Raha on elämän suurin stressinaihe – oli rahaa paljon tai vähän

Raha – tai sen puute – on aiheuttanut unettomia öitä meistä useimmille jossain vaiheessa elämää. Kuinka paljon rahasta oikein stressataan? Ja ennen kaikkea, miten rahastressiä voisi lievittää?

Nuoret perheet pyörittävät yhtälöä, johon kuuluu useasti iso asuntolaina, epävarma työtilanne ja kalliit vauvanvaipat. Opiskelija puolestaan stressaa makaroninkeiton lomassa valmistumisensa jälkeistä työtilannetta. Moni seniori-ikäinen taas joutuu säätämään tulojaan ja menojaan uusiksi eläkkeelle siirtymisen yhteydessä. Ja entä jos sattuukin jotain yllättävää?

Kyllä, rahasta stressataan. GfK:n vuonna 2015 toteuttama laaja tutkimus paljastaa, että rahan riittävyys on kansainvälisesti tarkasteltuna kaikkein eniten stressiä aiheuttava asia. 26% kaikista tutkimukseen vastanneista miehistä mainitsi stressaavansa rahasta, naisten kohdalla luku oli jopa 32 %.

– Tuloksissa yllätti se, että rahasta stressaaminen on niin globaali ilmiö ja toistuu sekä köyhissä että rikkaissa maissa, pohtii OPn ekonomisti Henna Mikkonen.

Suomi ei tutkimuksessa ole mukana, mutta vertailukohde löytyy läheltä – myös Ruotsissa rahan riittävyys mainitaan yleisimpänä stressinaiheena, 38% ruotsalaisista stressaa rahasta.

Rahan riittävyys nousee suurimmaksi stressinaiheeksi kolmekymppisestä eteenpäin. Rahahuolet jättävät tutkimuksen mukaan taakseen monta muuta stressinaihetta: seuraavaksi eniten ihmisiä stressaavat itse itselle asetetut paineet ja kolmanneksi eniten mainintoja saa unenpuute.

Kolme vinkkiä rahastressin selättämiseen

Jos rahasta stressaaminen vie yöunesi, kannattaa istua ala ja miettiä, mikä omassa taloudessa erityisesti stressaa.

1. Menot ja tulot eivät kohtaa

Käy menosi läpi ajatuksella - mitkä niistä ovat oikeasti pakollisia ja mistä voisi tinkiä?

– Itselleni oli erittäin valaiseva harjoitus, kun kävin läpi muutaman kuukauden tilitietoni ja katsoin, että mitkä menot eniten jälkikäteen harmittivat, Henna Mikkonen muistelee.

Äkilliset ja yllättävät menot voivat syöstä oman talouden hetkellisesti miinukselle, vaikka menot ja tulot olisivat normaalisti balanssissa. Yllättäviä menoja varten on hyvä kerryttää itselle puskurisäästöjä, esimerkiksi muutaman kuukauden kiinteiden menojen verran.

– Säästöt voi kerryttää pikkuhiljaa laittamalla joka kuukauden palkasta pikkuisen säästöön. Säästäminen kannattaa automatisoida, silloin se tulee tehtyä. Joitain isoja menoyllätyksiä vastaan voi suojautua vakuutuksilla, vinkkaa Mikkonen.

2. Velkataakka ahdistaa

Harva selviää elämässään ilman velkaa, ainakin jos haluaa oman asunnon. Mutta kannattaa miettiä, onko oma velkaantuminen sopivalla tasolla ja onko mukana ”turhaa” velkaa, kuten pikavippejä tai erilaisia kulutusluottoja useaan eri paikkaan.

– Suomessakin on tutkittu, että ylivelkaantuminen sairastuttaa. Itselle kannattaa tehdä selvä suunnitelma siitä, missä järjestyksessä ja miten velat maksetaan takaisin. Jos velkoja on kerääntynyt moneen eri paikkaan, niin niiden yhteen kokoaminen ja järkevöittäminen kannattaa, suosittelee Henna Mikkonen.

Asuntovelallisia voi mietityttää paljon puhuttu korkojen nousu. Korkojen nousua vastaan voi suojautua esimerkiksi kiinteäkorkoisella lainalla tai korkosuojauksella.

3. Sijoitusten kohtalo stressaa

Tyypillisin rahaan liittyvä stressi lienee rahan puute. Mutta myös säästöt ja sijoitukset voivat aiheuttaa stressiä ja menetettyjä yöunia markkinoiden heiluessa.

– Tällöin kannattaa miettiä, onko omat säästöt fiksusti hajautettu ja onko sijoitusten riskitaso itselle sopiva. Hyvä on kuitenkin muistaa, että ilman riskinottoa ei voi saada tuottoakaan. Riski on siis pitkäjänteisen säästäjän ystävä, Mikkonen muistuttaa.

Lue myös: ”Pudotimme kuukauden ruokamenot 600 eurosta 210 euroon”

Lähteenä käytetty seuraavaa tutkimusta: GfK 2015: Major causes of stress

Tuoreimmat
Brändää itsesi ja yrityksesi ‒ se siivittää kohti tavoitteita
Henri Alén, Mikko Kuitunen ja Maria Sillanpää kertovat, miten ja miksi yrittäjän pitää rakentaa brändiään.
Suuryritykset ennustivat Suomen talouden kasvun – mitä seuraavaksi?
Euroopan komissio ennustaa Suomelle muun euroalueen keskiarvoa nopeampaa talouden kasvua. Ennusteen mukaan Suomi yltää tänä vuonna 3,3 prosentin ja ensi vuonna 2,7 prosentin kasvuun. Muun...
Masennus vai uupumus, tunnistatko eron?
Pohjola Sairaalan työterveyslääkärin Leif Lindbergin mukaan puhuminen on tärkeä parannuskeino sekä masennukseen että uupumukseen.
7 vinkkiä parempaan ergonomiaan ‒ Pidä huoli asennosta myös liikkuvassa työssä
Repulla, hyvillä kengillä ja asennon vaihtelulla voit pitää kroppasi kunnossa myös työpaikan ulkopuolella.

OP sosiaalisessa mediassa