Liikenneraivossa unohtuu, että toisenkin ratin takana on ihminen

Joku töpeksii edessä, ajaa liian hitaasti, eikä käytä vilkkua. Mitä hittoa tuo tunari tekee? Miksei se päästä edes ohi. Ratti on valkoisten rystysten puristuksessa ja kirosanat sinkoilevat. Mene nyt siitä – töööööööööt!

”Ärsyynnyn silloin, kun on kiire. Mua ottaa päähän se, että ihmiset eivät osaa liikennesääntöjä, ymmärrä liikennettä tai osaa käyttää autojaan. Silloin yritän saada katsekontaktin toiseen kuskiin ja mulkoilen vihaisesti.” – Nainen, 28, 2 lasta, hoitovapaalla

Liikenneraivo on valtavaa turhautumisen tunnetta silloin, kun asiat eivät mene odotetulla tavalla. Vaikka suuttumus sinänsä on normaali reaktio, jonka tarkoitus on saada ihminen toimimaan oikeaan suuntaan haastavassa tilanteessa, raivon noustessa pintaan analyyttinen ajattelu väistyy ja tunteet ottavat vallan. Veren adrenaliinipitoisuus kohoaa, sydän hakkaa ja harkintakyky heikkenee. Tekee mieli toimia! Vahvassa tunnemyrskyssä toiminta ei useinkaan pysy järkevänä.

Kiroilun ja käsimerkkikielen lisäksi kuski saattaa tehdä äkkinäisiä liikkeitä liikenteessä. Uhkarohkeat ohitukset ja äkkijarrutukset saattavat kaikki osapuolet vaaraan. Tällaista aggressiivista tiekäyttäytymistä kutsutaan liikenneraivoksi (road rage). Lievempi muoto on kilpailullinen (competitive) ajotapa, johon liittyy ylinopeus, kaistojen äkillinen vaihtaminen ja kiilaaminen.

Mitä ihmettä kuskin päässä oikein tapahtuu?

”Eniten ärsyttää se, että yritän itse toimia oikein, mutta muut tekevät vääryyttä. Taksikuskit, Audi-kuskit ja muut, joilla on kallis auto, toimivat itsekkäästi, ja muut kärsivät niiden ajosuorituksista. Silloin mulla palaa pinna.” – Mies, 39, 2 lasta, yrittäjä

Sitä, mitä ihmisen aivoissa tapahtuu juuri rattiraivon iskiessä, on haasteellista tutkia. Liikenneraivon mittaaminen on vaikeaa, koska ihmisiä ei voida saattaa tarkoituksella raivoisaan tilaan liikenteessä. Yleensä tutkimukset perustuvatkin itse raportoituihin kokemuksiin paljon tapahtuman jälkeen.

Liikenneraivo voi napata valtaansa hyvin erilaisia ihmisiä. Audi-miehistä usein puhutaan, mutta vahvat tunteet yhdistävät kuskeja sukupuolesta, iästä ja auton merkistä riippumatta.

Tutkijat ovat yrittäneet ennustaa aggressiivista liikennekäytöstä henkilöiden luonteenpiirteiden perustella, mutta tulokset ovat vaatimattomia. Psykologiassa ihmisen käyttäytymisen ennustaminen on yleisesti ongelmallista, koska käytös on tilannesidonnaista ja siihen vaikuttavat monet tekijät yhtä aikaa.

Ruuhkassa seisoiminen lisää turhautumista

Kimpaantuvat kuskit ajattelevat usein, että muiden mollaaminen on vain omien höyryjen ulos päästämistä. Kasvatuspsykologian mukaan tällainen tunteiden tuulettaminen ei vähennä aggressiota vaan saattaa jopa lisätä sitä. Ratin takana meuhkaaminen jää yleensä omaksi touhuksi ja korkeintaan autossa mukana matkustavien todistettavaksi. Kohde ei yleensä edes tiedä ärsyttävänsä jotain toista. Oma asenne vaikuttaakin ennen kaikkea omiin tunteisiin. Jos on valmiiksi epäileväinen muita kuskeja kohtaan, oma tunnetila muuttuu negatiiviseksi heti automatkan alussa. Mutinaa ei kannata ottaa tavaksi. Ärsyyntyneenä ja stressaantuneena muiden käytös ottaa herkemmin päähän.

