Avoliitto - auvo vai ansa?

Tiesitkö, että avopuolison menehtyessä saattaa eloon jääneelle puolisolle tulla lähtöpassit yhteisestä kodista? Avopuolison oikeudellinen asema aviopuolison asemaan verrattuna on monella tavalla heikompi. Mitä enemmän avopuolisoilla on yhteistä omaisuutta, sitä tärkeämpää on testamentin laatiminen.

Arkielämän havainnot melkeinpä kenen tahansa tuttavapiirissä kertovat avoliittojen suosion yleistyneen. Tilastot kertovat samaa viestiä: Väestöliiton keräämän datan mukaan avoliitossa elävien osuus kaikista parisuhteessa asuvista on selvästi yleistynyt viimeisen parinkymmen vuoden aikana.

Kaikkein yleisimpiä avoliitot ovat toki nuorten kohdalla, mutta ovat avoliitot yllättävän yleisiä vanhemmissakin ikäluokissa: avoliittojen osuus parisuhteessa asuvista on esimerkiksi 40 -vuotiaiden kohdalla noin 25 %. Myös yhä useammat esikoislapset syntyvät nykyisin avoliittoihin.

Kuka avopuoliso? Läheisin henkilö onkin lain silmissä vieras

Avoliitto ei kuitenkaan ole sama asia kuin avioliitto, mitä tulee avopuolisoiden keskinäiseen oikeudelliseen asemaan. Itse asiassa tilanne on varsin karu.

‒ Avopuolisoiden väliset keskinäiset oikeussuhteet ovat helpommin verrattavissa keskenään täysin vieraiden ihmisten välisiin suhteisiin kuin aviopuolisoiden asemaan vastaavissa tilanteissa, toteaa lakimies Juhana Vappula OPsta.

‒ Avopuolisoilla ei ole esimerkiksi minkäänlaista keskinäistä elatusvelvollisuutta avoliiton kestäessä. Heillä ei myöskään lähtökohtaisesti ole mitään oikeutta toisen avopuolison omaisuuteen pitkänkään avoliiton päättymisen yhteydessä, ei perintöoikeutta toistensa omaisuuteen ilman testamenttia, eikä oikeutta leskeneläkkeeseen.

Fiksut avopuolisot tekevät testamentin

Kerrataanpa siis vielä, mitä tapahtuu avoliitossa elävän henkilön omaisuudelle, mikäli hän menehtyy:

Lapsettoman avopuolison tyyppitapauksessa hänet perivät omat vanhemmat, ja vanhempien ollessa kuolleita seuraavaksi sisarukset tai sisarusten lapset. Mikäli kuolleella avopuolisolla on omia lapsia, perivät avopuolison omat lapset tai heidän jälkeläisensä. ”Avoleski” taas ei saa ilman testamenttia mitään.

Saako avoleski jatkaa yhteisessä kodissa asumista, mikäli toinen menehtyy?

‒ Avopuolisoilla ei ole avopuolison kuolintapauksen yhteydessä asumisoikeutta yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon ilman omaa omistusta tai testamenttia. Esimerkiksi mikäli asunto on ollut yksin kuolleen avopuolison omistuksessa, on lesken asumisen jatkuminen samassa asunnossa täysin ensiksi kuolleen aviopuolison omien perillisten myötämielisyyden varassa. Avioleskellä on taas lähtökohtaisesti oikeus pitää yhteisenä kotina käytetty asunto jakamattomana hallussaan ja jatkaa siellä asumista, mahdollisten rintaperillisten vaateista huolimatta, selventää Juhana Vappula.

Elämässä voi käydä mitä vain, yllättäenkin. Mikäli avopuoliso menehtyy, on testamentti ainut tapa turvata elämään jääneelle avopuolisolle mahdollisimman hyvät olosuhteet jatkaa.

‒ On vaikeaa olla suosittelematta keskinäistä omistusoikeustestamenttia vähintään kaikesta sellaisesta omaisuudesta, joka olisi tärkeää yksin jääneen avopuolison arjen jatkumisen kannalta, esimerkiksi yhteisenä kotina käytetyn asunnon osalta.

Testamentin tekemistä kannattaa alkaa harkita viimeistään siinä vaiheessa, kun avoliitossa olevat omistavat vähänkään merkittävää omaisuutta yhdessä. Apua testamentin tekemiseen saa esimerkiksi omasta osuuspankista.

Avopuoliso voi joutua maksamaan korkeampaa perintöveroa

Avoliitto ja avioliitto poikkeavat toisistaan myös perintöverotuksen suhteen – olettaen että keskinäinen omistusoikeustestamentti on ensin tehty.

‒ Jos avopuolisoilla on yhteinen lapsi tai he ovat olleet aiemmin keskenään naimisissa, avopuoliso kuuluu ensimmäiseen perintöveroluokkaan, siis samaan veroluokkaan mihin aviopuolisotkin kuuluvat. Saman veroluokan lisäksi on avopuoliso tällöin aviopuolison tavoin oikeutettu perintöverotuksessa myös ns. puolisovähennykseen, kertoo Vappula.

