Vuonna 2050 ihmisen ajama auto on historiaa

Kännyköiden nykyiset älyliikennesovellukset ovat vasta esimakua tulevasta. Tulevaisuudessa Suomi voi olla älyliikenteen suurvalta. Tiedätkö, miten se helpottaa sinun arkeasi?

Jos vuonna 2017 pitää hankkiutua vaikkapa Helsingistä Ilomantsiin puolenpäivään mennessä, hyppäävät useimmat meistä aamuvarhaisella omaan autoonsa, istuvat 6 tuntia ratissa – aikaista heräämistä ja routavaurioita hiljaa kiroten.

Vuonna 2027 kännykän mobiilipalvelu paimentaa sinut ajoissa kotoa Helsinki-Vantaan lentokenttäjunaan. Sovellus on buukannut tarvittavat liput, ja ehkäpä jo robottitaksin vastaan Joensuun lentoasemalle. Toisin kuin auton ratissa, saat päivän muut työt hoidettua lentokoneessa ja itseohjautuvassa autokyydissä Itä-Suomen vaaramaisemissa.

Tulevaisuuden älyliikenne hyödyntää uutta tieto- ja viestintätekniikkaa, ja lupaa entistä joustavampaa ja helpompaa liikkumista.

– Joukkoliikennettä voi käyttää kun se on saatavilla, autoa jos sitä tarvitaan, eikä sitä tarvitse enää omistaa itse, OPn uusista liikkumispalveluista vastaava hankejohtaja Sonja Heikkilä visioi.

Digipalvelut helpottavat liikkumista

Uusien digipalvelujen avulla esimerkiksi autot voidaan jakaa helposti entistä useamman käyttäjän kesken.

– Autot ovat nykyisin käytössä vain noin neljä prosenttia ajasta, ja keskimäärin niissä matkustaa 1,2 henkilöä. Lopun ajan ne seisovat pysäköitynä, Sonja Heikkilä toteaa nykyautojen käyttöasteesta.

Pihassa seisovan autonsa voi pistää jo nykyisin tienaamaan, kiitos uuden tietotekniikan. Esimerkiksi Shareit Bloxcar-palvelussa voi panna autonsa vuokralle, kun ei sitä itse tarvitse. Sivuston laskuri kertoo, että esimerkiksi vuoden 2012 Toyota Verso -tila-autoa vuokraamalla voisi tienata 2340-2940 euroa vuodessa.

Sonja Heikkilän omassa säännöllisessä käytössä ovat pääkaupunkiseudun joukkoliikenteessä opastava Reittiopas ja vastaava iPhone-sovellus ReittiGPS. Taksin hän tilaa Taksi Helsinki -sovelluksella, koko maassa toimivalla Valopilkulla tai ympäri maailmaa palvelevalla Uberilla.

Google Maps on myös ahkerassa käytössä. Se neuvoo kävely- ja joukkoliikennereitit kaikissa maissa ja kaupungeissa.

Tämä on kuitenkin vasta alkua. Seuraavan sukupolven sovellukset osaavat vertailla eri liikennemuotoja, valita optimaalisen reitin ja maksaa matkan, kaikki yhdellä sovelluksella.

Tulevaisuutta ovat myös kuukausihintaiset liikkumispaketit, jotka kattavat eri liikennemuodot kaupunkipyöristä vuokra-auton käyttöön. Tällaista palvelua pilotoi jo nyt esimerkiksi suomalaisyhtiö MaaS Global. Sen Whim-palvelun pilottikäyttäjät Helsingin seudulla matkustavat joukkoliikenteellä, takseilla ja vuokra-autoilla kiinteään kuukausihintaan.

Autonomiset autot tulevat

Moni epäilee, että älyliikenne mobiilisovelluksineen on vain isojen kaupunkien juttu.

– Ei missään tapauksessa. Älyliikenne toimii missä tahansa, mutta palvelut ovat vähän erilaisia. Taksikyytejä voi jakaa, joukkoliikenne voi toimia kutsuperiaatteella ja maaseudullakin voi avata oman työmatkansa muidenkin käyttöön. Autoon mahtuu monta muutakin.

Itseohjautuvat autotkaan eivät ole enää tieteiskuvitelmaa. Liikenneministeriön tuore raportti arvioi, että vuonna 2030 15 prosenttia autokannasta osaa ajaa ilman kuljettajaa, ja vuonna 2050 ihmisen ajama auto on jo historiaa. Itseajavat autot voivat tehdä nyt ylellisyydeltä tuntuvasta taksista arkisen liikennemuodon niin kaupungeissa kuin maaseudulla.

