Naiset auttavat ja huolehtivat – mutta muistavatko he pitää puolensa raha-asioissa?

”Paljon olette saaneet, paljon myös antakaa”. Tämä hieno elämänviisaus on kollegani äidin suusta kuultua. Tällä linjalla OP antaa satavuotiaalle Suomelle lahjaksi 100 vuotta vapaaehtoistyötä. Jokaisella OPlaisella on mahdollisuus tehdä päivä vapaaehtoistyötä työajallaan.

Tästä innostuneena osallistuin kokoukseen, jossa tätä mahdollisuutta esiteltiin. Jossain vaiheessa esitelmöijä nosti esiin, että tyypillinen vapaaehtoistyön tekijä on keski-ikäinen nainen.

That’s me! Osui ja upposi.

Naiset tosiaankin tekevät tilastojen mukaan hieman enemmän vapaaehtoistyötä kuin miehet. Taloustutkimuksen vuonna 2015 tekemän tutkimuksen mukaan 40 % naisista ja 32 % miehistä tekee vapaaehtoistyötä. Vapaaehtoistyön tekeminen on yleisintä eläkeläisten ja juuri oman ikäluokkani 35-49 -vuotiaiden keskuudessa. Tekemisen kohteissa on eroja sukupuolten välillä. Miehet tekevät naisia enemmän talkootyötä, ovat mukana järjestämässä erilaisia tapahtumia ja heillä on enemmän hallinto- ja luottamustehtäviä. Naisilla sen sijaan korostuu auttaminen ja ystävätoiminta.

Naisille muiden auttaminen tärkeää niin vapaa-ajalla, työssä kuin raha-asioissakin. Hoivatyöt tyypillisesti ovat naisvaltaisia ja omaishoitajista valtaosa on naisia. Naiset käyttävät lastenhoitoon miehiä enemmän aikaa, vaikka tilanne onkin tasaantunut viime vuosina. Muiden tarpeiden huomioiminen ja auttamishalu korostuvat myös naisten taloudellisissa päätöksissä. Kulutuspäätöksiä tehtäessä naiset ajattelevat tutkitusti ensisijaisesti perhettä ja lapsia. Suomalaisissa lapsiperheissä miehet tekevät enemmän kalliita ja teknistä asiantuntemusta vaativia hankintoja (meillä ainakin, ja siitä olen vain iloinen!), kun taas naiset hoitavat jokapäiväisiä arkea koskevia ostoksia. Hankinnoista kuitenkin neuvotellaan suhteellisen demokraattisesti. Ei olekaan yhdentekevää, miten hankinnat perheissä rahoitetaan ja kenen nimiin omaisuus laitetaan.

Muiden huomioiminen korostuu myös naisten sijoituspäätöksissä. Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan naiset mainitsevat sijoittamisensa motivaatioksi usein velvollisuudentunnon ja muista ihmisistä huolehtimisen. Tämä ei ole mielestäni yhtään huono motivaattori, päinvastoin! Sijoittamisen näkeminen laajempana oman ja perheen hyvinvoinnin mahdollistajana siirtää fokuksen pidemmän aikavälin tekijöihin – ja pitkän aikavälin ajatteleminen on sijoittajalle mitä parhain ominaisuus. Hötkyily vähenee, kun huomio ei ole lyhyen välin markkinaliikkeissä vaan hyvinvoinnin kasvattamisessa.

Auttamishalu on hyvä motivaattori ja erinomainen luonteenpiirre yleisestikin. Auttaminen voi kuitenkin kääntyä itseä vastaan. Jos päätöksissä korostuu liiaksi muiden huomioiminen, voi oma taloudellinen hyvinvointi kärsiä. Esimerkiksi takuusäätiön tilastojen mukaan eläkeläisten maksuhäiriöt ovat kasvussa ja yksi syy tähän on muiden (lasten ja lastenlasten) auttaminen. Erityisesti naisilla tämä syy korostuu.

Taloudellisia päätöksiä tehtäessä tulisikin muistaa ”auttaa myös itseään”– muiden hyvinvointia toki unohtamatta. Erityisesti naisten on hyvä pitää tämä mielessä. Naisilla kun on miehiä suurempi tarve turvata esimerkiksi omien eläkepäivin hyvinvointi. Naisten työurat ovat tyypillisesti lyhyempiä ja palkat pienempiä, joten myös tulevat eläkkeet ovat pienempiä. Naiset lisäksi elävät miehiä pidempään, joten aika lisärahoituksen tarpeelle on pidempi.

Auttamishalu, mutta myös sopiva annos itsekkyyttä, luovatkin hyvän lähtökohdan oman talouden menestykselliseen hoitoon.

Mukavia hetkiä vapaaehtoistyön parissa kaikille -niin naisille kuin miehille! Itse olen menossa polkujuoksutapahtuman juomahuoltoon. Kiva päästä auttamaan iloisen liikuntatapahtuman järjestämisessä – ja hieman itsekkäästi toivon myös saavani nauttia kesäillan luonnosta ja liikunnasta itsekin. Mikäs sen parempaa keski-ikäisen naisen sielun ja ruumiin hyvinvoinnille : )

Anna sinäkin itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi päivä vapaaehtoisena!

Lähteet:

Kansalaisareena ry, HelsinkiMissio, Kirkkohallitus 2015: Vapaaehtoistyö Suomessa 2010 ja 2015

Kuluttajatutkimuskeskus, Anu Raijas & Terhi-Anna Wilska 2007: Huolenpitoa ja jakamista – rahan ja ajan jakautuminen suomalaisissa lapsiperheissä

Terhi Piilonen 2017: Crouching Masculinity, Hidden Risk – Female Investors (Re)Constructing and Negotiating Gendered Discourses about Investing

Tuoreimmat
Kaikenlaisia huijareita
Kun tuntematon ihminen ottaa sinuun yhteyttä verkossa, kannattaa siihen suhtautua aina kriittisesti.
Kuka teillä maksaa kauppalaskun? Näin pariskunnat hoitavat raha-asiansa
Nina ja Taneli Sillantaan rahat ovat yhteiset, Mira ja Niko Ahjoniemi vastaavat kumpikin omista menoistaan. Kaksi pariskuntaa kertoo, mitä hyvää heidän erilaisista tavoistaan järjestää raha-asiat...
Seitsemän laihaa vuotta takana – onko vihdoin Nokian nousun aika?
90-luvulla suomalainen Nokia mullisti ihmisten tavan kommunikoida. Pitkään Suomi ja Nokia olivat matkapuhelinmarkkinoilla se suurin ja kaunein, mutta sitten tapahtui romahdus. Olisiko juhlavuoden...
Hirvi tuhoaa metsää syömällä – osaatko estää vahingot?
Vahva hirvikanta tuottaa metsänomistajille ja autoilijoille päänvaivaa. Kaksi asiantuntijaa arvioi nykytilannetta ja keinoja ennakoida hirvituhoja.