Muissa tapauksissa tilanne onkin sitten huonompi, sillä perintöveroja tulee maksettavaksi korkeamman veroluokan mukaan.

‒ Kaikissa muissa tapauksissa kuuluvat avopuolisot avoliiton kestosta riippumatta toiseen, enemmän perintöveroa maksavaan veroluokkaan ja täysin ilman mitään vähennyksiä.

Erotilanteessa kumpikin pitää omat varansa ja velkansa

Avopuolison oikeudellinen asema aviopuolison asemaan verrattuna on heikko myös avoliiton päättyessä eroon. Erityisen heikko se on, jos toinen avopuolisoista on jo valmiiksi toista avopuolisoa heikommassa taloudellisessa asemassa.

Tämä konkretisoituu mahdollisessa erotilanteessa seuraavalla tavalla:

‒ Avoliiton päättyessä eroon lähtökohtaisesti kumpikin pitää omat varansa ja velkansa, eikä mahdollista varallisuuseroa tasata millään tavoin pelkästään avoliiton päättymisen perusteella, Vappula sanoo.

Molemmat pitävät kokonaisuudessaan myös avoliiton aikana ansaitsemansa tai muuten saamansa omaisuuden. Pelkkä avopuolison varallisuuden kasvu avoliiton aikana ei automaattisesti tarkoita mitään toisen, usein vähemmän omaisuutta omistavan aviopuolison kannalta – jos vastaavat puolisot olisivat avioliitossa, tilanne olisi lähtökohtaisesti taas erilainen.

Avoliittolakikaan ei pelasta tilannetta, mutta voi antaa niukan minimisuojan

Vuonna 2011 tuli voimaan laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta eli ns. ”Avoliittolaki”. Sen mukaan keskenään avoliitossa olevia avopuolisoita ovat henkilöt, jotka ovat asuneet yhteistaloudessa vähintään viisi vuotta, tai joilla on yhteistalouden ajallisesta kestosta riippumatta yhteinen lapsi. Muuttiko laki tilannetta jotenkin?

‒ Lain myötä tulleet keskeisimmät uudistukset avopuolison asemassa koskevat oikeutta saada, tosin vasta melko korkeiden edellytysten täyttyessä, hyvitystä yhteistalouden hyväksi annetusta panoksesta ja oikeutta saada pesänjakajamääräys suorittamaan omaisuuden erottelu avopuolisoiden välillä. Toisin sanoen laki on tuonut niukan minimisuojan kohtuuttomien tilanteiden varalta.

Tämänkään lain tarkoituksena ei kuitenkaan ole ollut millään tavalla saattaa avopuolisoita ja aviopuolisoita keskenään samaan asemaan.

‒ On tärkeää ymmärtää, että avoliittolain tuoma suoja ei vastaa sisällöltään millään mittarilla aviopuolison saamaa suojaa vastaavassa tilanteessa. Onkin omalla tavallaan ironista, että koko laki on tullut vuonna 2011 voimaan aprillipäivänä, Juhana Vappula hymähtää.

Olisiko helpompi vain mennä naimisiin?

‒ Yhteistalouden muotona avoliitto sopii parhaiten hyvässä tai ainakin vähintään itsenäisessä taloudellisessa asemassa oleville – kaikissa muissa tilanteissa heikompi osapuoli saa yhteistalouden päättyessä vain kaikki huonot seuraamukset verrattuna avioliiton päättymiseen, Vappula sanoo.

Fakta siis on, että tällä hetkellä helpoimmin kattavaa suojaa saa siis menemällä avioliittoon. Tosin keskustelut ja kartoitukset yhteisen talouden järjestämisestä, mahdollisesta avioehdosta ja testamentin eduista kannattaa tietenkin käydä avioliitossakin.

Lopuksi Juhana Vappula antaa hyvän vinkin ihan jokaiselle, niin avo- kuin avopareillekin: kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että hankinnat tehdään lähtökohtaisesti sen puolison nimiin, jonka on ollut tarkoitus tulla omistajaksi.

‒ Jos selkeästi toimitaan vain toisen puolison varoilla, tai vain toiselle puolisolle myönnetyllä lainalla, ei lähtökohtaisesti kannata poiketa tästä toispuolisuudesta myöskään hankittavan kohteen omistajaa kirjattaessa – omistetaan vain sen verran kuin rahoitetaan, rahoitetaan vain sen verran kuin omistetaan ja tämä vain korostuu mitä isommasta hankinnasta on kulloinkin kyse.

ESIMERKKI: Maija ja Matti ovat asuneet avoliitossa kahdeksan vuotta ja heillä on kaksi yhteistä lasta (4v. ja 7v.). Lisäksi Matilla on yksi lapsi aiemmasta avioliitosta (18v.). He asuvat omakotitalossa, jonka he omistavat puoliksi. Yllättäen Matti menehtyy.

