Silmälasit maksavat edullisimmillaan pari kymppiä – Onko niistä mihinkään?

Kun brittiläinen Specsavers tuli Suomen optikkomarkkinoille 2007, syttyi pohjolassa rillisota. Kilpailu asiakkaista on johtanut siihen, että kakkuloiden hinnat on painettu alas ja mainokset julistavat edullisia hintoja vuoden ympäri.

Tavallisen kuluttajan kohdalla optikkoliikkeiden hintakilpailu näkyy pääosin positiivisena. Suurempi kilpailu tarkoittaa edullisempia hintoja, mutta myös aggressiivisempaa markkinointia.

– Kyllä me muutettiin hinnoittelulogiikkaa Suomessa. Specsaversin tulo muutti markkinoita pysyvästi, Sanoo Specsaversin maajohtaja Erkki Tala.

Suomen optikkoala on tiukasti kilpailtua, sillä hyvin pienellä markkina-alueella on monta valtakunnallista toimijaa. Käytännössä kotimaan silmälasikauppa on kolmen suurimman pelurin halussa. Specsavers, Silmäasema ja Instru-konserni pitävät hallussaan 76% koko markkinasta.

Kolmikon suurin on Instru, jonka markkinaosuus on reilun kolmanneksen. Ketjuun kuuluvat Instrumentarium, Keops ja Nissen, joita löytyy Suomesta yhteensä parin sadan liikkeen verran.

Silmälaseista on aina tarjouksia päällä

Raadollisessa kilpailussa aseena on aggressiivinen mainonta, jota tekevät kaikki kolme suurta toimijaa. Mikäli kuluttaja on etsimässä itselleen silmälaseja, on todennäköistä, että vähintään kahdella toimijalla on meneillään tarjouskampanja.

– Kuvaavaa on se, että alalla on menossa jatkuva kampanjointi, joka on paikoin rajuakin. Me olemme siitä toki mukana siinä missä muutkin, sanoo Silmäaseman kaupallinen johtaja Anna Seppälä.

Hinta- ja tarjouskilpailu on perua Specsaversin tulosta markkinoille vajaat 10 vuotta sitten. Ennen Specsaversia kahdet lasit yksien hinnalla –tarjouksia ei juuri näkynyt, eikä kakkuloita saanut itselleen parilla kympillä. Miten muutaman kympin hintaisten lasien myyminen oikein tuli mahdolliseksi?

– Meidän edullinen hinnoittelu lähtee volyymikeskeisestä konseptista. Asiakasmäärät on kolminkertaisia muihin nähden. Meillä on paljon asiakkaita, jotka eivät ole kiinnostuneita maksamaan brändeistä, selventää Specsaversin Erkki Tala.

Uusia asiakkaita halpislaseilla

Tala kertoo Specsaversin saaneen paljon uusia asiakkaita halpislaseillaan. Halvimmillaan heiltä saa uudet lasit ja näöntarkastuksen muutamalla kympillä. Siksi asiakkaina käy ihmisiä, jotka normaalisti luottavat markettien bulkkilaseihin.

– Samalla saadaan ihmiset näöntarkastukseen ja terveydenhuollollisesti parempaan tilanteeseen.

Kainalosta toki pilkottaa ketunhäntä, sillä Tala kertoo, että halpislasien ostaja saattaa myöhemmin tarvita myös kalliimpia ja laadukkaampia silmälaseja. Pelkillä parin kympin kakkuloilla ei suurikaan silmälasiketju elä.

Silmäaseman Anna Seppälän mukaan muutaman kymppien silmälasit eivät kuuluu heidän valikoimiinsa, vaan hinnat ovat linjassa silmälasien keskihintojen kanssa. Tänä vuonna silmälasien keskihinnat olivat yksiteholaseilla 172€ ja monitehoilla 391€.

Hintaeroa halvimpiin laseihin saattaa yksiteholaseissa tulla helposti 150€. Mistä kaikesta lisähinta koostuu, jos silmälasit voisi saada halvimmillaan pilkkahinnalla?

– Niihin vaikuttaa eniten materiaali ja erilaiset pinnoitteet. Kun ominaisuudet kasvavat, nousee myös hinta, toteaa Piiloset Oy:n optiikka-ryhmän johtaja Jan-Erik Breitholtz.

Suomalainen Piiloset on Liedossa majaansa pitävä silmälasilinssien ja näköhyvinvointituotteiden valmistaja. Yritys valmistaa piilolinssien ja –nesteiden lisäksi silmälasilinssejä kotimaisille optikkoketjuille ja –liikkeille.

Kotimaisuus on vähän niin ja näin

Specsaversin keskimääräiset hinnat ovat Talan mukaan ”noin puolet muiden hinnoista”, mutta laadusta ei tarvitse tinkiä. Kotimaisuuskaan ei kestä perusteena sille, että tuotteet olisivat muilla ketjuilla kalliimpia.

– Suomessa ei isojen ketjujen osalta ole linssiteollisuutta ollut enää kymmeneen vuoteen. Meillä linssit tulevat hiomoista Unkarista, Britanniasta ja Australiasta. Esimerkiksi Unkarin hiomo on Euroopan moderneimpia, sanoo Erkki Tala.

