Luomua vai tarjoustuotteita? Näin kahden perheen erilaiset valinnat näkyvät kauppalaskussa

Helsinkiläinen Jenni Villa ja Tamperelainen Nelli Pirhonen perheineen pitivät kirjaa ruokamenoistaan. Molemmat yllättyivät siitä, kuinka paljon syömiseen meni rahaa.

Petteri Kyyrösen ja Jenni Villan kotona ei syödä eineksiä. Vanhemmille on tärkeää, että etenkin puolitoistavuotias Nooa syö mahdollisimman usein luomuhedelmiä.

Villa-Kyyröset, 293,68 €: ”Suosimme luomua, vaikka se maksaa enemmän”

Keskitien kulkijoita, mitä ruokakauppaostoksiin tulee. Sellaisia Jenni Villa ajattelee kolmihenkisen perheensä olevan.

– Emme osta kaupasta kalleinta mahdollista tuotetta, mutta emme halvintakaan, Villa sanoo.

Perhe asuu Etu-Töölössä Helsingin ytimessä. 34-vuotias Villa on koulutukseltaan biologi ja juuri nyt hoitovapaalla puolitoistavuotiaan Nooan kanssa, 38-vuotias Petteri Kyyrönen työskentelee markkinointialalla.

Perhe panostaa kauppaostoksissa ennen kaikkea laatuun. Heille laatu tarkoittaa usein luomua. Jenni Villa kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että lapselle tarjotut hedelmät olisivat mahdollisuuksien mukaan luomua.

Raha ei ratkaise ruokaostoksilla. Opiskeluaikoina, kun rahaa oli käytössä nykyistä selvästi niukemmin, Villa ja Kyyrönen tekivät kaupassa tarkan euron valintoja. Nyt kun rahaa on enemmän, perheellä ei ole tapana laatia kauppaostoksille kuukausibudjettia. Ruokaan menee rahaa sen verran kuin siihen menee, Villa sanoo.

– Pidämme laadukasta ruokaa korkeassa arvossa. Pihistelemme ruuan sijaan muissa asioissa, kuten siinä, ettemme omista autoa.

Yksi iso ruokatilaus viikossa

OP Median pyynnöstä perhe piti viikon ajan* kirjaa ruokaan ja juomaan käyttämistään summista. Mukaan laskettiin ruokakauppaostokset, ulkona syödyt ateriat ja alkoholihankinnat.

Villan ja Kyyrösen perheen ruoka- ja juomalasku oli yhteensä 293,68 euroa.

– Hieman yllätyin, että lasku oli noin iso. Tuli fiilis, että hintoja voisi alkaa katsoa nykyistä tarkemmin. Neljällä kerrottuna kuukausisummaksi tulee melkein puolitoistatuhatta euroa, ja se on aika paljon, Villa pohtii.

Perheellä on tapana tehdä viikossa yksi iso ruokatilaus verkkokaupasta. Tällä kerralla tilaukseen meni rahaa 84,66 euroa. Aterioihin käytettävien ainesten lisäksi summaan sisältyi aamupalatarvikkeita ja välipaloja lapselle.

Noin kahdeksallakymmenellä eurolla Villa-Kyyröset valmistivat neljä ateriaa koko perheelle. Jenni Villa kokkasi kasvislasagnen ja Petteri Kyyrönen vietnamilaista bahn mih -salaattia.

– Lisäksi ostoksissa oli ainekset shakshuka-munakkaaseen ja quornista tehtyyn massaman curryyn, Villa kertoo.

Verkkokaupan laskua kasvattaa 12,90 euron suuruinen toimitusmaksu. Keskustassa asuva autoton perhe maksaa sen mielellään korvaukseksi ajan ja vaivan säästymisestä.

– Uskon, että säästämme rahaa tekemällä pääosan ruokaostoksista netissä. Verkkotilaukseen tulee harvoin heräteostoksia, joita kaupassa käydessä tarttuu melkein aina mukaan.

Tyypillisesti perhe käy lähikaupoissa täydentämässä jääkaapin sisältöä kolmisen kertaa viikossa. Näin oli myös esimerkkiviikolla, jolloin kaupasta haettiin avokadoja ja muita tuoretuotteita sekä verkkotilauksesta puuttuneita asioita, kuten limeä.

Jenni Villaa ei haittaa, vaikka kauramaito maksaa monessa kaupassa melkein kaksi kertaa niin paljon kuin luomulehmänmaito. – Se on eettisistä syistä tehty valinta, hän sanoo.

Ei eineksille

Villan ja Kyyrösen arvomaailma näkyy keittiössä kasvisten runsautena ja luomutuotteina.

