Markalla merkkareita ja mansikkaremmi - Kuinka Suomesta tuli maailman paras karkkimaa

Nykylapselle kioskin täti ei ole karkkiostosten portinvartija. Itsepalvelutiskit pursuilevat irtokarkkeja ja valikoima hakee vertaistaan. Aina niin ei ole ollut.

Liki jokainen 80- ja 90-luvulla lapsuuttaan ja nuoruuttaan elänyt muistaa ostaneensa irtokarkkeja lasisista purkeista lähikioskin tiskillä: markalla merkkareita, viidelläkymmenellä pennillä nallekarkkeja ja niin edelleen.

Kun lama tappoi pienet paikalliskioskit, romuttui siinä sivussa myös irtokarkkimaailma. Makeiset siirtyivät kauppojen hyllyille ja valmiisiin pusseihin. Siinä samassa katosi perinne, jota jäivät kaipaamaan monet irtokarkkien suurkuluttajat.

Useamman vuoden kuiva kausi päättyi, kun halpahalliketju Kalpion omistaja keksi tuoda irtokarkit takaisin markkinoille. Vuosi oli 1993. Silloin perustettiin Jyväskylään karkkikauppa Kalpis, joka nosti irtokarkit niiden ansaitsemalle paikalle.

– Hannu Kalpio ei jäänyt halpahalliketjunsa konkurssin jälkeen tuleen makaamaan, vaan perusti Kalpiksen, kertoo Kalpis-karkkikaupan nykyinen yrittäjä Mari Varkoi.

Kohta 25 vuotta karkkia

Varkoin päätyminen Kalpiksen omistajaksi ja yrittäjäksi ei ole sattumaa, sillä karkkimaailmaa pian 25 vuotta seurannut Varkoi on Kalpiksen perustajan Hannu Kalpion ex-vaimo. Nykyään hän luotsaa karkkikauppaa itse.

Karkkikaupassa moni asia on muuttunut reilun kahden vuosikymmenen aikana, mutta suosikkikarkit ovat edelleen samoja: susu-palat, ufot, nallekarkit ja turkinpippurit menevät edelleen kaupaksi.

– Suomalaiset ovat hyvin arkoja kokeilemaan uutta. Jos koitetaan tuoda markkinoille jotain eksoottista, niin ne eivät mene kaupaksi, toteaa Varkoi.

Muuten irtokarkkibisnes on pysynyt pitkälti samana. Karkkia ostetaan useimmiten heräteostoksena ja keskimääräinen ostos on hieman alle viisi euroa. Välillä kauppa käy paremmin ja välillä huonommin.

Suurin ero on kuluissa, jotka ovat 25 vuodessa nousseet huimasti. Irtokarkkien hintaan vaikuttavat tietullit, polttoainevero ja tullit. Makeisverolla ei tuossa yhtälössä ole juurikaan merkitystä. Kilpailua puolestaan koventaa se, että nykyään karkkia saa niin Postin tiskiltä kuin autohuollon odotushuoneesta.

Karkki on aina heräteostos

Karkkeihin erikoistuneelle kaupalle tärkein valttikortti on kattavan valikoiman lisäksi sijainti, sillä kovin kaukaa makeisia ei lähdetä karkinhimossa hakemaan.

– Kaupat pitää olla hyvillä liikepaikoilla, sillä karkki on lähes aina heräteostos.

Sen ovat ymmärtäneet myös muut karkkiliikkeet, joista suurinta osaa saadaan kiittää Kalpiksen Mari Varkoita. Aikoinaan hän oli nimittäin luomassa kahden kotimaisen videovuokraamoliikkeen kyljessä olevia karkkikauppoja.

Videovuokraamobisneksen kuihduttua Netflixin ja muiden netin suoratoistopalveluiden vuoksi, on moni videovuokraamo näivettynyt pelkäksi karkkikaupaksi. Videot katsellaan netistä, mutta karkit ostetaan edelleen loputtoman pitkistä karkkilaarijonoista.

Namuja Suomesta Argentiinaan

Suomi on monella tapaa maailman paras irtokarkkimaa, sillä vaikka suuri osa makeisista on tätä nykyä tuontitavaraa, on tarjolla valtava määrä erilaisia karkkeja. Suomalaisen karkin määrä on yllättävän pieni ja suuria kotimaisia pelureita vain kourallinen.

– Meillä käy viikoittain ihmisiä, jotka keräävät isoja satseja karkkia ja lähettävät niitä esimerkiksi Argentiinaan. Sieltä ei vastaavia karkkeja saa mistään.

Kotimaiset karkkivalmistajat, kuten Panda, Fazer ja Halva tekevät suuren osan karkeistaan Suomeen, mutta vientiä riittää myös ulkomailla. Tosin siellä kaupaksi käyvät eksoottisemmat maut. Perinteistä lakua ja salmiakkia kun myydään lähinnä pohjoismaissa ja Saksan pohjoisosissa.

Kun kioskin myyjät toimivat karkkikaupan portinvartijoina, hinnoittelu oli kirjavaa. Paperiseen kartioon ladotut merkkarit saattoivat maksaa joko 10 tai 20 penniä kappaleelta. Nykyään hinnat menevät painon mukaan. Keskiostos on pyöreästi 250-300 grammaa.

Moni luulee, että karkkikauppa kannattaa lasten ja nuorten ansiosta, mutta Mari Varkoi toteaa ajatukset vääräksi.

– Kyllä karkkikauppiaan leivän tuovat neljäkymppiset miehet ja naiset, pohtii Mari Varkoi.

Parhaillaan päällä oleva Halloween-sesonki on karkkikauppiaan unelma. Kurpitsa- ja mörkökarkit tekevät kauppaansa, sillä ovilla kiertelevät pelottelijat haluavat koreihinsa juuri karkkeja. Suomessa se jakautuu kaiken lisäksi kahdelle viikonlopulle ja viralliselle Halloweenille, jota vietetään 31.10.

Loppuun Kalpiksen Mari Varkoi haluaa murtaa myös toisen karkkiin liittyvän myytin: miehet ostavat aivan yhtä paljon karkkia kuin naisetkin.

Tuoreimmat
OP Talousilta 2018 Oulussa: Oulun seudun tulevaisuus näyttää valoisalta
Oulussa järjestetään maaliskuussa korkeatasoinen talousilta. Luvassa on valtakunnallisten ja paikallisten talousvaikuttajien puheenvuoroja kasvusta ja kehittymisestä sekä yhteistyön ja uudistumisen...
Jaana Komscha-Härkönen: "Uuden palvelun markkinat kannattaa kartoittaa"
Jaana Komcha-Härkösen yritys Hobby Agency tuo taidetoimintaa työyhteisöihin. Idea oli Suomessa uusi, mutta yrityksen palvelulla on ollut kysyntää.
Lomaletka lähtee kohti Lappia – näin matkaat turvallisesti
Talvilomaviikon koittaessa moni autoilija kääntää autonsa keulan kohti pohjoista. Lapin pelastuslaitoksen Ari Soppela antaa vinkit turvalliseen matkustukseen tien päällä.
Talvilomalle autolla? 5 kohdan tarkistuslista takaa sujuvan matkanteon
Kun nämä viisi asiaa ovat kunnossa, talviautoilu ei tyssää tien poskeen.

OP sosiaalisessa mediassa