Muistatko vielä miltä markat tuntuivat?

Törmäsin lelukaupassa käydessäni Monopoli-pelin uuteen versioon. Pelissä moni asia on kuten ”vanhoina hyvinä aikoina”, mutta kehitystäkin on tapahtunut. Rahasuorituksia ei enää hoideta paperisilla rahoilla, vaan kortinlukulaiteella ja pankkikorteilla.

Tarkastellessani pelin Digitaalinen Pankki –versiota, huomasin närkästyväni siitä, että lapsuuden klassikkopeliin oli menty kajoamaan julkealla tavalla. Tunne sukua sille, kun käteisen varaan vannova kansalainen huomaa astelleensa pankkiin, josta ei saa fyysistä paperirahaa.
Muistan järkyttyneeni konttoreiden rahattomuudesta ensimmäistä kertaa vuosia sitten. Kävelin käteisnostoaikein hakemaan minulle osoitettua rahalähetystä helsinkiläisestä pankkikonttorista. Kyhnyt jäivät saamatta, sillä konttorissa ei ollut lainkaan kassapalveluita. Toisin sanoen siellä ei ollut lainkaan rahaa. Kerroin tarinaa ystäväpiirilleni tuohtuneena: ”Mitä hyötyä on pankista, jossa ei ole rahaa?” Osa minusta on edelleen samaa mieltä, mutta oikeasti tarvitsen käteistä rahaa hyvin harvoin. Uudet maksamisen tavat valtaavat alaa ja pian käteinen raha painunee hiljalleen muistojen aarreaittaan. Nykyään käteistä rahaa tarvitaan lähinnä markkinoilla, toreilla ja talviriehoissa, joissa muovinen raha on vielä vieras käsite.

Hammaskeijulle ei kortti kelpaa

Käteistä tarvitaan toriostosten lisäksi lapsiperheessä, sillä hammaskeijun tyynyn alle jättämä tieto tilisiirrosta tuskin herättää samanlaisia lämpimiä läikähdyksiä kuin kahden euron kolikko. Tosin tulen varmaankin näkemään ajan, jossa lapsenlapseni fiilistelevät hammaskeijun tilille siirtämää hammasrahaa. Fyysisen rahan käyttämisestä on tullut koko ajan harvinaisempaa. Verkkopankit, etämaksaminen ja kaverimaksaminen helpottavat elämään ja tekevät paperisesta rahasta merkityksettömämpää. Säästöpossuja on nykyään tarjolla nettipankissa ja possuun voi ”kilauttaa” pennosia, vaikkakin virtuaalisia sellaisia.
Olen varhaiskeski-ikäinen ja varsin taipuvainen nostalgiaan. Sen ansiosta huomaan välillä kaipaavani aikoja, jolloin syötin ryppyisiä seteleitä bensa-aseman pumppuautomaattiin. Ehkä kyse ei ole niinkään setelin syöttämisestä fyysisenä toimintona, vaan tunteesta joka minut tuolloin valtasi. Olin lainannut isäni luukkulamppuista Mazda 323F:ää, kyydissäni oli viehkeää naisseuraa ja olimme matkalla ajamaan pill…korttelirallia Jyväskylän yöhön. Samalla kävimme ratsaamassa puhelinkopeissa olevista luetteloista läheisen huoltoaseman burgerikuponkeja. Olimme varmasti käyneet järsimässä viiden markan burgereita vähintään sadan ihmisen edestä, mutta puoleen hintaan saatu hampurilainen toi helpotusta opiskelijan taloudelliseen kurimukseen.

