Kuinka paljon lapsiperheen elämä maksaa?

Lasten hankkimisen hintaa on vaikea laskea tarkasti, mutta arvioita esimerkiksi kohtuulliseen elintasoon vaadittavasta budjetista on olemassa. Laskimme niiden perusteella, miten perheellisen budjetti eroaa sinkkutaloudesta.

Lapset eittämättä rikastuttavat elämää tavalla, jota ei voi rahassa mitata. Selvää on kuitenkin myös, että lasten hankinta muuttaa kotitalouden kulurakennetta rajusti, ja monelle taloudellinen epävarmuus voi olla syy lykätä lasten hankintaa.

Kuluttajatutkimuskeskuksen vuonna 2010 laaditusta ja vuodelle 2015 päivitetystä ”Mitä kohtuullinen eläminen maksaa?” -selvityksestä käy ilmi, millaisella budjetilla erilaiset perhemuodot tulevat teoriassa toimeen. Todellisuudessa kulutustottumukset ovat niin yksilöllisiä, että kohtuullinen elintaso voi yhdelle tarkoittaa sellaista, minkä toinen määrittelee luksukseksi.

Lasten hankkimisen kustannuksia arvioitaessa yksi suuri kulu on tulonmenetys hoitovapaan ajalta. Tämä vaihtelee tulotason ja hoitovapaan keston mukaan. Jos esimerkiksi 3000 euroa kuukaudessa tienaava vanhempi hoitaa lasta kotihoidontuella, hän menettää tietenkin tuolta ajalta suuren osan tuloistaan (samalla kun menot lapsen myötä kasvavat), minkä lisäksi poissaolo palkkatyöstä vähentää siitä kertyvän eläkkeen määrää. Esimerkiksi vuoden poissaolo aiheuttaisi arviolta noin 35 euron kuukausittaisen loven tulevaan eläkkeeseen.

Viittelliset laskelmat

Millaiseen menojen kasvuun sitten pitäisi varautua, kun perustaa perheen? Kuluttajatutkimuskeskuksen viitebudjettiselvitys perustuu laskennalliseen elintasoon, joka ”mahdollistaa sujuvan arjen ja yhteiskuntaan osallistumisen”. Seuraavissa esimerkkilaskelmissa on eroteltu yksinasuvan, pikkulapsiperheen ja teiniperheen viitteelliset budjetit menoerittäin. Pikkulapsiperheessä on vanhemmat sekä 4-vuotias poika ja 10-vuotias tyttö. Teiniperheessä on vanhemmat, 14-vuotias tyttö ja 16-vuotias poika.

Asuminen

Asumiskulut ovat suurin menoerä kaikilla perhetyypeillä. Ne vaihtelevat suuresti asuinpaikkakunnan ja asuntotyypin mukaan, joten yhteistä minimibudjettia on vaikea määritellä. Budjettiselvityksessäkin on laskettu erikseen esimerkkihinnat haja-asutus- ja kaupunkialueille. Oheisessa laskelmassa esimerkit ovat matalimman vuokratason alueelta ja Helsingistä, jossa asumisen kustannukset ovat korkeimmat koko maassa.

Yhtä asukasta kohti laskettu asuinpinta-ala laskee huomattavasti asuntokunnan kasvaessa. Uudellamaalla asutaan myös keskimäärin ahtaammin kuin muualla, samoin nuoret ja pikkulapsiperheet asuvat pienemmissä asunnoissa kuin iäkkäämäät tai koululaisperheet. Alla olevassa kuvassa on laskettu yksinasuvan asunnon kooksi 45 neliömetriä, pikkulapsiperheen 75 neliömetriä ja teiniperheen 92 neliömetriä.

Ruoka

Ruokaan menee yksinasuvalla miehellä vuodessa vajaat 3800 euroa, ja naisella vajaat 3400 euroa.

Pikkulapsiperheen kulut ovat yli kymppitonnin, ja teiniperheen lähemmäs 13000 euroa vuodessa. Kohtuulliseen ruokabudjettiin on laskettu mahdollisuus syödä edullisesti ulkona kerran kahdessa viikossa. Ruokakulut eivät jakaudu varsinkaan lapsiperheillä tasaisesti vuoden ympäri, vaan kasvavat loma-aikoina, kun ilmaista päiväkoti- tai kouluruokailua ei ole saatavilla. Yksinasuvilla miehillä ruokakulut ovat hieman korkeammat kuin naisilla – tämä johtuu siitä, että energiansaantisuositukset ovat miehillä korkeammat. Alla olevassa kuvassa on yksinasuvan ruokamenoiksi laskettu keskiarvo miehen ja naisen kulutuksesta.

