Mitä harrastukset maksavat? Talousvertailussa kaksi lapsiperhettä

Joka ilta jäähallilla tai kerran viikossa partiossa – Ruonakosken ja Visurin perheet pitivät kirjaa siitä, paljonko lasten harrastukset veivät rahaa vuodessa.

Ruonakosket, 14 810 euroa vuodessa: ”Tingimme muusta, jotta lapset saavat liikkua”

Vili-Veikka Ruonakoskella, 10, on alkamassa jääkiekkotreenit Limingan jäähallissa. Harri-isä kiristää Vilin luistinten nauhoja. Ne eivät saa olla liian kireällä eivätkä liian löysällä.

Heti jääkiekkotreenien jälkeen Vilillä on jalkapallotreenit. Viivi-Maija-siskolla, 8, on seuraavana päivänä sekä jalkapallo- että jääkiekkotreenit. Koko nelihenkinen perhe kulkee mukana harrastuksissa, sillä Harri Ruonakoski valmentaa Vilin jääkiekko- ja jalkapallojoukkuetta. Äiti Sanna Ruonakoski on Viivin jääkiekkojoukkueen joukkueenjohtaja ja jalkapallojoukkueen apuvalmentaja.

Turnauksia ja pelejä on myös viikonloppuisin, joten harrastukset rytmittävät perheen vapaa-aikaa. Joukkuelajien lisäksi perhe käy hiihtämässä ja laskettelemassa. Vanhemmille on tärkeää, että lapset saavat tehdä sitä, mistä todella pitävät. Liikunta on osoittautunut parhaaksi harrastukseksi. Muutakin on kokeiltu.

– Molemmat lapset kävivät muskarissa ja kokeilivat pianon- ja kitaransoittoa, mutta kumpikaan ei innostunut niistä.

Lapset ovat liikkuneet muutaman kuukauden ikäisistä asti, vauvauinnista lähtien. Joukkuelajit tulivat mukaan, kun Vili aloitti kuusivuotiaana jääkiekon. Pikkusisko Viivi liittyi joukkueeseen pari vuotta myöhemmin.

– On tärkeää, että tyttökin saa pelata jalkapalloa ja jääkiekkoa. Omassa lapsuudessani se ei ollut kovin yleistä, Sanna Ruonakoski sanoo.

Sanna Ruonakoski, 38, ja Harri Ruonakoski, 42, sekä lapset Vili, 10, ja Viivi, 8. Sanna työskentelee opettajana ja Harri tukkumyyjänä. Perhe asuu Limingassa.

Lasten harrastukset etusijalla

Ruonakosket laskivat OP Median pyynnöstä kaikki kulut, joita harrastuksiin on mennyt vuoden 2017 aikana. Laskuihin pääsivät mukaan jääkiekko, jalkapallo, hiihto ja laskettelu – varusteineen pipoista ja hanskoista lähtien. Summaksi tuli 14 810 euroa.

Sanna Ruonakoski tiesi jo valmiiksi, että perheen harrastusmenot ovat isot: niihin uppoaa noin 23 prosenttia perheen nettovuosituloista.

– Lapsuudessa luodaan pohja myöhemmille liikuntatottumuksille. Me perheen aikuiset pystymme kyllä säästämään omissa kuluissamme, jotta lapset saavat liikkua, Sanna Ruonakoski pohtii.

Perhe säästää erityisesti aikuisten omista huvitteluista: vanhemmat eivät käy ravintolassa nauttimassa karitsan sisäfileetä ja minttuhyytelöä. ”Jäkistreenien” järjestäminen yhdessä riittää lujittamaan parisuhdetta.

Ruonakosket liikkuvat mahdollisuuksien mukaan polkupyörällä, joten myös kuljetuskustannuksissa säästetään.

– Meillä ei ole kaikkein uusinta autoa, jotta lapset saisivat harrastaa. Omistamme auton, mutta se ei ole meille tärkeysjärjestyksessä ykkönen, Harri Ruonakoski sanoo.

Talvivaatteisiin uppoaa rahaa

Jääkiekkoharrastukseen kului vuonna 2017 yhteensä 3 600 euroa, jalkapalloon 3 260 euroa ja hiihtoon 2 260 euroa. Lisäksi perhe tekee muutaman kerran vuodessa laskettelureissun Pyhätunturille, Luostolle tai Sallaan. Lasketteluun kuluu vähiten aikaa mutta eniten rahaa: 5 450 euroa vuodessa, kun mukaan lasketaan bensakulut ja yöpymiset mökissä.

