Nousukausi on täällä – laita myös oma taloutesi kuntoon hyvällä tuulella

Henna Mikkonen
Henna Mikkonen

Ekonomistina OP Ryhmässä. Talousasiat ihmisten näkökulmasta ovat lähellä sydäntäni.

Talouden nousukausi on täällä. Pitkän taantumajakson jälkeen se tuntuu tosi hyvältä ja ihmisetkin suhtautuvat jälleen positiivisemmin oman taloutensa tulevaisuuteen. Psykologisesti nyt onkin oivallinen hetki pistää oma talous kuntoon.

Henna Mikkonen
Henna Mikkonen

Ekonomistina OP Ryhmässä. Talousasiat ihmisten näkökulmasta ovat lähellä sydäntäni.

Minulta kysyttiin taannoin, kuinka kotitalouksien tulisi huomioida nousukausi omassa taloudenpidossaan. Periaatteessa hyvän taloudenpidon opit ovat samat suhdanteesta riippumatta. Kotitalouden tulot ja menot on hyvä pitää balanssissa, velkaantuminen omaan tilanteeseen sopivalla tasolla ja rakenne fiksuna. Lisäksi kannattaa varmistaa, että säästöt ja sijoitukset vastaavat niille asetettuja tavoitteita.

Nousukauteen liittyy toki tiettyjä talouden piirteitä, joihin kannattaa kiinnittää huomioita.

Yksi nousukaudelle tyypillinen ilmiö on kotitalouksien säästämisasteen lasku. Tämä on jo tapahtunut Suomessa. Kotitaloudet kuluttavat käteen jäävistä tuloistaan aiempaa enemmän. Osittain tätä selittää taantumavuosien aikana syntynyt patoutunut kysyntä; huonoina aikoina ei uskallettu tehdä suurempia hankintoja (esim. auto) ja nyt kysyntä alkaa purkautua.

Kuluttajien luottamus tulevaan on myös korkealla, mikä ylläpitää kulutusintoa. Ja hyvä niin. Mutta toki omaa kulutuskäyttäytymistään kannattaa seurata kriittisin silmin, ettei ajauduta ylilyönteihin tai kulutusluottokierteeseen. Peruskeynesiläistä ajattelua voi hyvin harjoittaa myös kotona; hyvinä aikoina on hyvä kerätä vaikkapa vararahastoa, joita voi sitten yllätysten kuten työttömyyden iskiessä käyttää.

Sijoituspuolella nousukausi tarkoittaa yleensä hyviä osaketuottoja, erityisesti nousukauden alkuvaiheessa. Suomen osakemarkkinoiden tuottoja ajaa kotoisia tekijöitä enemmän maailmantalouden tapahtumat ja siellä nousukaudesta on nautittu jo pidempään. Sijoittajat ovatkin päässeet nauttimaan nousukauden hedelmistä jo useamman vuoden ajan. Tämän myötä osakkeiden arvostustasot ovat nousseet jo korkeahkon puoleiseksi. Korkojen nousu puolestaan voi lisätä korkosijoittajien tuskaa. ”Helppoja” tuottoja ei siis tunnu olevan saatavilla. Mielestäni paras lääke tähän dilemmaan onkin fokusoitua sijoituksissaan pitkän aikavälin tavoitteisiin ja unohtaa lyhyen ajan hötkyily. Säännöllinen säästäminen tasaa riskiä huonosta ajoituksesta ja hajautus on aina hyvä muistaa.

Kolmas nousukauden ilmiö on korkojen nousu. Talouden elpyessä korkotaso tyypillisesti nousee ja inflaatio kiihtyy. Toistaiseksi tätä ei ole etenkään lyhyissä koroissa vielä nähty, mutta odotusten mukaan euribor-korot kääntyvät hiljalleen ylöspäin. Nyt onkin hyvä hetki miettiä, miten korkojen nousu näkyy lainanhoitokustannuksissa ja miten oma talous sen kestää.

Talous on paljon myös psykologiaa. Tutkimusten mukaan positiivisella mielellä ihmiset tekevät parempia päätöksiä; kokonaisuuksien näkeminen, tietojen yhdisteleminen ja huolellisempi päätöksenteko onnistuvat paremmin hyvällä tuulella*. Nyt on siis mitä parhain hetki miettiä oma talous kuntoon.

*Jarkko Rantanen: Tunteella! : voimaa tekemiseen 2013

OP sosiaalisessa mediassa