Korkojen nousulta voi nyt suojautua edullisesti ja pitkäksi aikaa – mitä tekee fiksu asuntovelallinen?

Korkojen mahdollinen nousu vaikuttaisi tavallisen asuntolainallisen kuukausibudjettiin merkittävästi tai vastaavasti pidentäisi laina-aikaa tuntuvasti. Kuinka moni on todella varautunut tinkimään nykyisestä elintasostaan? Mitä vaihtoehtoja asuntovelallisella on mielenrauhan hankkimiseen?

Suomalaiset ovat OPn keväällä 2016 IRO Research Oyn:n kanssa tekemän tutkimuksen mukaan melko laiskoja suojautumaan korkojen nousua vastaan. 38% asuntovelallisista ei ollut suojautunut korkojen nousua vastaan millään keinolla, kuten korkosuojauksilla, säästämällä tai muulla varallisuudella.

Johtaja Martti Hakala OPn henkilöasiakasliiketoiminnasta sanoo, että asuntovelallisen ei kannata tuudittautua nykytilanteeseen.

– Selvää on, että asuntovelalliset ovat nauttineet poikkeuksellisen alhaisesta korkotasosta poikkeuksellisen pitkään. Korot nousevat, kukaan ei vain tiedä koska. Mutta ihan varmasti joskus. Vuosina 1998-2008 kuuden kuukauden euribor oli keskimäärin 3,4%. Kannattaa pysähtyä hetkeksi pohtimaan, mitä vaikutuksia omaan talouteen olisi neljän, jopa kuuden prosentin asuntolainan kokonaiskorolla. Kysymys on siitä, että kun tekee suojauksen nyt, välttyy tällaiselta ääririskiltä, hän korostaa.

Suurta velkataakkaa kantava kaipaa mielenrauhaa

Entä jos korot eivät nousekaan – silloinhan olen maksanut turhasta?

Martti Hakala vertaa korkosuojauksen ottamista palovakuutukseen.

– Eihän kukaan toivo, että oma koti palaa. Silti palovakuutus halutaan ottaa, jotta vältytään ääririskiltä, eli oman kodin palamista seuraavalta taloudelliselta katastrofilta. Jos korot eivät siis nousekaan, hyvä niin. Korkojen noustessa asiaan varautumaton asuntovelallinen voi kuitenkin joutua taloudellisesti ahtaalle. Kun kuukausittaiset korkomenot kasvavat sadoilla euroilla, saattaa hän joutua luopumaan esimerkiksi lomamatkoista, harrastuksista tai jopa vaihtamaan asunnon pienempään ja halvempaan.

Näin voi käydä erityisesti silloin, kun asuntolainan määrä on mitoitettu suurehkoksi kuukausittaisiin tuloihin suhteutettuna. Monella nuorella perheellä varsinkin kasvukeskuksissa on kohtalaisen paljon asuntolainaa, ja uuden asuntolainan laina-ajat ovat lähempänä 20-25 vuotta kuin 15 vuotta.

Korkosuojausten hinnat ovat nyt matalalla tasolla, kallistuvat korkojen noustessa

Martti Hakalan mukaan otollinen aika tehdä korkosuojaus pitkälle aikavälille on juuri nyt, kun korot ovat alhaalla.

– Asuntolainan korkosuojaaminen ei ole koskaan ollut niin edullista kuin tällä hetkellä, eikä korkoa ole koskaan saanut sidottua näin pitkäksi aikaa näin matalalle tasolle.

Harva pankki suosittelee 3-5 vuoden suojauksia, vaan suojaus kannattaa tehdä nimenomaan pitkälle aikavälille, yli kymmenen vuoden, jopa viidentoista vuoden aikajänteellä.

– Sitten, kun korot alkavat nousta, alkavat ihmiset huolestua ja suojautua – mutta silloin se jo maksaa enemmän. Viisas suojautuu nyt, Hakala summaa.

Korkosuojaukset ja säästäminen eivät sulje pois toisiaan

Millaisia eri tapoja suojata lainansa korkojen nousua vastaan sitten on? Tapoja on käytännössä kaksi – korkokatto ja kiinteäkorkoinen laina.

– Korkokatto tarkoittaa, että lainasta perittävä korko ei nouse yli sovitun rajan. Korkokaton voimassaoloaika voi olla nyt enimmillään 15 vuotta. Tästä turvallisuudentunteesta maksetaan kohtuullinen summa lainan kuukausimaksun yhteydessä samalla tavalla kuin vaikkapa vakuutusmaksuja. Hintaan vaikuttaa lainamäärä, korkokaton taso ja voimassaoloaika sekä tilanne korkomarkkinoilla, kertoo Martti Hakala.

Kiinteäkorkoista lainaa OP tarjoaa omistaja-asiakkailleen jopa 25 vuodeksi.

– Asuntovelallisen kannalta kiinteän koron etuna on sen ennustettavuus. Asuntolainan korkokulut säilyvät muuttumattomina koko laina-ajan, ja ovat tiedossa jo lainanottohetkellä.

Mutta eikö korkojen nousua vastaan voisi suojautua myös säästämällä itselleen vararahastoa?

– Hyvin voi! Vaikka ei näkisi korkokattoa tai kiinteäkorkoista lainaa korkoa itselleen sopivina vaihtoehtoina, kannattaa korkojen nousuun kuitenkin varautua jollakin muulla keinolla. Säästämisen lainanmaksun ohella pitäisi oikeastaan olla näinä aikoina itsestäänselvyys, kun pienet korkokulut antavat tilaa perheen budjettiin. Fiksu tapa on yhdistää nämä keinot – voit suojata esimerkiksi puolet lainastasi korkokatolla, ja muuten sitten säästää itsellesi puskuria yllättävien tilanteiden varalle, neuvoo Hakala.

Tuoreimmat
Maksullinen korkokatto vai turvaa säästöistä? Löydä sinulle sopivin tapa varautua korkojen nousuun
Asuntolainan viitekorko on ollut vuosia poikkeuksellisen matalalla. Näillä neljällä tavalla lainanmaksaja voi varautua jossain vaiheessa edessä olevaan nousuun.
Mikä ihmeen MiFID II ja miten se vaikuttaa säästämisen ja sijoittamisen asiointiisi?
Uuden sääntelyn voimaantulon tarkoituksena on asiakkaan etu: parantaa sijoittajan suojaa koko toimialalla. Toimintatapamme OPssa ovat laajalti uuden sääntelyn mukaisia jo nykyisin.
Suomesta maailman napa
Miksei talouspolitiikassa kannattaisi unelmoida isosti? Suomella on edellytykset vaikka maailman navaksi. Tähän on yllättävän hyvät mahdollisuudet.
Luomua vai tarjoustuotteita? Näin kahden perheen erilaiset valinnat näkyvät kauppalaskussa
Helsinkiläinen Jenni Villa ja Tamperelainen Nelli Pirhonen perheineen pitivät kirjaa ruokamenoistaan. Molemmat yllättyivät siitä, kuinka paljon syömiseen meni rahaa.