Liikkuminen

Vuonna 2014 päivitetyn selvityksen mukaan kohtuulliseen elämiseen kuuluu lapsiperheellä auto, vaikka asuisi joukkoliikenneyhteyksien varrella Helsingissä. Sen sijaan yksinasuvilla ei auton katsottu kuuluvan kohtuullisen elämän vaatimuksiin. Todellisuudessa moni suuressa kaupungissa asuva perhe ei välttämättä halua hankkia autoa, millä säästäisikin selvityksen mukaan heti 562 euroa kuukaudessa. Oheisen kuvaajan luvuissa on Helsingissä asuvien osalta laskettu kustannuksiin kallein mahdollinen joukkoliikennevaihtoehto eli kuukausittainen seutulippu.

Vaatteet

Vaatekuluista ei ole olemassa kovin kattavia tilastotietoja. Kuluttajatutkimuskeskuksen laskelma pohjautuu Helsingin yliopiston käsityönopettajaksi opiskelevien kokoamiin vaatelistoihin, joista on karsittu vain välttämättöminä pidettävät vaatekappaleet ja -lukumäärät (esimerkiksi naisilla kymmenet alushousut, miehillä kahdeksat). Vaatteiden ja asusteiden käyttöiäksi on laskettu 2­–15 vuotta ja niiden hankintakulut jaksotettu sen mukaan. Lapsi- ja teiniperheillä lasten vaatteiden tarve vaihtelee todellisuudessa muun muassa sen mukaan, miten lapsi kasvaa – tarvitaanko talvessa esimerkiksi kahdet talvikengät.

Kodin irtaimisto, kodinkoneet, viihde-elektroniikka

Kodinkoneiden osalta riittäväksi varustelutasoksi katsotaan yksinasuville liesi, jääkaappi, pölynimuri, pyykinpesukone, mikroaaltouuni, sähkövatkain, silitysrauta ja kahvinkeitin. Pariskunnille ja lapsiperheille näiden lisäksi katsotaan tarpeellisiksi pakastin ja vedenkeitin. Ainoastaan lapsiperheille katsotaan tarpeelliseksi astianpesukone edellä mainittujen kodinkoneiden lisäksi. Muuhun kodin irtaimistoon kuuluvat astiat ja ruuanvalmistusvälineet, kodintekstiilit ja huonekalut. Näihin vaikuttaa kotitalouden koko, sillä jokaiselle on laskettu esimerkiksi omia huonekaluja. Alla olevissa luvuissa on mukana myös viihde-elektroniikka.

Hygienia ja terveys

Tässä tuoteryhmässä eri ihmisten välttämättömiksi kokemat tuotteet vaihtelevat paljon. Oletuksena on, ettei laskelman esimerkkiperheillä ole kroonisia sairauksia. Budjetin pohjana ovat tuotteet on kerätty ryhmähaastatteluilla, ja lopullisesta hinnoitellusta tuotelistasta budjettiin päätyi vain puolet, sillä välttämättöminä pidettyjen tuotteiden hajonta oli niin suurta. Tässä tuoteryhmässä naisilla on hieman suuremmat menot, kuin miehillä, mutta esimerkkikuvan yksinasuvan budjetiksi on jälleen laskettu keskiarvo miehen ja naisen budjetista.

Harrastukset

Viitebudjetissa on huomioitu vanhempien toive, että lapsilla olisi ainakin yksi harrastus. Kulttuuriharrastuksiin ja jäsenmaksuihin on varattu yhteensä 75 euroa vuodessa niin aikuisille kuin lapsille. Monilla teini-ikäisillä kiinnostus liikuntaharrastuksiin hiipuu, mutta sen sijaan tietokoneella pelaaminen tulee silloin osalle tärkeäksi vapaa-ajanviettotavaksi ja sen katsotaan kuuluvan normaaliin sosiaaliseen kanssakäymiseen. Harrastuskuluisa on huomioitu myös muiden mahdollisten harrastusvälineiden hankinta.

Yhteensä

Summa summarum: Kuluttajatutkimuskeskuksen selvityksen mukaan kohtuullinen elintaso maksaa lapsiperheellä jopa kolminkertaisesti sen, mitä yksinasuvalla. Haja-asutusalueella pikkulapsiperhe tarvitsisi vajaat 2 900 euroa ja teiniperhe vajaat 3 400 euroa kuukaudessa, kun yksinasuva selviää noin tuhannella eurolla. Helsingissä pikkulapsiperheen kohtuullinen kuukausibudjetti on yli 3 500 euroa ja teiniperheen jopa yli 4 200 euroa. Yksinasuvalle minimibudjetti Helsingissä on noin 1 400 euroa.

Vauva mullistaa koko perheen elämän. OP haluaa osallistua lapsiperheiden arkeen tarjoten vanhemmille taloudellista tukea kuten maksuttomia vakuutuksia ja mahdollisuutta lyhennysvapaaseen. Esimerkiksi vauvan vakuutusedun rahallinen arvo on jopa yli 600 euroa. Hyödynnä maksuttomat #Perheenlisä -edut!

