Menikö perintö sivu suun? 4 laissa määriteltyä perustetta testamentin moittimiselle

Miniä jäi ilman arvoasuntoa ja varat menivät langon tyttärelle – testamentin moitekanteita nostetaan käräjäoikeuksissa joka vuosi. Tulevaisuudessa testamentin moittiminen saattaa yleistyä.

Lain mukaan rintaperillisellä on perittävän jälkeen oikeus lakiosaan, joka on puolet perintöosan arvosta. Lopun omaisuuden perinnön jättäjä voi määrätä testamentilla kenelle tahansa.

Jos perilliset haistavat palaneen käryä testamentin sisällössä, he voivat nostaa testamentin saajaa vastaan moitekanteen käräjäoikeudessa.

Mikäli kanne menestyy, voidaan testamentti julistaa pätemättömäksi siltä osin kuin se estää kantajaa tai kantajia saamasta omaa osuuttaan jäämistöstä.

Moittimisaika kuusi kuukautta

Jos testamentin moitekanteen nostaja haluaa vedota laissa mainittuihin perusteisiin, hänen täytyy nostaa kanne kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun hän on saanut tiedon testamentista.

– Jokainen perillinen voi itse nostaa kanteen, mutta yleensä kanne nostetaan yhdessä. Mikäli testamentti julistetaan pätemättömäksi, se palvelee vain heitä, jotka ovat olleet kanteessa mukana, sanoo OPn lakimies Marju Lamminen.

Testamentti on mahdollista riitauttaa muillakin perusteilla kuin laissa mainituilla varsinaisilla moiteperusteilla. Tällöin puhutaan testamentin pätevyyttä koskevista muista kanteista, jotka voivat koskea esimerkiksi testamentin tulkintaa tai testamentin väärentämistä.

Laissa yksilöidyt neljä moiteperustetta ovat seuraavat:

Kohta 1: Testamentin tekijän kelpoisuus

Harvinaisin syy testamentin pätemättömäksi julistamiselle on se, että testamentin tekijä ei ole ollut kelpoinen määräämään jäämistöstä. Tämä moiteperuste tarkoittaa esimerkiksi sitä, että testamentin tekijä on ollut alaikäinen.

Kohta 2: Muotovirhe

Esimerkki: Testamentissa ei ollut noudatettu lain ehdotonta muotomääräystä sikäli, että testamentin tekijä ei ollut testamenttia koskaan allekirjoittanut, vaikka todistajat olivat kirjoittaneet nimensä testamenttiin. Testamentti julistettiin pätemättömäksi. (KKO 1993:2)

Mikäli testamenttia ei ole tehty laissa säädetyssä muodossa, esimerkiksi jos testamentin tekijä ei ole allekirjoittanut sitä, on mahdollista, että testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi. Sen sijaan pelkkä päivämäärän unohtaminen testamentista ei välttämättä tee siitä pätemätöntä.

Kohta 3: Alentunut testamentintekokelpoisuus

Esimerkki: Sukulaiset pyrkivät mitätöimään 88-vuotiaana tehneen naisen testamentin vedoten tämän muistisairauteen. Oikeus kuitenkin katsoi, että vanhus oli kykenevä tekemään testamentin.

Lain mukaan testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi myös silloin, jos sen tekemiseen on vaikuttanut mielisairaus, tylsämielisuus tai testamentin tekijän muu sieluntoiminnallinen häiriö eli käytännössä arvioinnin kohteena on se, onko testamentin tekijältä edellä mainittujen syiden vuoksi puuttunut kyky itsenäiseen tahdonmuodostukseen.

– Kun väestö ikääntyy ja muistisairaudet lisääntyvät, on odotettavissa, että testamentintekokelpoisuuden alentumisesta tulee vähitellen yhä yleisempi testamentin moiteperuste, Lamminen sanoo.

Näissä tilanteissa arvioidaan kanteen tueksi esitettyä todistusaineistoa, kuten lääkärinlausuntoja. Vastaavasti jos testamentintekijä epäilee, että hänen testamenttinsa saatetaan riitauttaa kuoleman jälkeen, hänen kannattaa harkita lääkärintodistuksen hankkimista testamentintekokelpoisuudestaan.

Kohta 4: Petollinen viettely

Esimerkki: Iäkkään vanhuksen tekemä testamentti arvoasunnon käyttöoikeudesta julistettiin pätemättömäksi. Perusteena tähän oli se, että sen tekijällä oli diagnosoitu muistisairaus sen jälkeen, kun viimeisin testamentti oli laadittu. Testamenttia moittineet perilliset olivat sitä mieltä, että muistisairauden puhjettua testamentin tehnyt vanhus taivuteltiin tekemään uusi testamentti, joka oli ristiriidassa aiempien testamenttien kanssa.

Testamentti voidaan julistaa pätemättömäksi myös silloin, jos testamentin tekijää on pakotettu tekemään testamentti tai taivuteltu siihen käyttämällä väärin esimerkiksi testamentin tekijän ymmärtämättömyyttä tai riippuvaista asemaa. Sama pätee, jos testamentti on saatu aikaan petollisesti viettelemällä.

– Käytännössä tällainen petollinen viettely liittyy usein alentuneeseen testamentintekokelpoisuuteen, Lamminen sanoo.

OP sosiaalisessa mediassa