Temperamenttierot eli ihmisten synnynnäiset erot voivat vaikuttaa siihen, kuinka helposti ärtyy autoillessa. Normaalin, hyvinvoivan aikuisen pitäisi kuitenkin pystyä säätelemään toimintaansa liikenteessä, niin etteivät tunteet paisu uhkaksi itselle tai muille.

Myös yleinen autoiluun liitetty arvomaailma voi vaikuttaa. Markkinoinnin vahvistamaan autoilukulttuurin kuuluu tiettyjä arvoja kuten liikkumisen vapaus, voima ja valta. Arkinen ajaminen on usein jotain ihan muuta. Ruuhkassa seisominen ja muiden autojen seassa mateleminen tuottaa päässä päinvastaisen tunteen ja voi lisätä turhautumista.

Muista nämä viisi inhimillistä asiaa

Palaako sinun päreesi usein ajaessa? Voit hillitä liikenneraivoasi tarkastelemalla käytöstäsi näistä viidestä näkökulmasta.

Ensinnäkin, muista, että kaikki ihmisen toiminta on inhimillistä, niin liikenteessä kuin muissakin ympäristössä. Virheetöntä suoritusta on kohtuutonta odottaa keneltäkään. Ihmisen kognitiivinen kapasiteetti on rajallinen ja mokailu luonnollista. Itsepäinen omista oikeuksista kiinni pitäminen heikentää liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Joustava asenne tekee koko hommasta mukavampaa.

Toiseksi on hyvä tiedostaa, että näet helpommin toisten tekemät virheet kuin omasi. Jos käännyt itse käyttämättä vilkkua, tämä tapahtuu todennäköisesti vahingossa, eikä siitä jää sinulle mitään muistikuvaa. Jotakuta muuta se saattaa ärsyttää. Meistä kaikista voi tuntua siltä, että muut ajavat huonosti, emmekä itse tee virheitä, vaikka todellisuudessa asia ei ole näin.

Kolmanneksi ihmisellä on taipumus unohtaa omat mokat helpommin kuin muiden. Tämä on normaali ja terve mekanismi minäkuvan suojelemiseksi. Mutta tämäkin tukee käsitystämme itsestämme hyvänä kuskina.

Neljäs ja erittäin kiinnostava huomio on se, että liikenteessä vuorovaikutus muiden kanssa on poikkeuksellista verrattuna muuhun elämään. Eristettynä istuminen ei edistä empatiaa, joka auttaisi ihmistä säätelemään tunteita ja toimintaa muita kohtaan. Auton suojassa et näe ilmeitä ja eleitä, joista voisit päätellä toisen osapuolen tarkoitusperiä. Et esimerkiksi voi tulla ajatelleeksikaan, että hitaasti ajava kuski voi olla juuri kokenut jotain hyvin raskasta, koska yrittää päästä perille itkuisin silmin.

Viidenneksi kannattaa muistaa, että liikenteessä ihmisillä on erilaisia tavoitteita, jotka voivat olla ristiriidassa toistensa kanssa. Jos sinulla on kamala kiire ja yrität viestittää siitä ajamalla toisen takapuskurissa kiinni, edessäsi ajava saattaa yrittää etsiä tiettyä osoitetta lukemalla tiekylttejä ja ajaa siksi hitaasti. Teistä molemmista toisen toiminta tuntuu järjettömältä.

Kulttuurien välisiä erojakin on

Liikennekulttuurit ovat erilaisia myös eri maissa. Esimerkiksi Suomessa tööttäillään vähän verrattuna Etelä-Euroopan maihin. Kiinassa taas on todettu liikenneraivon ja kilpailullisen ajotavan lisääntyneen ruuhkien seurauksena.

