Ruotsi nimesi käteisen kuoleman päivän – Suomessa luotetaan vielä käteismaksuihin

Käteinen ei vielä ole kuolemassa Suomessa. Maksaminen kuitenkin monipuolistuu ja tuo kuluttajat ja yrittäjät uusien maksutapojen äärelle.

Ruotsin pankkiautomaatteja hallinoiva Bankomat ennustaa käteisen katoavan Ruotsista 2030-luvulla. Arvio perustuu muun muassa automaattiverkoston rajuun harventumiseen.

Myös Tukholman teknillinen yliopisto KTH ja Kööpenhaminan kauppakorkeakoulu ovat arvioineet käteisen kuolemaa päivän tarkkuudella. Lokakuussa 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan se häviäisi Ruotsista 24. maaliskuuta 2023. Ajankohdista uutisoi ensimmäiseksi Talouselämä.

Suomessa vastaavaa ennustetta ei ole annettu, vaikka trendi on täälläkin samansuuntainen.

Käteisen suosio maksuvälineenä on jo vuosia jatkanut laskuaan. OPn uusista liiketoiminnoista vastaava yksikönpäällikkö Kristian Luoma arvioi, että käteisen mahdolliseen katoamiseen vaikuttavat erityisesti kuluttajien omat tottumukset.

Pankkiautomaateille on varmasti lähivuosina tarvetta, mutta kun käteinen katoaa, katoavat automaatitkin. Suomessa on kuitenkin paljon ihmisiä, joille käteinen pysyy vielä pitkään tärkeänä maksuvälineenä.

Samaa arvioi Finanssivalvonnan johtava riskiasiantuntija Anne Nisén. Vaikka käteisen suosio on laskussa, on hänen vaikea uskoa, että se katoaisi kokonaan.

– Tietyille kuluttajaryhmille käteinen on ensisijainen maksutapa, ja Finanssivalvonnan näkökulmasta kuluttajille täytyy taata riittävän hyvät mahdollisuudet varojensa nostamiseen, Nisén sanoo.

Kristian Luoma pohtii, että konkreettisen päivämäärän nimeäminen voisi kuitenkin kannustaa kuluttajia ottamaan ajoissa käyttöön uusia maksutapoja.

Käteinen vaihtui kortteihin

Tällä hetkellä noin neljännes kaikista päivittäistavarakaupan maksuista tehdään käteisellä, kun vuonna 1999 osuus oli yli 70 prosenttia ja vielä vuonna 2004 lähes 50 prosenttia.

Sen jälkeen käteisen suosio suorastaan romahti, sillä automaattiverkostoa harvennettiin merkittävästi. Syitä käteisen suosion laskulle on muitakin. Suomen Pankin lokakuussa 2017 julkaiseman raportin mukaan kasvokkain tapahtuvien vähittäismaksujen osuus ylipäätään vähenee esimerkiksi verkkokaupan yleistymisen myötä. Lisäksi muun muassa asumismenojen nousu rajoittaa muun kulutuksen kasvua.

Vastaavasti kortilla maksamisen suosio on räjähtänyt 20 vuoden aikana ja viime vuosina rinnalle ovat tulleet uudet vaihtoehtoiset maksutavat, kuten lähimaksu ja mobiilimaksu. Luoma arvioi, ettei myöskään korttimaksamisesta olla luopumassa hetkeen.

– Samoin kuin on minkä tahansa muunkin uuden ilmiön saapumisen tai vanhan poistumisen osalta, asiakas päättää. Tietyllä tapaa kortit ovat usein taustalla uusissa mobiilimaksutavoissa, joten varmasti jollain tapaa kortin käsite tulee olemaan pitkäänkin olemassa, OPn Luoma sanoo.

Pankkiautomaateilta kauppojen kassalle

Suomessa käteisen liikkeeseenlaskusta vastaa Suomen Pankki ja käteispalvelujen saatavuutta valvoo Finanssivalvonta.

Kun esimerkiksi pankit harvensivat konttoriverkostojaan ja samalla käteisautomaattien määrä laski rajusti, Finanssivalvonta kävi keskusteluja pankkien kanssa. Yksi ratkaisu käteisen saatavuuden takaamisen on ollut siirtää käteisnostopalvelua kaupan kassoille. Palvelua on toistaiseksi hyödynnetty varsin vähän: Suomen Pankin tilaston mukaan vuonna 2015 vain prosentille käteisen käyttäjistä kaupan kassa oli ensisijainen nostopaikka.

– Uskon, että se johtuu ennen kaikkea tietämättömyydestä. Palvelua ei osata pyytää kaupasta, kun ei tiedetä sen olevan mahdollista. Toki se on myös tottumiskysymys, ja joillekin voi tuntua oudolta yhdistää aiemmin pankkiin kuulunut asiointi kauppareissun yhteyteen, Finanssivalvonnan Anne Nisén arvioi.

Hän huomauttaa, että joillain asiakkailla uusiin maksutapoihin liittyvät mielikuvat mahdollisista tietoturvariskeistä ja -loukkauksista saattaisivat lisätä anonyymin käteisen suosiota. Toistaiseksi mitään käteisen uutta nousua ei kuitenkaan ole havaittavissa.

Biometristä tunnistautumista

Käteisen kilpailijana toimivien sähköisten kortti- ja mobiilimaksujen tekniset ominaisuudet ovat kehittyneet nopeasti ja kehittyvät edelleen. OPn Kristian Luoma kertoo, että pankit ja muut maksuliikenteen järjestäjät kartoittavat esimerkiksi biometrisiä tunnistautumista.

– Sormenjälkien ohella myös kasvot ovat mielenkiintoinen alue, jota hyödynnetään jatkossa tunnisteena. Näiden tapojen omaksuminen tosin tulee vaatimaan vielä aikaa ja niiden kehittymistä yleisiksi tavoiksi on haastavaa ennustaa. Toisaalta jo nyt nähdään, että asiakkaat ovat ottaneet sormenjäljet innokkaasti OP-mobiilissa ja Pivossa käyttöönsä.

Luoma ei usko, että digitaaliset työkalut vieraannuttaisivat kuluttajat oman talouden hallinnasta.

Yrityksille maksamisen monimuotoistuminen tuo uuden haasteen.

– Tällaisissa isoissa maksamisen murroskohdissa on yritykselle eduksi löytää helpoimmat ja turvallisimmat tavat maksaa, jotta asiakkaat asioivat kaupassa mielellään.

Lue seuraavaksi: Selfie-maksuja ja älysormuksia? Näin maksamme ostoksemme vuonna 2020

OP sosiaalisessa mediassa