Sorruitko taas ostamaan jotain turhaa?

Säästäminen on tavoitteesi, mutta tulit jälleen kerran hankkineeksi jotain, jota et varsinaisesti tarvitse? Asiantuntijan vinkeillä taltutat shoppailijan sudenkuopat.

Taloustieteen tohtori Jani-Petri Laamanen on tutkinut, miten ihmiset käyttäytyvät kuluttajina. Kysyimme häneltä, miksi säästäjä niin usein epäonnistuu tavoitteessaan.

Shoppailet tylsyyteen

Kiireessä ei ehdi kauppoihin ja rahaa säästyy. Mutta kun ei ole mitään tekemistä, saattaakin päätyä ostoskeskukseen tai nettikauppaan ostamaa jotain, mitä ei oikeasti tarvitse.

Miksi? “Elämämme pyörii helposti kuluttamisen ympärillä. Kuluttamalla näytetään statusta muille ja määritellään omaa identiteettiä. Voi olla, että ostetuista tavaroista tai palveluista ei niinkään saa iloa, vaan pelkkä ostotoimenpide tuo mielihyvää.

Tässä mielessä turhien asioiden shoppailu vertautuu uhkapelaamiseen: pitkällä aikavälillä ihmiset keskimäärin häviävät, mutta jatkavat pelaamista, koska se on mukavaa ajanvietettä.”

Ratkaisu: ”Jos shoppailu on ongelma, pitäisi yrittää keksiä muuta merkityksellistä tekemistä elämään, vaikka kiinnostava harrastus. Omat aikataulut voi yrittää järjestää niin, ettei shoppailuun ole aikaa. Tämä on tietenkin helpommin sanottu kuin tehty.”

Palkitset itsesi ostelemalla

Kun on saanut ison urakan tai ärsyttävän jutun tehtyä, on helppo antaa itselleen palkinnoksi shoppailua. Joskus mopo karkaa käsistä.

Miksi? “Psykologit ja taloustieteilijät ajattelevat, että ihmisessä on kaksi puolta: Toinen puoli suunnittelee eli harkitsee ja ajattelee järkevästi. Toinen puoli taas tekee ja toimii impulsiivisesti. Suunnittelijalla on itsekuria, mutta itsekuri voi kulua hetkellisesti loppuun. Jos esimerkiksi opiskelija lukee pitkään tenttiin, hänen itsekurinsa on tentin jälkeen väliaikaisesti loppu. Silloin hän saattaa mennä vaikka oluelle tai ostaa jotain, mitä ei muuten tulisi hankittua.”

Ratkaisu: ”Niin kutsutut sitoutumisvälineet eli itsensä kanssa tehdyt sopimukset, joilla ihminen sitoutuu johonkin. Opiskelija voi vaikka päättää etukäteen, että menee tentin jälkeen pariksi päiväksi lepäämään vanhempiensa luo.”

Ystävyys velvoittaa

Joskus hyvä säästökuuri tyssää siihen, että kaverit menevät porukalla syömään tai tekemään jotain, johon kuluu paljon rahaa. Jos ei mene mukaan, jää yksin.

Miksi? “Onnellisuustutkimusten mukaan ihminen saattaa kärsiä siitä, jos hänen ympärillään olevat ihmiset tienaavat häntä enemmän. Sosiaalinen paine kuluttamiseen voi olla suuri, ja poisjäämisestä tulee ulkopuolinen olo. Ihmiset hakeutuvat yleensä itsensä kaltaisten ihmisten ystäviksi.”

Ratkaisu: ”En kuitenkaan suoraan kehota tässä tapauksessa vaihtamaan kaveripiiriä. Tilanne voi olla myös se, että koko ystäväpiiri teeskentelee hyvätuloisempaa kuin on ja elää yli varojensa. Tällaisessa kaveripiirissä asiasta voisi keskustella ääneen ja etsiä ratkaisu, joka tyydyttää kaikkia.”

Alennukset hämäävät ostamaan

Mainoksia katsellessa tuntuu, että alennustuotteita ostamalla säästää, vaikkei todellisuudessa tarvitsisi tuotteita lainkaan.

