Kysy ekonomistilta: suomalaisten palkat – hyvät vai huonot?

Näppituntuma on, että palkan ostovoima on Suomessa heikko. Kysyimme OPn kuluttajaekonomisti Maarit Lindströmiltä, miten suomalaisten palkat vertautuvat kansainvälisesti.

Juttu julkaistu alunperin taloudessa.fi-palvelussa 14.3.2016.

Onko Suomen palkkataso korkea vai matala, kun asiaa tarkastelee tavallisen palkansaajan näkökulmasta?

”Yleisesti ottaen voi sanoa, että suomalaisilla on kansainvälisesti vertaillen varsin hyvä tai korkea palkkataso. Paljon riippuu kuitenkin siitä, mistä ammatista, työtehtävästä tai koulutustasosta puhutaan vai puhutaanko palkkatasosta keskimäärin.

Suomalaisen palkansaajan asema johonkin toiseen Euroopan maahan verrattuna riippuu myös siitä, vertaillaanko pelkästään nimellistä palkkaa vai huomioidaanko myös palkan ostovoima. Kun ostovoima otetaan huomioon, on totta, että suomalaisen palkansaajan asema laskee siitä, mikä se on kuin jos verrataan vain pelkkiä nimellisiä palkkoja. Ostovoiman huomioiva vertailu ei toki romahduta Suomen asemaa kansainvälisessä vertailussa, mutta laskee sitä lähemmäs EU:n keskitasoa.”

Mitä ostovoiman huomioiminen tarkoittaa?

”Kun palkkoja vertaillaan eri maiden välillä, on hyvä ottaa huomioon hintatasojen erot. Hintavertailua varten lasketaan ostovoimapariteetit. Niiden avulla mitataan kansantalouden rahan arvoa sen perusteella, miten paljon sen valuutalla voi ostaa tavaroita ja palveluja.

Ostovoiman lisäksi vertailuissa voidaan huomioida myös verotusta ja tulonsiirtoja. Eurostatin ostovoiman ja edellä mainitut verotuksen ja tulonsiirrot huomioiva vuosipalkkavertailu (2014) yhden hengen taloudelle esimerkiksi osoittaa, että Suomi on EU:n keskiarvoa korkeammalla tasolla. Kansainvälisessä kärjessä on sellaisia mailta kuin Sveitsi, Luxemburg ja Hollanti. Loppupään maita ovat puolestaan Latvia, Romania ja Bulgaria.”

Miten suomalaisia verotetaan kansainvälisesti vertaillen?

”Veromaksajien keskusliiton tekemän kansainvälisen palkkaverovertailun (2015) mukaan pienten palkkojen verotus on Suomessa eurooppalaista keskitasoa, mutta tulojen noustessa verotus muuttuu muita maita kireämmäksi.

Esimerkiksi suomalaisen keskipalkkaa on noin 41 800 euroa vuodessa ja tuon verran ansaitsevaa verotettiin 2,7 prosenttiyksikköä kireämmin kuin Euroopan vertailumaissa keskimäärin. Suurituloista, 135 800 euroa vuodessa ansaitsevaa palkansaajaa, verotetaan Suomessa 7,3 prosenttiyksikköä ankarammin kuin muissa Euroopan vertailumaissa keskimäärin. Suurituloisen tuloveroprosentti on vertailumaista kolmanneksi korkein Belgian ja Italian jälkeen.

Kun suomalainen matkailee jossakin edullisemmassa Euroopan maassa, tulee hänelle helposti tunne, että jos kyseisessä maassa saisi saman palkan kuin Suomessa, niin elintaso paranisi. Ja näinhän se taloudellisessa mielessä olisikin.

Vaikka Suomessa on siis kansainvälisesti vertaillen verrattain hyvät (nimellis)palkat, yleinen hokema on, että Suomi on (turkasen) kallis maa. Se johtuu toisaalta siitä, että mitä parempi palkka on, sitä kireämpää on myös verotus. Suomessa myös tuotteiden ja palvelujen hinnat ovat lisäksi eurooppalaisittain vertaillen korkeita, mikä syö kuluttajan ostovoimaa.

Miksi näin on – se onkin sitten toinen kysymys.”

Tuoreimmat
Iso ketju jäi toiseksi ‒ franchaising-yrittäjyys vaihtui omaan myymälään
Kymmenen vuotta Musti ja Mirri -ketjussa franchising-yrittäjänä vakuutti Maarit Karhu-Teiskosen siitä, että yrittäjyys on hänen juttunsa. Lopulta hänestä tuli kuitenkin yksityisyrittäjä.
Mitä pakkaat jääkiekon nuorten MM-kisoihin mukaan, Miro Heiskanen?
Jääkiekon nuorten MM-kisat pelataan 26.12.2017-6.1.2018 Yhdysvaltojen Buffalossa. Nuoret Leijonat starttasivat MM-leirityksen Vallilassa OPn tiloissa 15.12. Yksi joukkueen jäsenistä on Miro...
Miten saada rahaa?
Google listasi juuri trendaavimmat hakunsa vuodelta 2017. Henkilökategoriassa voiton vei edesmennyt presidentti Mauno Koivisto, mutta kiinnostavimmat asiat löytyivät hakukoneelta kysytyistä...
Korkoa korolle -ilmiö: tunnetko jo automaatin, joka moninkertaistaa säästösi?
Oletpa kaksi-, kolme- tai nelikymppinen, ehdit vielä kartuttaa muhkean säästöpotin, kun annat korkoa korolle -ilmiön tehdä työn. Asiantuntija kertoo, miten onnistut.

OP sosiaalisessa mediassa