Lihaa tämän perheen ostoskassiin ei pakata koskaan, sillä äiti ja lapsi ovat kasvissyöjiä. Isä syö lihaa, mutta ei kotona, sillä kotikeittiössä valmistetaan vain kasvisruokia. On selkeää, kun ei tarvitse kokkailla eri ruokia eri perheenjäsenille, Jenni Villa perustelee.

Ruokavalio vaikuttaa myös maitohyllyllä: perhe juo luomua, ja osa lehmänmaidosta korvataan kauramaidolla. Ei haittaa, vaikka kauramaito maksaa monessa kaupassa melkein kaksi kertaa niin paljon kuin luomulehmänmaito.

– Se on eettisistä syistä tehty valinta, Villa sanoo.

Sipsit, pullat tai keksit eivät kasvata perheen kauppalaskua, sillä niitä ei juuri koskaan osteta kotiin. Eikä eineksiä, sillä Villa haluaa tietää, mitä aineksia ruokaan on käytetty.

– Minulla on mielikuva, että valmisruokien tarkkaa sisältöä on vaikea saada selville. Voin toki olla väärässäkin, sillä en ole syynännyt paketteja. Ja voi olla, että tilanne muuttuu syksyllä, kun hoitovapaani päättyy ja aloitan taas hommat kodin ulkopuolella. Ehkä perheestämme tulee silloin valmisruokahyllyn vakioasiakkaita, Villa sanoo ja nauraa.

Ravintolaan lounaalle ja viikonloppuna

Kyyrönen syö työpäivinä tavallisesti lounasravintolassa, ja Villakin käy lapsen kanssa usein lounaalla kodin ulkopuolella.

– Syön lounaan ulkona noin kolmena arkipäivänä. Parina päivänä lämmitän kotona eilistä ruokaa tai syön, mitä kaapista sattuu löytymään.

Viikonloppuisin koko perhe käy usein ulkona syömässä. Esimerkkiviikon ulkona nautittuihin aterioihin kului lounaiden lisäksi 66,5 euroa. Summassa on mukana ravintolabrunssi koko perheelle sekä vappupäivän pikaruokailut.

Jenni asioi nakkikioskilla, Petteri tilasi kotiin pitsaa.

– Kotimme lähellä on paljon ravintoloita, joihin voi ottaa mukaan lapsen lisäksi koiran. Joskus aloitamme viikonlopun perheen yhteisellä ravintolaillallisella perjantai-iltana.

Perhe: Jenni Villa, 34, on koulutukseltaan biologi ja parhaillaan hoitovapaalla 1,5-vuotiaan Nooan kanssa. Petteri Kyyrönen, 38, työskentelee markkinointialalla. Perhe asuu Etu-Töölössä Helsingissä.

*Jenni Villaa haastateltiin keväällä 2017. Syksyllä hän jatkoi opiskeluja, joilloin perheen ruokailutavat muuttuivat hieman: arkisin koko perhe syö aamiaisen, lounaan ja välipalan kodin ulkopuolella Villa syö lounasta opiskelijaravintolassa.

Ruokamenot viikon aikana:

Ruokakauppa: 122,08 €

Lounaat ulkona: 76,30 €

Muu ulkona syöminen: 66,5 €

Alkoholi: 28,80 €

Yhteensä: 293,68 €

Nelli Pirhosen, hänen puolisonsa ja 2-vuotiaan Martin perheessä syödään aina illallista kotona. Puoliso ei halunnut työnsä vuoksi nimeään juttuun.

Pirhoset, 56,67 €: ”Nuukailen, koska en halua heittää ruokaa roskiin”

Tamperelainen Nelli Pirhonen poikkeaa ruokakauppaan harvoin hetken mielijohteesta. Päinvastoin: kauppareissut ovat mahdollisimman huolellisesti suunniteltuja operaatioita.

Pirhosen perheeseen kuuluvat insinööripuoliso ja kaksivuotias Martti-lapsi. Kauppareissuja perheelle kertyy viikossa useampi, tavallisesti pari kolme, sillä illalliseksi syödään aina kotiruokaa, ja viikonloppuisin lounaatkin kokataan kotona.

Ennen kuin Pirhonen lähtee kauppaan, hän tarkistaa, mitä aineksia jääkaapissa, kuiva-ainekaapissa ja pakastimessa on valmiiksi ja miettii, miten niistä saisi aterian mahdollisimman vähillä lisäostoksilla.

Kauppaan lähtiessään Pirhonen vielä tarkistaa, että ostoksia varten mukana on kangaskassi, jotta muovikassia ei tarvitsisi ostaa. Hyllyjen välissä hän suunnistaa tiukasti listansa, ei mielihalujen, mukaan.