Linssiteollisuus toimii samoilla periaatteilla kuin muukin teollisuus tätä nykyä. Maailman kaikkien silmälasilinssien aihiot tulevat muutamasta tehtaasta. Yksi suurimmista on Japanilainen Seiko. Erot syntyvät linssin työstämisestä.

Niitä Specsaversilla työstetään vuosittain n. 20 miljoonaa linssiä, joten volyymit ovat mittavia. Siitä syntyy myös säästöä, joka näkyy kuluttajan kukkarossa.

Suomalaiset tietämättömiä lasikaupoilla

Optikoiden puheissa vilisee usein sana yksilöllisyys, joka on silmälasimarkkinoilla tämän hetken kovin juttu. Vaikka optikon näöntarkastuksen jälkeen suunniteltujen silmälasien kuvittelisi olevan lähtökohtaisesti yksilöllisiä, käytetään ilmaisua vasta huippukalliiden monitehojen kohdalla.

– Yksilöllisillä laseilla voidaan painottaa prosentuaalisesti, että ovatko ne kaukolasit, lähilasit vai näyttöpäätelasit. Suhde voi olla esimerkiksi 40-30-30%. Yksilöllisesti voidaan myös säätää kuinka korkealla pupilli on kehyksen reunasta, kuinka kaareva linssiaukko on ja millainen lasin aurauskulma on, selittää Breitholtz.

Samalla kun rillimarkkinoiden kilpailu on koventunut, on se myös jakautunut bulkkiin ja Premiumiin. Vertaukset automaailmaan eivät ole kovin kaukaa haettuja. Siksi Piilosetin Breitholtz vertaa peruslaseja perusautoon. Perusmalli maksaa vähemmän, mutta lisävarusteet tuovat mukavuutta.

Silmälasiostoksilla ei kannata säästellä

Silmälasiostokset eivät välttämättä ole järkevin paikka pitää kukkaron nyörejä tiukalla. Jos käyttö on vähäistä ja tarve lähinnä sunnuntailehden lukemiseen, välttävät siinä käytössä peruslasit. Mutta jos silmissä on suurempaa korjaustarvetta, kannattaa niihin satsata.

– Pidempiaikaisessa käytössä on parasta käydä optikolla ja tilata juuri sinun silmillesi sopivat lasit, ohjeistaa Silmäaseman Anna Seppälä.

Optikolla on paljon valtaa, sillä silmälasien ominaisuuksien vertailu ei ole ihan yksinkertaista. Specsaversin Erkki Talan mukaan ihmisillä ei juuri ole käsitystä siitä, miten erilaisia tuotteita vertaillaan.

– Me osataan kyllä matkapuhelinten ominaisuudet ulkoa, mutta silmälasien kohdalla tilanne on hyvin toinen. Siksi optikon on tärkeää suositella asiakkaalle sopivaa lasia, toteaa Tala.

Kotimaiset kuluttajat ovat silmälasien suhteen melko tietämättömiä. Rillikaupoilla tuijotetaan usein vain hintaa, eikä juuri laatua. Mutta kuten kaikissa muissakin tuotteissa, myös silmälasien kohdalla hyvä ja halpa ovat kaksi eri tuotetta.

Tätä miltä ovat myös Suomen suurimpien optikkoketjujen edustajat: halvalla ei saa okuläärimarkkinoillakaan hyvää. Paljon laseja tarvitsevan kannattaa jättää markettilasit ja halvimmat linssit kauppaan. Tosin liikaakaan ei kuulemma kannata maksaa.

– Hinta ei korreloi suoraan laatua. Silmälaseja ostaessa kannattaa edelleen vertailla ominaisuuksia ja hintaa, opastaa Specsaversin Erkki Tala.

Kommentista voi ymmärtää, että silmälasimarkkinoiden kilpailu ei osoita laantumisen merkkejä. Kisa maksavista asiakkaista on edelleen käynnissä.

Tuoreimmat
Totta vai tarua? 8 väitettä kyberturvallisuudesta
CGI:n kyberturvallisuuskonsultti Jyrki Huhta katkoo vääriltä tietoturvauskomuksilta siivet.
Kim Heiniö: Trendien mukana täytyy kehittyä jatkuvasti
Ravintoloitsija Kim Heiniö jakaa videolla vinkkinsä, miten pysyä mukana ravintola-alan trendeissä.
Kuinka kasvattaa lapsesta fiksu rahankäyttäjä?
Käteisen käyttö vähenee ja digitaalinen raha on tätä päivää myös yhä nuoremmille lapsille. Viimeistään siinä vaiheessa kun lapselle hankitaan oma maksukortti onkin hyvä opettaa lapselle...
Tarinoita ja tahtoihmisiä
Satavuotiasta Suomea juhlittiin ansaitusti viime vuonna. Tänään juhlitaan keskisuomalaista yrittäjyyttä, kun perinteinen maakunnallinen Yrittäjäjuhla kokoaa yrittäjät ja sidosryhmät Jyväskylän...

OP sosiaalisessa mediassa