Lompakko ruosteisen Hiacen kojelaudalla

Toisaalta muistelen kaiholla myös aikaa, jolloin sain käyttööni ensimmäisen pankkikortin. Sellaisen sain kesällä 1995. Olin kesätöissä samalla rakennuksella enoni kanssa. Se oli elämäni ensimmäinen oikea työpaikka. Äitini opasti tuolloin, että pankkikortti pitää hankkia, sillä palkka maksettaisiin vain ja ainoastaan tilille. Hankin kortin, mutta huomasin hyvin pian, että rakennusliikkeen omistaja maksoi palkan suoraan käpälään. Reijo-nimisellä yrittäjällä oli punaisen Toyota Hiacen kojelaudalla paksu musta lompakko, joka oli täynnä sileitä satasen seteleitä. Tuosta kuluneesta mustasta lorsasta hän laski perjantaina jokaiselle työmiehelle viikon palkan ja kirjoitti antamansa summan muistivihkoonsa. Nykypäivänä vastaava menettely tuskin toimisi yhtä sulavasti ja verottajakin saattaisi kiinnostua melko leväperäiseltä vaikuttaneesta palkkakäytänteestä. Käteisellä maksetun palkan vuoksi pankkikorttini uhkasi jäädä vaille käyttöä, joten kiikutin Sibeliukset pankkikonttoriin. Ihmetys oli melkoinen, kun kävin suurieleisesti nostamassa rahaa seinästä. Tuolloin automaattikortti oli kaveripiirissäni harvinaisuus. Ja automaatista sai aina sileitä seteleitä käyttöönsä.

Markan kaipuuta

Paperirahan kaipuuni liittyy ennen kaikkea markka-aikaan. 80-luvun puolivälissä julkaistut, historiamme viimeisen markkasarjan setelit ovat tehneet muistoihin syvät jäljet. Voin edelleen palauttaa mieleeni miltä kympin, kahdenkympin, viidenkympin ja satasen setelit näyttivät ja tuntuivat. Joskus harvoin sitä pääsi hivelemään jopa viidensadan seteliä, mutta omaksi sellaisen muistan saaneeni vain muutamia hassuja kertoja. Seteleistä uljain oli luonnollisesti 1000 markan paperilappu, jota koristi Anders Chydeniuksen piirretyt kasvot ja komea purjelaiva. Kääntöpuolella oli Suomenlinnan Kuninkaanportti. Sarjaan muuten luonnosteltiin aikoinaan myös viidentuhannen markan seteli, joka oltaisiin voitu ottaa käyttöön inflaation niin vaatiessa. Tuota tarvetta ei tosin ilmennyt ja eurot otettiin käyttöön vuonna 2002. Vaikka koen ajoittaista kaipuuta käteisen rahan käyttämiseen, on digitaalisen rahan käyttäminen kiistatta helpompaa kuin käteisen pyörittäminen. Elämä siirtyy jatkuvasti mobiilimmaksi ja tällä hetkellä paluu entiseen tuntuu varsin työläältä ajatukselta. Mitä helpommaksi rahan käyttäminen tulee, sen parempi. Itse asiassa odotan aikaa, jolloin minun ei tarvitsisi kantaa mukanani liutaa kortteja, vaan raha-asiat hoituisivat kokonaisuudessaan kännykällä. Vielä parempi jos homma toimisi ranteessa olevalla laitteella. Mitä helpompaa – sen parempaa. Oikeastaan ainoa ongelma muovirahassa ja digitaalisuudessa on se, että rahavarantojen arvoa on vaikea käsittää pelkkinä numeroina. Kun luottokortilla vinguttaa 500€ ulkomaiselle verkkokaupalle, ei se tunnu juuri miltään. Jos saman summan nostaa käteisenä ja kiikuttaa kivijalkakauppaan, tuntuu ostotapahtuma melkoisesti rajummalta.

Tuoreimmat
Oi aikoja, oi tapoja - high yield markkinan ilmiöitä
"Hey, is everybody out there nuts?" Kysyy Gordon Gekko puheessaan yliopistonuorille Wall Street, Money Never Sleeps -elokuvassa. Sama tulee välillä mieleen kun katsoo high yield -markkinaa ja...
Lohen fileointi – näin käytät kalan kokonaan
Lohifile, medaljongit ja kalaliemi – tee kaikki nämä yhdestä kokonaisesta lohesta ja säästä rahaa.
Suunnittele työuran jälkeinen elämäsi – lue eläköitymisvalmentajan vinkit
Piilaakso ei ole vain nuoria startup-yrittäjiä. Teknologialaaksoa rakentamassa olleet ovat nyt eläkeläisiä, jotka toteuttavat unelmiaan ja tekevät asioita, mihin työelämässä ei ollut aikaa. Kaiken...
Rahat kaverin tilille saman tien? Näin se onnistuu
Miten puhelinnumerolla maksaminen oikein toimii? Missä tilanteissa Siirto-palvelua kannattaa hyödyntää? Entä onko se nyt varmasti turvallista ja helppoa?