Ainut sallittu poikkeus spontaaniksi ostokseksi ovat tarjoustuotteet: Jos vastaan tulee punaisella alennustarralla merkattu paketti, jolle Pirhonen tietää olevan käyttöä, hän poimii sen koriinsa.

– Vanhaksi menossa olevat tarjoustuotteet säilyvät pakastimessa melko pitkään, Pirhonen tietää.

– Kai tämä nuukailua on, hän sanoo ja naurahtaa.

Ruokamenoista säästyneillä rahoilla Pirhosen perhe matkustelee. Nyt on suunnitteilla Kreikan-reissu.

Ruokaan alle kuusikymppiä viikossa

Kuinka paljon nuukailuun taipuvaisen eli mahdollisimman edullisiin ostoksiin pyrkivän perheen ruoka- ja juomaostokset maksavat viikossa? Se selvisi, kun Pirhosen perhe piti Villa-Kyyrösten tapaan ruokamenoistaan kirjaa OP Median pyynnöstä.

Pirhosen perheen loppulasku viikon ruokailuista oli 56,67 euroa. Se on merkittävästi vähemmän kuin monessa muussa perheessä.

Tilastokeskuksen uusimpien, vuoden 2012, tietojen mukaan kahden aikuisen ja yhden lapsen perheessä elintarvikkeisiin ja alkoholittomiin juomiin menee vuodessa rahaa 6 394 euroa. Viikossa summa olisi siis noin 123 euroa.

Pirhonen yllättyi itsekin alle kuudenkympin viikko-ostoksistaan.

– Harvoin meilläkään menee näin vähän rahaa ruokaan. Nyt viikon isommalla kauppareissulla sattui olemaan hyvin tuotteita tarjouksessa.

Yleensä viikon ruokaostokset maksavat kympin tai kaksikymppiä enemmän kuin nyt, Pirhonen arvioi.

Joka päivä ei kokata

Alle kuudellakympillä perhe sai ainekset seitsemään illalliseen kolmelle hengelle. Joka ilta ei valmistettu uutta ateriaa, sillä perheen tapana on kokata kolmisen kertaa viikossa isompia satseja, joista riittää lämmitettävää pariksi päiväksi. Esimerkiksi padassa valmistuvat suuret ruokamäärät edullisista aineksista, kuten riisistä, pastasta ja perunasta, ovat Pirhosen tärkein säästökeino.

– Kanaa tuli laitettua parillekin aterialle. Yhdellä kerralla laitoin pataan broilerin koipireisiä, persikoita ja riisiä. Sitä söimme useampana päivänä. En halua kokata joka päivä ajankäytönkään takia, Pirhonen sanoo.

Viikon aikana perhe söi hedelmäisen broileripadan lisäksi broilerinfileitä kermakastikkeella ja riisillä sekä valmismakaronilaatikkoa. Kerran grillattiin pihagrillillä itse tehtyjä jauhelihapihvejä, joiden lisukkeena oli kaalisalaattia ja ristikkoperunoita.

Kuuteenkymmeneen euroon sisältyivät myös Pirhosen perheen lounasruokailut, sillä he eivät käyttäneet viikon aikana rahaa erillisiin työpaikkaruokailuihin tai muihin ulkona syötyihin lounaisiin. Lounaan syöminen ulkona ei ylipäänsä ole perheellä tapana.

Nelli Pirhonen työskentelee sairaanhoitajana, ja hänen puolisonsa on insinööri.

– Minä otan kotiruokaa evääksi töihin, jos sitä sattuu olemaan valmiina. Jos ei ole, otan kotoa mukaan esimerkiksi nuudeleita tai ostan töissä jotakin. Tällä viikolla ei tarvinnut ostaa mitään. Mies syö töissä kiireidensä mukaan. Joskus hän syö töissä lounaaksi pelkkää leipää ja hedelmiä kotoa, kuten tällä viikolla, Nelli Pirhonen kertoo.

Kirjausviikon kauppalaskua sattui supistamaan se, että kaksivuotias Martti söi kahtena päivänä illallisen Pirhosen vanhempien luona. Pirhonen tekee sairaalassa kolmivuorotyötä, ja iltavuorojen aikaan lapsi on isovanhemmillaan hoidossa, jos puolisollekin sattuu menoja.

– Mummolassa syödyt ateriat ovat tietysti meidän kauppalaskustamme pois.

Laskua taas kasvatti miehen noin viidentoista euron illallinen ulkona kavereidensa kanssa.

Nelli Pirhonen sanoo tottuneensa elämään edullisesti ja bongaamaan jääkaappiin hyviä tarjoustuotteita. – Olen ollut työelämässä melko vähän aikaa, opiskeluaikaiset tavat ovat jääneet päälle.

