Valvotaanko Suomessa liikennettä väärin?

Poliisi ja Liikennevirasto julkaisivat viikko sitten kartan, jossa kerrotaan aktiivisten peltipoliisien paikkatietoja. Tätä moni on jo ehtinyt kavahtaa: mitä hyötyä on kameratolpista, jos autoilijat tietävät missä niistä on kameroita?

Ajatus on perin kummallinen. Ainoa oikea hyöty kameratolpista saadaan aikaan silloin, kun kansalle kerrotaan aktiivisten automaattivalvontakameroiden sijainti. Silloin pelote sakosta saa aikaan sen, mitä se tavoittelee: alentaa ajonopeuksia.

Suomessa liikennevalvontaa on tähän saakka tehty väärin perustein. Ennen peltipoliiseja liikennevalvontaa suoritettiin pääosin ihmisvoimin. Poliisit piileskelivät pusikoissa tutkaamassa pahaa-arvaamattomia kuljettajia. Kun käry kävi, poliisit kirjoittivat muhkean sakon.

Valvontaa toteutetaan edelleen hyvin samalla tavalla. Poliisivoimat hakeutuvat usein paikkoihin, jotka tunnetaan kansan kielellä sakkorysinä. Ne ovat paikkoja, joissa nopeusrajoitus vaihtuu yllättäen vaikkapa kahdeksastakympistä kuuteenkymppiin. Kun autoilija ei huomaa tai viitsi painaa jarrua, kirjoitetaan erheestä sakko.

Samaan kastiin kuuluvat liikuteltavat peltipoliisit, jotka on ahdettu pakettiauton perään. Kärry ajetaan vaikkapa parkissa olevan autorivistön keskelle tai moottoritien reunaan parkkiin. Paikallaan olevaksi autoksi naamioitu auto nappaa ylinopeutta ajavasta kuskista kuvan ja lähettää muistutuksen perään. Tämän pitäisi parantaa liikenneturvallisuutta. Sitä se ei tee.

Liikenteen valvominen salassa ei oikeasti ole liikenneturvallisuuden edistämistä. Se on ennen kaikkea rahan keräämistä valtion kassaan. Kun rikesakkojen summa tuplattiin vuoden 2015 syyskuussa, perusteltiin sitä jalosti liikenneturvallisuuden parantamisella. Paria vuotta myöhemmin huomattiin, että ylinopeussakkojen tuottama rahamäärä pieneni.

Pelote toimi, mutta alkuperäinen ajatus liikenteestä kerättävien sakkorahojen määrästä ei toteutunut. Ratkaisuksi esitettiin aktiivisten peltipoliisien määrän nostamista. Sitä perusteltiin jälleen liikenneturvallisuudella.

Poliisin ja Liikenneviraston kokeilu kameratolppien suhteen on parasta, mitä liikenneturvallisuudelle on tapahtunut pitkään aikaan. Peltipoliisin tehtävä on nimittäin laskea ajonopeuksia pelotteen kautta, ei kerätä rahaa valtiolle.

Kameratolppien sijainnin kertomisen puolesta liputtaa myös Helsingin Poliisin liikenneasioihin erikoistunut ylikomisario Dennis Pasterstein: ”Uskomme, että automaattivalvontapaikkojen avoimella kertomisella on vaikutusta liikenneturvallisuuteen”. Naulan kantaan.

Peltipoliisien paljastaminen kaikelle kansalle on vielä tässä vaiheessa kokeilu, joka kestää kolme kuukautta. Sen kuitenkin soisi jatkuvan pidempäänkin, sillä se toimii. Kun aktiiviset kameratolpat avataan kansalle, laskevat nopeudet niiden kohdalla varmasti.

Poliisin ja Liikenneviraston paljastuskartassa on melkoisia aukkoja, sillä 120:n kameran joukosta kansalle on tällä kertaa paljastettu noin 20 kameran paikat. Liikenneturvallisuutta ei siis ole mahdollisuutta parantaa tämän enempää, sillä valtio tarvitsee kipeästi sakoista kertyvää rahavirtaa.

Seuraava askel automaattisessa liikennevalvonnassa olisi se, että kamerat maalattaisiin huomiovärein. Näin tärkeät paikat eivät jäisi autoilijoilta huomaamatta. Ja paikat joihin kameroita sijoitellaan, tulisi valita liikenneturvallisuus edellä. Esimerkiksi koulujen ja päiväkotien edessä valvontaa pitäisi suorittaa jatkuvasti ja tehdä valvontapöntöistä paremmin näkyviä.

Erittäin hyväksi keinoksi ovat osoittautuneet myös näyttötaulut, jotka näyttävät riittävän hiljaa köröttelevälle kuskille hymynaaman ja ylinopeutta ajavalle surullisen hymiön. Yksinkertainen mekaniikka tuottaa yllättävän hyviä tuloksia. Esimerkiksi Perhon kunnassa ylinopeudet laskivat näyttötaulun ansiosta 60 km/h alueella kymmenellä kilometrillä tunnissa. Kaikki tämä tapahtui vain yhdessä päivässä.

Liikenneturvallisuuden edistämiseksi tarvitaan uusia keinoja ja sitä ei saisi tehdä kartuttamalla valtion kassaa. Ylinopeussakoilla liikenneturvallisuus ei parane, vaan käyttöön on otettava luovemmat keinot.

Tuoreimmat
Rahat pankkitililtä sijoituksiin – ”Suomalaisten tileillä makaa 87 miljardia euroa”
Rahat pankkitililtä sijoituksiin – ”Suomalaisten tileillä makaa 87 miljardia euroa”
Nollakorkoisten pankkitilien sijaan rahat kannattaa sijoittaa tuottavampiin kohteisiin, sillä pankkitileillä makuuttaessa jo inflaatio syö osan säästöjen arvosta. Toisin kuin moni mieltää...
Viljakaupan ostajat ja myyjät kohtaavat nyt verkossa
Viljakaupan ostajat ja myyjät kohtaavat nyt verkossa
Viljatori.fi tuo viljakaupan verkkoon ja auttaa ostajia ja myyjiä löytämään toisensa entistä helpommin. Tarkoituksena on, että yhdestä paikasta saisi hyvän katsauksen kauppatilanteeseen.
Kolme vaatekomeroa, kuraeteinen ja ”liikaa” säilytystilaa – OPn Kotoisa rakennetaan lapsiperheen tarpeisiin
Kolme vaatekomeroa, kuraeteinen ja ”liikaa” säilytystilaa – OPn Kotoisa rakennetaan lapsiperheen tarpeisiin
Juha Kartastenpään ja Sanna Kuusikarin nelihenkinen perhe rakentaa OPn Kotoisaa Porin asuntomessualueelle. Perhe on osallistunut rakentamiseen paljon, mutta myös ammattilaisten apuun luotetaan.
Työterveyshuollon tärkein tehtävä ei ole sairauslomalappujen kirjoittaminen
Työterveyshuollon tärkein tehtävä ei ole sairauslomalappujen kirjoittaminen
Työterveyden tärkein tehtävä on ennaltaehkäisy.

OP sosiaalisessa mediassa