– Taksipalvelujen hinta alenee, kun kuljettajaa ei tarvita. Tällöin se voisi palvella myös arkiliikkumisessa.

Digitalisaatio mahdollistaa nyt ensi kertaa uudenlaiset tavat liikkua, mutta vielä tärkeämpi syy liikennevallankumoukseen on se, että ihmisten halut ja tarpeet muuttuvat. Arvojen muutoksesta kertoo esimerkiksi se, että monille nuorille oma auto ei enää ole statussymboli.

Varsinkaan kaupunkikeskustoissa oma auto ei myöskään ole se kaikkein näppärin liikkumismuoto.

– Isoissa kaupungeissa pysäköinti on hankalaa ja kallista.

Myös nuorten suhde tavaroiden omistamiseen on muutoksessa.

– Jakamistalous on iso trendi, monet asiat halutaan käyttöön vain tarvittaessa, Sonja Heikkilä kertoo.

Jos tarjolla on edullisia ja sujuvia ovelta-ovelle -liikkumispalveluita, voi oma auto tuntua pian rasitteelta.

Jutun asiantuntija Sonja Heikkilä valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 2014. Hänen liikkuminen palveluna -aiheinen diplomityönsä esitteli ensi kertaa MaaS-konseptin, ja herätti valmistuessaan paljon kansainvälistä huomiota. Alle kolmekymppinen johtaja näyttää itsekin elävän niin kuin opettaa.

– Omistan kyllä auton, mutta se on ollut jo vuosia kaverilla vuokralla.

Älykkäästi perille sovellusten avulla

Whim

Maas Globalin Whim-palvelu tarjoaa käyttöön eri liikennemuodot joukkoliikenteestä vuokra-autoon kiinteään kuukausihintaan. Matkapuhelimella toimiva sovellus suunnittelee parhaan kulkumuodon ja -reitin, toimii joukkoliikenteen matkalippuna, tilaa taksin, varaa vuokra-auton ja hoitaa maksuliikenteen.

Oman auton korvaajaksi suunniteltu palvelu tuli loppuvuodesta 2016 rajatun testiryhmän käyttöön Helsingin seudulla. Palvelupakettien hinnat vaihtelevat välillä 89-389 eur/kk. whimapp.com

Tuup

Tuup kehittää eri liikennemuodot yhdistävää liikkumissovellusta, jonka avulla voi suunnitella reitin, vertailla eri liikkumisvaihtoehtoja ja maksaa eri liikkumispalvelut helposti ja turvallisesti yhdellä sovelluksella. Startup-yrityksen toimitusjohtajana toimii Suomen bussiliikenteen mullistaneen Onnibusin perustaja Pekka Möttö. tuup.fi

Reittiopas

Vuonna 2001 avattu pääkaupunkiseudun reittiopas oli yksi ensimmäisistä julkisen liikenteen ovelta ovelle -reittioppaista maailmassa. Keväällä 2017 julkaistu uusin versio osaa muun muassa näyttää ratikoiden, bussien ja vapaiden kaupunkipyörien sijainnin reaaliajassa. reittiopas.fi

Tuoreimmat
Sukupuolineutraalius on hömppää. Vai onko?
Kun Aamulehti ilmoitti ryhtyvänsä käyttämään lehdessään sukupuolineutraaleja nimikkeitä, ajattelin tehdä itselleni kattilallisen popcorneja ja seurata siitä kirpoavaa keskustelua. Hetken...
Nämä raha-asiat on hoidettava, kun läheinen kuolee
Surun keskellä käytännön asioiden järjesteleminen tuntuu usein raskaalta. Muistilista hoidettavista raha-asioista auttaa menehtyneen omaisia.
Viimeinen oljenkorsi ‒ halu auttaa sai yrittäjän liittymään kantasolurekisteriin
Yrittäjä Jaakko Puolakka on kuulunut kantasolurekisteriin 12 vuotta. Kaksi kertaa hän olisi sopinut luovuttajaksi. Silti hän ei ole voinut toimia luovuttajana vielä kertaakaan.
Joskus riski kannattaa ‒ yhä useampi pk-yrittäjä vaurastuu tällä kikalla
Sijoittaminen on mahdollista jokaiselle pk-yrittäjälle. Lisätuotot voi käyttää esimerkiksi investointeihin.