kuulunut Ian ja Panun alkuperäiseen suunnitelmaan, on elämä osoittanut, että parisuhteessa riittää pitoa.

Yhteisen loman jälkeen Ia ja Panu jaksavat taas pyörittää perhearkea: tarkistaa läksyjä, miettiä kaverisynttäreiden lahjoja, ravata kaupassa ja laittaa ruokaa – sekä ihmetellä viiden lapsen keskinäistä puuhastelua.

Kaksoset numeroina

● Monisikiöraskauksien osuus kaikista raskauksista on 1,5 prosenttia.

● Suomessa syntyy vuosittain noin 850 kaksoset ja 10–15 kolmoset.

● Noin kolmannes kaksosista on identtisiä ja loput epäidenttisiä.

Kaksosten päivää vietetään 2. helmikuuta.

Lähde: Suomen monikkoperheet ry.

OP sosiaalisessa mediassa