1. Miten omaisuus jaetaan ilman keskinäistä testamenttia?

”Ilman testamenttia omaisuus menee normaalien hautaus- ja pesänselvittelykulujen sekä velkojen maksamisen jälkeen Matin omille perillisille, joita tässä tapauksessa ovat vain hänen omat lapsensa, ei avopuoliso miltään osin. Matin kuolinpesän varallisuuteen kuuluu Matin omistama puoliosuus omakotitalosta, kuten kaikki muukin Matin omistama omaisuus. Kaikki Matin perinnöksi jättämä omaisuus tulee jakaa Matin lasten kesken. Käytännössä asiassa etenemiseen vaikuttaa paljon se, kuinka paljon Matilla on ollut asuntoon kohdistuvaa lainaa, mutta tilanne voi johtaa yhteisomistustilanteeseen omakotitalon osalta Matin lasten ja eloon jääneen avopuolison Maijan kesken.

Matin 18 -vuotta täyttänyt lapsi voi jo itsenäisesti vaatia yhteisomistuksen purkua, jos hän haluaa perinnönjaon jälkeen oman osuutensa Matin perinnöksi jättämästä omakotitalosta käyttöönsä häntä hyödyttävässä muodossa, eli käytännössä rahana. Jos 18 -vuotta täyttänyt lapsi ja Maija eivät pääse yhteisymmärrykseen yhteisomistuksen jatkumisesta tai mahdollisesta hinnasta, jolla Maija voisi lunastaa hänen osuutensa, voi tämä johtaa koko asunnon myymiseen pelkästään tästä syystä.”

2. Miten omaisuus jaetaan, jos keskinäinen omistusoikeustestamentti on laadittu?

”Keskinäinen omistusoikeustestamentti vähintään asunnon osalta takaisi sen, että Maija saisi testamentin perusteella omistusoikeuden koko omakotitaloon normaalien testamentin tiedoksisaanti- ja hyväksymismenettelyjen ja lakiosavaateiden käsittelyn jälkeen. Jos Matin kuolinpesän velat ja vaaditut lakiosat voidaan suorittaa suoraan kuolinpesän omista varoista, on tilanne Maijan kannalta erittäin hyvä. Vaikka Matin kuolinpesä olisi velkainen tai rintaperilliset vaatisivat lakiosiaan, varmistaa testamentti kuitenkin sen, että asuntoon kohdistuvat velat järjestelmällä tai lakiosavaatimuksien mukaisen määrän lapsille suorittamalla Maija todella saa asunnon kokonaan itselleen ja ilman uhkaa epävakaasta yhteisomistajuudesta.”

3. Entä mitä tapahtuu, jos talo olisikin ollut kokonaan Matin nimissä? Maija olisi avoliiton aikana maksanut ruokamenoja ja lasten kuluja, Matti asuntoon liittyvät kustannukset?

”Lähtökohtaisena oletuksena on, että huolimatta pitkäaikaisestakin avoliitosta ja siitä, että Maija on osallistunut yhteisiin kustannuksiin, pitävät kummatkin osapuolet lähtökohtaisesti ’vain’ itse omistamansa omaisuuden – Matin kuolinpesä osakkaineen Matin lapset pitävät omakotitalon ja muun Matin omaisuuden ja Maija pitää oman omaisuutensa. Ilman testamenttia tai kuolinpesäosakkaiden suostumusta Maija ei ole automaattisesti oikeutettu saamaan Matin kuolinpesästä mitään pelkästään sillä perusteella, että Maija olisi suorittanut luonteeltaan tavanomaisia lasten elatukseen tai asumiseen liittyviä juoksevia kustannuksia.

Jotta Maijaa erikseen hyvitettäisiin Matin tai yhteistalouden hyväksi tekemistä suorituksistaan, tulisi yhteistalouteen kuuluneen varallisuuden kasvaa tai säilyä avoliiton aikana juuri Maijan omasta panoksesta johtuen ja hyvittämättä jättämisen johtaa Maijan kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen – nämä ovat korkeat edellytykset, varsinkin jos Matin kuolinpesän osakkaat ovat asiasta täysin eri mieltä.”

Tuoreimmat
Brändää itsesi ja yrityksesi ‒ se siivittää kohti tavoitteita
Henri Alén, Mikko Kuitunen ja Maria Sillanpää kertovat, miten ja miksi yrittäjän pitää rakentaa brändiään.
Suuryritykset ennustivat Suomen talouden kasvun – mitä seuraavaksi?
Euroopan komissio ennustaa Suomelle muun euroalueen keskiarvoa nopeampaa talouden kasvua. Ennusteen mukaan Suomi yltää tänä vuonna 3,3 prosentin ja ensi vuonna 2,7 prosentin kasvuun. Muun...
Masennus vai uupumus, tunnistatko eron?
Pohjola Sairaalan työterveyslääkärin Leif Lindbergin mukaan puhuminen on tärkeä parannuskeino sekä masennukseen että uupumukseen.
7 vinkkiä parempaan ergonomiaan ‒ Pidä huoli asennosta myös liikkuvassa työssä
Repulla, hyvillä kengillä ja asennon vaihtelulla voit pitää kroppasi kunnossa myös työpaikan ulkopuolella.

OP sosiaalisessa mediassa