Hävikkiä vältellen

Pirhosen tärkein syy nuukailuun on halu välttää ruokahävikkiä. Hän ei halua joutua heittämään ruokaa roskiin.

– Ennen kuin ruoka päätyy kotiin, joku on viljellyt, puinut, valmistanut, paketoinut ja kuljettanut sen. Ruuan valmistus on pitkä prosessi, ja siksi sen heittäminen roskiin tuntuu minusta ihan älyttömän pahalta.

Samasta syystä Pirhosesta on mukavaa tarttua kaupassa punaisella hintalapulla merkattuun tarjoustuotteeseen.

– Minulle tarjoustuotteet kelpaavat, eikä niitä tarvitse heittää roskikseen. Siinä sivussa on toki kiva, että vanhaksi menossa olevaa ruokaa saa edullisesti.

Perheellä ei ole ostoksiinsa ennalta määriteltyä viikko- tai kuukausibudjettia, eikä kauppaan mennessä lasketa euroja, Pirhonen sanoo.

– Olen yksinkertaisesti tottunut elämään edullisesti. Olen ollut työelämässä melko vähän aikaa, opiskeluaikaiset tavat ovat jääneet päälle.

Niihin tapoihin kuuluu esimerkiksi tarjoustuotteiden bongailu, ja juuri tarjousten takia Pirhosen perhe suuntaa ruokaostoksille aina isoon markettiin. Siellä valikoima on pikkukauppaa suurempi, ja laajan valikoiman takia hyllyssä vilisee usein punaisia alelappuja.

Pirhosen perhe säästää ruokalaskussa myös tekemällä ostoksia tehtaanmyymälöissä. Läheisen leipomon myymälästä saa 12 eurolla ison pussin kakkoslaatuista leipää, jonka voi pakastaa.

– Lähellämme sijaitsee myös Valion tehtaanmyymälä. Ostamme sieltä maustettua jugurttia, joka maksaa 70 senttiä litra.

Nuukailulla säästyneille rahalla perheellä on selvä käyttökohde: matkustelu. Edullisen elämäntyylin takia Pirhosella ja puolisolla riitti rahaa reissuihin myös opiskeluaikoina, vaikka molemmat elivätkin pääsääntöisesti opintotuella.

– Silloin reissasimme kerran puolessa vuodessa. Nyt, kun olemme molemmat työelämässä, olemme matkustaneet jopa hieman useammin.

Viimeksi käytiin Puolassa, seuraavaksi suunnataan Kreikkaan. Kiinakin on nähty.

Matkoilla syödään ulkona, arkena ei. Säästöä sekin.

– Kotona ei edes tee mieli ravintoloihin, kun on reissussa syönyt viikon ravintoloissa.

Perhe: Nelli Pirhonen, 25, on ammatiltaan sairaanhoitaja. Tampereella asuvaan perheeseen kuuluvat insinöörinä työskentelevä puoliso, 27, ja lapsi Martti, 2. Puoliso ei halunnut nimeään tai kuvaansa juttuun töidensä takia.

Ruokamenot viikon aikana:

Ruokakauppa: 40,77 €

Lounaat ulkona: 0 €

Muu ulkona syöminen: 15,9 €

Alkoholi: 0 €

Yhteensä: 56,67 €

Lue myös nämä lapsiperheen menovertailut:

Lomamatkat: kotimaassa vai ulkomailla?

Asuminen: suuressa omakotitalossa vai pienesti kerrostalossa?

Tuoreimmat
Brändää itsesi ja yrityksesi ‒ se siivittää kohti tavoitteita
Henri Alén, Mikko Kuitunen ja Maria Sillanpää kertovat, miten ja miksi yrittäjän pitää rakentaa brändiään.
Suuryritykset ennustivat Suomen talouden kasvun – mitä seuraavaksi?
Euroopan komissio ennustaa Suomelle muun euroalueen keskiarvoa nopeampaa talouden kasvua. Ennusteen mukaan Suomi yltää tänä vuonna 3,3 prosentin ja ensi vuonna 2,7 prosentin kasvuun. Muun...
Masennus vai uupumus, tunnistatko eron?
Pohjola Sairaalan työterveyslääkärin Leif Lindbergin mukaan puhuminen on tärkeä parannuskeino sekä masennukseen että uupumukseen.
7 vinkkiä parempaan ergonomiaan ‒ Pidä huoli asennosta myös liikkuvassa työssä
Repulla, hyvillä kengillä ja asennon vaihtelulla voit pitää kroppasi kunnossa myös työpaikan ulkopuolella.

OP sosiaalisessa mediassa