Jääkiekkoon ja jalkapalloon voisi mennä paljon enemmänkin, sillä Limingan kiekko on pieni seura pikkupaikkakunnalla Oulun kupeessa. Toiminta on isoja seuroja pienimuotoisempaa, eikä seuralla esimerkiksi ole yhtään palkattua työntekijää, vaan toimintaa pyörittävät lasten vanhemmat.

Kustannuksia joukkuelajeissa tulee muun muassa seuran kuukausimaksusta ja pelireissuista. Vilillä kului vuoden aikana jääkiekon kuukausimaksuihin 1 200 euroa ja Viivillä 400 euroa. Pelimatkoihin meni yhteensä noin 450 euroa ruokailuineen ja bensakuluineen.

Ruonakosket satsaavat myös siihen, että lapsilla on jääkiekossa, jalkapallossa ja hiihdossa hyvät varusteet ja vaatteet. Uudet sukset pitää ostaa vuosittain, sillä lapset kasvavat. Osan varusteista perhe ostaa käytettyinä.

Talvivaatteita käytetään talvella muutenkin kuin vain harrastuksissa, joten ne eivät ole puhtaita harrastusmenoja. Ilman urheiluharrastuksia niihin tosin menisi luultavasti pienempi siivu perheen tuloista.

– Yritämme ostaa aina laadukkaat urheilukerrastot, talvivaatteet ja muut, jotta ne kestävät kovaa käyttöä ja ovat oikeasti lämpimät, Ruonakoski sanoo.

Toive: enemmän tunteja päivään

Tunteja lasten joukkueharrastuksiin kuluu vuodessa yli tuhat. Lottovoiton sijaan Ruonakosket toivovat, että yhteen päivään mahtuisi enemmän aikaa.

– Päivät pitää suunnitella hyvin, jotta kaiken ehtii tehdä. Lapset tarvitsevat tarpeeksi ruokaa ja lepoa. Ruuan pitää olla valmis kahdessakymmenessä minuutissa joka päivä, jotta työpäivän jälkeen ehditään hallille, ja ennen treenejä lapset tekevät läksyt, Sanna Ruonakoski sanoo.

Kyläilyt tuttavien luona ja mummoloissa ovat harrastusten myötä vähentyneet, koska illat ja viikonloput kuluvat harrastusten parissa. Toisaalta jääkiekko- ja jalkapallotreeneissä on tutustuttu isoon joukkoon muita vanhempia, joiden seura ja yhteishenki ovat kultaakin kalliimpaa.

Mikä tärkeintä: harrastukset ovat perheen yhteistä aikaa.

– Olemme perheen kanssa käytännössä kaikki illat yhdessä.

Visurit, 5 329 euroa vuodessa: ”Partioon yhtenä iltana viikossa”

Visurien perheessä partioharrastus kulkee jo kolmannessa polvessa. Perheen äiti Outi Visuri on ollut pienestä tytöstä asti oman äitinsä mukana partioleireillä. Häntä kiehtoo mahdollisuus päästä lähelle luontoa ja saada uusia elämyksiä: herätä teltasta aamulla keskellä metsää ja keitellä trangialla nuotioherkkuja.

Outi Visuri toimii kotikaupungissaan Oulussa Seikkailija-ryhmän johtajana Pateniemen Polunpolkijoissa. Perheessä on kaksi poikaa, kymmenvuotias Lauri ja kahdeksanvuotias Teemu. He ovat aloittaneet partion äitinsä innostamina. Pojista Teemu kulki jo taaperona äidin matkassa partiotouhuissa. Ainoastaan perheen isä Henri ei harrasta partiota.

Metsän lisäksi Visurit suuntaavat talvisin mäkeen: he käynnistävät auton joka perjantai ja huristelevat viikonlopuksi 240 kilometrin päähän Rukan rinteisiin.

Outi Visuri, 40, ja Henri Visuri, 40, sekä lapset Lauri, 10, ja Teemu, 8. Outi työskentelee rakennusalalla ja Henri IT-alalla. Perhe asuu Oulussa.

Hankinnat: hupparit ja makuualusta

Myös Visurien perhe laski kuluneen vuoden harrastusmenonsa yhteen OP Median pyynnöstä. Tuloksena oli, että nelihenkiseltä perheeltä kului vuoden aikana partio- ja lasketteluharrastuksiin yhteensä 5329 euroa.

Partion osuus harrastusten kustannuksista on 664 euroa. Huokea hinta oli Outi Visurilla hyvin tiedossa. Yksi partion tärkeimmistä ajatuksista on, että kaikki ovat yhdenvertaisia, ja kaikilla on mahdollisuus harrastaa.

– Lippukunnalta on mahdollista hakea avustuksia esimerkiksi retkiä varten. Perheitä pitäisikin muistutella tästä mahdollisuudesta, Visuri miettii.

