Mistä merkeistä tietää, että velkaa jo liikaa?

Henna Mikkonen
Henna Mikkonen

Ekonomistina OP Ryhmässä. Talousasiat ihmisten näkökulmasta ovat lähellä sydäntäni.

Onko velkaa yli viisi kertaa käytettävissä olevien vuositulojen verran? Meneekö asuntolainan lyhennyksiin yli 40% nettotuloista? Joudutko ottamaan pikavipin, että saat maksettua vanhoja velkojasi? Tarkkaile näitä merkkejä, mutta pohdi myös, mikä velka on hyvää ja mikä huonoa.

Henna Mikkonen
Henna Mikkonen

Ekonomistina OP Ryhmässä. Talousasiat ihmisten näkökulmasta ovat lähellä sydäntäni.

OPn pääekonomisti Reijo Heiskanen kirjoitti äskettäin blogipostauksen ”Milloin yksityisestä velkaantumisesta kannattaa huolestua?” Reijon johtopäätös oli, että ”yksityinen velkaantuminen on tällä erää kokonaisuutena vähintäänkin kohtuullisella mallilla, suhdannetilanteeseen ja korkotasoon nähden hämmästyttävänkin tolkullisessa kuosissa”.

Koko kansantalouden näkökulma eroaa yksittäisen kotitalouden näkökulmasta. Kansantalous kestää kohtuullisen määrän maksuongelmia ja luottotappiota. Ongelmia tulee, jos niiden määrä kasvaa merkittävästi. Yksittäiselle kotitaloudelle ylivelkaantuminen voi kuitenkin olla iso ongelma. Pitkittynyt ylivelkaantuminen tutkimusten mukaan jopa sairastuttaa – erityisesti naisia.

Milloin kotitalous on ylivelkaantunut?

Kysymykseen ei valitettavasti oli olemassa yksiselitteistä määritelmää, mutta velallisen kannattaa tarkkailla ainakin seuraavia merkkejä:

  • Suomen Pankki pitää yhtenä ylivelkaantumisen merkkinä sitä, jos kotitaloudella on velkaa yli viisi kertaa käytettävissä olevien vuositulojen verran. Tällaisia kotitalouksia oli Suomessa oli vajaat 5 % vuonna.
  • Arjen maksukykyyn astetta paremmin pureutuvat mittarit, joissa katsotaan lainanhoitomenojen osuutta käteen jäävistä tuloista. Jos lainanhoitokuluihin menee yli 40 % käteen jäävistä tuloista, ollaan jo vahvasti riskirajoilla. Etenkin kun tulevaisuudessa korkojen suunta on todennäköisesti ylöspäin, joten velanhoitokuluissakin nähtäneen jatkossa nousua.
  • Vähemmän numeerisina ylivelkaantumisen merkkeinä pitäisin myös sitä, jos elämisen perusmenoista joudutaan tinkimään lainanhoitomenojen kattamiseksi.
  • Vakava hälytysmerkki on, jos uudella (korkeamman koron) velalla rahoitetaan vanhojen velkojen maksua. Tällöin kannattaa ehdottomasti pysähtyä miettimään, miten oman talouden saisi tasapainotettua.

Mikä velka on hyvää velkaa, mikä huonoa?

Yllä mainittujen numeeristen mittareiden haaste on se, että ne niputtavat yhteen erilaiset velat. Kaikki velat on toki maksettava takaisin ja velkaantunut kotitalous on aina hauraampi shokeille kuin velaton.

Velkoja on kuitenkin erilaisia. Esimerkiksi Calder on jakanut velat kahteen ryhmään: tuottavaan (productive) ja kuluttavaan (consumptive) velkaan. Tuottavaa velkaa ovat sellaiset, joita on käytetty varallisuuden kartuttamiseen (esimerkiksi asuntovelka) tai vaikkapa kassavirtaa tuottamaan. Kuluttavaa velkaa on sellainen, joka käytetään saman tien kulutukseen - sillä seurauksella, että jatkossa kulutusmahdollisuudet ovat pienemmät.

Hyvä velka tekee kotitalouden taloudellisen aseman pitkässä juoksussa paremmaksi, kun taas huono heikentää kotitalouden kulutusmahdollisuuksia tulevaisuudessa. Jälkimmäisissä veloissa myös korot ovat tyypillisesti korkeammat.

Kolme vinkkiä velalliselle

Velan määrän lisäksi siis myös velan rakenteella on väliä. Onko se varallisuutta kasvattavaa tai kassavirtaa tuottavaa vai meneekö se saman tien kulutuksen rahoittamiseen? Oma suositukseni onkin, että:

  1. Kotitalouden kokonaisvelkojen määrä pidetään kohtuullisena omaan maksukykyyn nähden – huomioiden, että korot ovat nousussa ja että omaan talouteen kannattaa jättää myös pelivaraa.
  2. ”Kuluttavan” velan osuus kannattaa pitää kokonaisuudesta suhteellisen pienenä.
  3. Varallisuus, etenkin helposti realisoitavissa oleva, luo puskuria oman talouden shokkitilanteita varten ja voi estää lisävelkaantumisen yllättävien menojen sattuessa. Säästäminen siis kannattaa velkojen takaisinmaksun ohella.

*Calder, Lendol Glen (1999): Financing the American dream : a cultural history of consumer credit

Lue seuraavaksi:

Luottotietonsa menettänyt Mikko: ”En ole viime vuosina uskaltanut haaveilla mistään”

OP sosiaalisessa mediassa