Alkuja-podcast on sarja, joka tarjoaa näkökulmia lapsiperheiden arkeen. Sarjassa Maria Veitola saa studioon mielenkiintoisia vieraita, jotka puhuvat asioista, jotka vauva-arjessa askarruttavat - mitään kiertelemättä.

Syntyvän lapsen vakuutus

Edun voimassaoloaika ja ehdot: Etu on voimassa 9.5.2016–31.12.2017 syntyvän lapsen terveysvakuutuksen ottaneille. Syntyvän lapsen vakuutusta voi hakea heti, kun rakenneultraäänitutkimus on tehty aina synnytyksen alkamiseen asti. Äidin tulee olla laskettuna aikana enintään 45-vuotias ja hänen tulee osallistua kaikkiin tarjottuihin raskaudenaikaisiin tutkimuksiin ja seulontoihin, joilla selvitetään syntyvän lapsen terveydentilaa. Syntyvän lapsen vakuutusta hakiessa äiti täyttää terveysselvityksen, jonka perusteella vakuutuksen myöntäminen ratkaistaan.

Vakuutus astuu voimaan siitä päivästä, kun äiti on vakuutuksen hakemisen yhteydessä täyttänyt terveysselvityksen ja on siitä hetkestä lähtien vuoden maksuton. Sen jälkeen vakuutus jatkuu maksullisena. Vakuutuksen voi irtisanoa milloin tahansa vakuutuskauden aikana. Vakuutuksen myöntää OP Vakuutus Oy.

Henkivakuutus vanhemmille

Edun voimassaoloaika ja ehdot: Etu on voimassa 9.5.2016–31.12.2017 välisenä aikana NewLife-henkivakuutuksen ottaneille. Vakuutus on alle 1-vuotiaiden lasten vanhemmille tarkoitettu henkivakuutus, jossa henkivakuutusturva on 40 000 €/vanhempi. Vakuutuksen voi ottaa heti lapsen syntymän jälkeen aina siihen asti kun lapsi täyttää 1 vuotta. Vakuutus astuu voimaan siitä päivästä, kun vanhempi hakee vakuutusta ja on siitä hetkestä lähtien vuoden maksuton. Vakuutus ei edellytä terveysselvityksen täyttämistä. Vakuutuksen myöntää OP-Henkivakuutus Oy.

Lyhennysvapaa perheille

Edun voimassaoloaika ja ehdot: Etu on tarkoitettu perheille, joissa on 9.5.2016–31.12.2017 välisenä aikana alle vuoden ikäinen lapsi tai joihin on syntymässä lapsi. Lyhennysvapaa asuntolainalle voidaan myöntää raha- ja laina-asiansa hyvin hoitaneille asiakkaille enintään 12 kuukaudeksi ilman palveluhinnaston mukaista toimitusmaksua. Lyhennysvapaaetua voi hakea verkosta ja konttorista hankkeen voimassaolon aikana. Lyhennysvapaan myöntää OP.

Tuoreimmat
Rakennusalan työvoimavuokrauksen mullistanut yrittäjä panostaa ihmisiin: “oikeilla osaajilla mikä tahansa on mahdollista”
Rakennusalan työvoimavuokrauksen mullistanut yrittäjä panostaa ihmisiin: “oikeilla osaajilla mikä tahansa on mahdollista”
Vuokratyöfirman perustanut Tommi Hämäläinen haluaa tehdä rakennusalan työnvälityksestä joustavampaa ja läpinäkyvämpää. Tekoäly on mahdollistanut uudenlaisen palvelun kehittämisen, mutta tärkeintä...
Korporaatiosta yrittäjäksi – Kokeneesta yhtiökumppanista ollut suuri apu
Korporaatiosta yrittäjäksi – Kokeneesta yhtiökumppanista ollut suuri apu
Suunnittelutoimisto Tikka & Talvenheimon luova johtaja Miikka Tikka päätyi yrittäjäksi yli kymmenen vuoden mediatalouran jälkeen.
Sijoittaja, nämä asiat sinun kannattaa lukea osavuosikatsauksesta
Sijoittaja, nämä asiat sinun kannattaa lukea osavuosikatsauksesta
Pörssiyhtiöiden osavuosikatsaukset tarjoavat parhaan tiedon yksittäisen yrityksen asioista. OPn osaketutkimusjohtaja Henri Parkkinen kertoo, mitkä tiedot ovat alkaneella tuloskaudella erityisen...
Yhteiskäyttöautolla minne vaan, milloin vaan
Yhteiskäyttöautolla minne vaan, milloin vaan
Mitä tehdä kun bussi kaasuttaa etuajassa pysäkiltä tai sateinen pyörämatka töihin ei houkuta? Tienvarresta voi napata yhteiskäyttöauton, joka tuo joustavuutta liikkumiseen.

OP sosiaalisessa mediassa