Partioharrastuksen kustannukset kertyivät vuosimaksusta, joka on noin 50 euroa vuodessa, sekä partioleirien osallistumismaksuista. Vuoden aikana Visurit osallistuivat Myötäpäivät-leirille Kokkolassa ja lippukunnan leirille Rokualla. Kokkolan leirin osallistumismaksu oli kolmelta hengeltä 150 euroa ja lippukunnan leirin 75 euroa.

Erityisiä tarvikehankintoja partiota varten ei kertynyt vuoden aikana. Teltat leireille tulevat lippukunnan puolesta, ja rinkka ja makuupussit on ostettu muutama vuosi sitten. Varusteita voi myös tarvittaessa lainata partiokavereilta. Uudet hupparit perhe osti leiriä varten. Aikuisten huppari maksoi 45 euroa, lasten 33 euroa.

– Ja yhden makuualustan ostimme rikkoutuneen tilalle. Se maksoi noin 60 euroa, Outi Visuri muistelee.

Kausiliput hintansa väärtit

Lasketteluharrastukseen upposi 4 665 euroa. Koska matkat taittuvat autolla, iso siivu harrastuksen kustannuksista oli polttoainekuluja: yhteensä kolmeenkymmeneen kahteen ajomatkaan edestakaisin kului vuodessa 1 792 euroa. Lisäksi perhe maksoi asuntovaunupaikasta, asuntovaunun sähköistä, laskettelun ja lumilautailun kausilipuista ja talvivaatteista.

Käytännössä Visurit asuivat asuntovaunun lisäksi rinteessä, sillä he viettivät siellä noin kahdeksan tuntia päivittäin. Aikuisten 396 euron kausilipulle ja lasten 209 ja 127 euron lipuille oli siis käyttöä.

– Esimerkiksi Laurille kertyi viime kauden aikana noin seitsemänsataa nousua, eli päivälipulle tuli hintaa noin seitsemän euroa. Se ei ole paha summa, Outi Visuri sanoo.

Laskettelun myötä perheellä tulee olla hyvät, lämpimät talvivaatteet. Ne tuli uusittua tänä syksynä, eli hintaa jäi noin 100 euroa per talvivaatekerta. Lisäksi lumilautailevan ja temppuja opettelevan Laurin kypärä piti uusia.

Laatuaikaa metsässä ja rinteessä

Erätaidot, telttailu, makuupussissa nukkuminen, yhdessä tekeminen, ylipäänsä elämykset, Visurit luettelevat partioharrastuksen parhaita puolia.

Partioon ei myöskään liity säännöllisesti viikonlopputoimintaa, kuten moniin muihin harrastuksiin. Visurit haluavat päästä viikonloppuisin laskettemaan.

Partion aikataulut sopivat perheelle muutenkin hyvin, sillä ryhmien kokoontumisiin menee vain noin puolitoista tuntia kerran viikossa. Saa harrastaa viikolla, mutta kiireettömästi.

– Kun vedän itse partioryhmää, en mitenkään pystyisi kuljettamaan lapsia arkisin joka ilta harrastuksiin. Meillä se olisi silloin jostain pois, Outi Visuri sanoo.

Perheelle on tärkeää, että harrastuksissa perheenjäsenet saavat touhuta yhdessä.

– Harrastukset ovat hyvää vastapainoa koululle ja työlle. Kun mennään metsään tai rinteeseen, kotihommat eivät ole vieressä ja saa viettää laatuaikaa oman perheen kanssa.

Tuoreimmat
Totta vai tarua? 8 väitettä kyberturvallisuudesta
CGI:n kyberturvallisuuskonsultti Jyrki Huhta katkoo vääriltä tietoturvauskomuksilta siivet.
Kim Heiniö: Trendien mukana täytyy kehittyä jatkuvasti
Ravintoloitsija Kim Heiniö jakaa videolla vinkkinsä, miten pysyä mukana ravintola-alan trendeissä.
Kuinka kasvattaa lapsesta fiksu rahankäyttäjä?
Käteisen käyttö vähenee ja digitaalinen raha on tätä päivää myös yhä nuoremmille lapsille. Viimeistään siinä vaiheessa kun lapselle hankitaan oma maksukortti onkin hyvä opettaa lapselle...
Tarinoita ja tahtoihmisiä
Satavuotiasta Suomea juhlittiin ansaitusti viime vuonna. Tänään juhlitaan keskisuomalaista yrittäjyyttä, kun perinteinen maakunnallinen Yrittäjäjuhla kokoaa yrittäjät ja sidosryhmät Jyväskylän...

OP sosiaalisessa mediassa