Liikennetutkimus paljastaa: Polkupyöräilijät ovat autoilijoita äkäisempiä liikenteessä

Autoilijoiden ja polkupyöräilijöiden välisistä konflikteista kuulee tarinoita tuon tuosta. Keskisormea näytetään auliisti ja solvaukset viuhuvat, mutta hieman yllättäen liikenteessä lämpenevät autoilijoita enemmän pyöräilijät ja jalankulkijat.

Helposti hermostuvia kuljettajia on autoilijoissa 37% ja kävelijöissä ja pyöräilijöissä hieman enemmän. Kansainvälistä käsimerkkiä, eli keskisormea vilauttelevat tiheämmin niin ikään kevyen liikenteen edustajat kuin autoilijat. Tulokset käyvät ilmi OPn Kantar TNS Oy:llä teettämästä liikennekyselystä.

– Tuollaiset tulokset voivat johtua siitä, että pyöräilijöiden liikenneympäristöt ovat varsinkin nopeilla pyöräilijöillä varsin monimutkaiset, toteaa Liikenneturvan tutkimuspäällikkö Juha Valtonen.

Monimutkaisemmilla liikenneympäristöillä tarkoitetaan sitä, että pyöräreitit ovat kaupunkien keskustoissa huonosti merkattuja ja säännöt epäselviä. Autoilijoiden ja pyöräilijöiden väliset konfliktit ovat keskusta-alueilla arkipäivää, sillä fillarit ja autot eivät meinaa mahtua samoille apajille.

Suomessa polkupyöräily on otettu huomioon kaupunkisuunnittelussa vaihtelevasti. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita Oulu ja heikoimpia esimerkkejä löytyy reilummin. Suuri osa liikennetapahtumista keskittyy pääkaupunkiseudulle, jossa kehitysaskeleita on otettu, mutta edelleenkään ei voida puhua pyöräilijöiden unelmakaupungista.

Miehet aggressiivisempia

Ei liene kovin suuri yllätys, että sekä autoilijoista, että pyöräilijöistä aggressiivisempia ovat miehet. Auton ratin takaa keskisormea näytetään hieman harvemmin kuin polkupyörä sarvista. Pyöräilevistä miehistä keskisormea kertoo näyttäneensä neljännes tutkimukseen vastanneista.

– Tilan löytyminen pyöräilijänä on vaikeampaa ja kohdataan enemmän sitä oman tilan loukkaamista. Tämä sitten näkyy mm. keskisormen näyttämisenä, selittää Timo Valtonen.

Suurin osa liikenteessä liikkujista pitää kuitenkin tunteensa kurissa. Rauhalliseksi kuljettajaksi itsensä kokee enemmistö autoilijoista ja pyöräilijöistä. Suurin yksittäinen autoilijaryhmä ovat rennot perusautoilijat, joita kokevat olevansa 38% kaikista autoilijoista. Pyörällä kulkevista 62% puolestaan on leppoisia polkijoita.

Tutkimuksen mukaan vajaat 90% kertoo ajaneensa lievää ylinopeutta ja lähes puolet puhunut puhelimeen ilman hands free –laitetta. Törkeää ylinopeutta on puolestaan ajanut kolmannes autoilijoista. Samaan aikaan 90% autoilijoista kertoo vahvuudekseen liikennesääntöjen noudattamisen.

Yksi kymmenestä pyöräilijästä kertoo ajavansa joskus humalassa

Aggressiivisuuden ja muiden liikennesyntien ohella mielenkiintoista on suomalaiskuskien suhtautuminen alkoholiin liikenteessä. Pyöräilijöistä 10% kertoo ajaneensa humalassa ja autoilijoilla sama luku on 1%. Yhden tai kahden alkoholiannoksen vaikutuksen alaisena määrät ovat suurempia ja autoilijoista 15% muistaa ajaneensa nautittuaan hieman alkoholia.

– Tästä huomaa, että eurooppalainen juomakulttuuri on rantautunut suomeen. Ruokailun yhteydessä on tavallista, että juodaan vähän viiniä. Vielä 70-luvulla se olisi ollut todella harvinaista, selventää Liikenneturvan Juha Valtonen.

Yhden pyöräilijän kymmenestä humalassa ajamiseen Juha Valtonen ei luota täydellisesti, sillä luku kuulostaa varsin suurelta.

– Suomessa on hyvin paljon iäkkäitä naispyöräilijää liikenteessä. He ehkä ovat tässä yhteydessä heikosti edustettuja. Tai sitten muut ryhmät ajavat humalassa huomattavasti enemmän.

Vaikka pyörällä humalassa ajaminen ei olekaan rikoslaissa rangaistava teko, ei sitä voi järkeväksikään sanoa. Rikosoikeudelliseen vastuuseen pyörälläkin voi joutua silloin, jos humalassa ajaessaan aiheuttaa vahinkoa. Fillari on toki järkevämpi kulkine terassireissulle kuin auto.

Suomessa on vähän rattijuoppoja

Se, että autoilijoista 15% on ajanut autoa parin lasillisen tai tuopin jälkeen, on Liikenneturvan Juha Valtosen mielestä varsin hyvä tulos. Ainakin jos sitä vertaa kansainvälisiin tilastoihin. Suomi kun on eurooppalaiseen tasoon verrattuna varsin kilttiä kansaa alkoholin ja autoilun yhdistämisessä. Valtonen muistelee, että esimerkiksi Belgiassa liikennevirrassa on rattijuoppoja 3-4% kuskeista.

– Suomessa puhutaan prosentin kymmenyksistä, kertoo Liikenneturvan Juha Valtonen.

Suomi osallistui viime vuonna eurooppalaiseen liikennetutkimukseen, jossa kartoitettiin alkoholin vaikutuksen alaisena ajamista. Suomea kiltimpi kansa alkoholin suhteen oli vain Puola. Kaikkein vapaamielisimmät kuskit löytyvät Belgiasta, jossa yli 2 kertaa vuoden aikana maistissa ajavien osuus oli lähes puolet.

Maamme hyvä tulos lienee perua aktiivisesta valistustyöstä, sillä alkoholikulttuuriamme silmällä pitäen Euroopan kärkitasoa oleva tulos on varsin hyvä.

OPn Kantar TNS:llä teettämä liikennetutkimus kartoitti suomalaisten liikennekäyttäytymistä ja -asenteita. Tutkimukseen vastasi 3166 suomalaista.

OP sosiaalisessa mediassa