Miksi? ”Markkinoinnissa ihmisen psykologia tunnetaan ja sitä osataan hyödyntää. Kun alennus on voimassa vain viikon, ihmisestä tuntuu, että hän menettää rahaa, jos ei hyödynnä alennusta. Mainostaja houkuttelee ihmisen impulsiivista puolta, joka tekee nopeita ja harkitsemattomia ratkaisuja.”

Ratkaisu: ”Kannattaa miettiä sopiva tapa, jonka avulla ostoksia tulee harkittua paremmin. Keskustelin opiskelijoideni kanssa siitä, miten he saavat säästettyä rahaa. Yksi kertoi, että hänellä on kaksi tiliä, joista toiseen hänellä on pankkikortti, ja säästettäväksi tarkoitetut rahat ovat toisella tilillä. Kun hän haluaa ostaa jotain suurta, hänen täytyy tehdä aktiivisesti päätös siirtää rahaa toiselta tililtä pankkikorttitilille. Siirto ei tapahdu hetkessä, joten päätöstä on harkittava.”

Aina ei huomaa ostavansa

Foodora, Wolt, Uber ja muut sovellukset tyhjentävät tiliä huomaamatta. Kun rahan kanssa ei ole tekemisissä palvelun tai kaupanteon yhteydessä, sitä kuluu huomaamatta.

Miksi? ”Rahanmeno lisääntyy, jos ostopäätös muuttuu aktiivisesta passiiviseksi, eli jos raha lähtee tililtä automaattisesti. Esimerkiksi Netflix ja Spotify perustuvat tähän. Ihminen pitää itsestään selvänä, että hänen tililtään lähtee kymmenen euroa kuussa. Samasta syystä myös säästäminen on fiksua automatisoida. Jos tililtä lähtee palkkapäivänä automaattisesti tietty summa säästötilille, sitä ei tarvitse miettiä joka kerta erikseen. Aktiivisten päätösten tekeminen kun on usein hankalaa.”

Ratkaisu: "On hyvä säännöllisesti katsoa tililtä läpi kaikki suoraveloitukset ja miettiä, tarvitseeko oikeasti niistä jokaista. Jos jokin palvelu vie mielestäsi liikaa rahaa, poista korttitietosi palvelun muistista tai sovellus puhelimestasi. Näin ostamisesta tulee hieman vaikeampaa ja siten harkitumpaa."

Tuoreimmat
Rakennusalan työvoimavuokrauksen mullistanut yrittäjä panostaa ihmisiin: “oikeilla osaajilla mikä tahansa on mahdollista”
Rakennusalan työvoimavuokrauksen mullistanut yrittäjä panostaa ihmisiin: “oikeilla osaajilla mikä tahansa on mahdollista”
Vuokratyöfirman perustanut Tommi Hämäläinen haluaa tehdä rakennusalan työnvälityksestä joustavampaa ja läpinäkyvämpää. Tekoäly on mahdollistanut uudenlaisen palvelun kehittämisen, mutta tärkeintä...
Korporaatiosta yrittäjäksi – Kokeneesta yhtiökumppanista ollut suuri apu
Korporaatiosta yrittäjäksi – Kokeneesta yhtiökumppanista ollut suuri apu
Suunnittelutoimisto Tikka & Talvenheimon luova johtaja Miikka Tikka päätyi yrittäjäksi yli kymmenen vuoden mediatalouran jälkeen.
Sijoittaja, nämä asiat sinun kannattaa lukea osavuosikatsauksesta
Sijoittaja, nämä asiat sinun kannattaa lukea osavuosikatsauksesta
Pörssiyhtiöiden osavuosikatsaukset tarjoavat parhaan tiedon yksittäisen yrityksen asioista. OPn osaketutkimusjohtaja Henri Parkkinen kertoo, mitkä tiedot ovat alkaneella tuloskaudella erityisen...
Yhteiskäyttöautolla minne vaan, milloin vaan
Yhteiskäyttöautolla minne vaan, milloin vaan
Mitä tehdä kun bussi kaasuttaa etuajassa pysäkiltä tai sateinen pyörämatka töihin ei houkuta? Tienvarresta voi napata yhteiskäyttöauton, joka tuo joustavuutta liikkumiseen.

OP sosiaalisessa mediassa