Kulttuurien omat normit hillitsevät tai kannustavat ilmaisuja liikenteessä. Rattiraivo saattaa olla yleisempää kulttuureissa, joissa kilpailullinen asenne korostuu verrattuna kulttuureihin, joissa arvostetaan yhteistyötä ja yhteisöllisyyttä.

Joidenkin tutkijoiden mukaan liikenneraivoa lisää kuljettajien määrän lisääntyminen mutta myös se, että liikenteessä on yhä enemmän erilaisia ja eri kulttuureja edustavia kuskeja.

Mies, 39, yrittäjä ja 2 lasta

”Olen yrittänyt päästä liikenneraivosta eroon, että nyt rauhoitu. Onnistun hetken, mutta jossain vaiheessa menee vaan hermo.

Eniten ärsyttää se, kun yrittää itse toimia oikein, mutta muut tekevät vääryyttä. Taksikuskit Audi-kuskit ja muut joilla on kallis auto, toimivat itsekkäästi, ja muut kärsivät niiden ajosuorituksista. Tämä korostuu tilanteissa, jotka vaativat sen, että kaikki huomioivat toisensa. Niissä mulla palaa pinna. On vaan tyyppejä, jotka eivät noudata normeja tai sääntöjä ja kuvittelevat, että säännöt eivät koske heitä. Ärsyttää myös se, miten välinpitämättömästi jotkut kuskit suhtautuvat jalankulkijoihin.

Pahinta mitä olen tehnyt, niin kerran ajoin ruotsalaista Volvoa päin. Yritin tulla porttikongista ulos, mutta se ei väistänyt. Pyysin pari kertaa viittomalla, ja lopulta ajoin hiljaa peräpuskuria päin. Sitten se kuski tuli ulos ja huudettiin hetki siinä.

Käytökseni liittyy selkeästi stressiin. Sen jälkeen, kun ryhdyin yrittäjäksi, minusta on tullut stressaantunut ja univelkainen. Tämä näkyy muissakin arkisissa tilanteissa, mutta liikenteessä kumuloituu erityisesti. Auto on ehkä hyvä paikka kiukutella. Sitten huomaan, kun menen liian pitkälle. Kun turvallinen huutelu omasta purkista johtaa siihen, että pitäisi alkaa tapella.”

Nainen, 28, hoitovapaalla, 2 lasta

”Ärsyynnyn oikeastaan vain silloin, kun on kiire. Minua ärsyttää se, että ihmiset eivät osaa liikennesääntöjä tai ymmärrä liikennettä, tai osaa käyttää autojaan. Esim. hitaasti ajaminen tai se, että ei pääse vihreillä valoilla liikkeelle. Jos saan katsekontaktin toiseen kuskiin, niin tuijotan vihaisesti tai heilautan kättä mielenosoituksellisesti. En koskaan paina torvea tai aja vaarallisesti. Jonossa näyttää ulospäin siltä, että odotan kiltisti, mutta itsekseni jupisen.

Kun lapset ovat kyydissä, saatan suuttua, mutta sanoitan asian fiksummin. Esim. puhelen, että kylläpä tuo nyt ajaa hitaasti, ja meillä on kiire. Niin että lapsikin ymmärtää miksi olen tulistunut.

En ole huolissani tästä käytöksestä, koska koen että tämä liittyy vain kiireeseen. Kun hermo palaa, en osaa ja muista ajatella sitä, että toisen törttö käytös voi johtua jostain inhimillisestä asiasta. Jälkeenpäin sitten tajuan nämä asiat.

Itse olen mielestäni hyvä kuski. Osaan käyttää autoa, tunnen liikennesäännöt ja olen taitava ajaja.”

Lue myös: Liikennetutkimus paljastaa: Polkupyöräilijät ovat autoilijoita äkäisempiä liikenteessä

#OPLiikenneteko on osa vuoden 2017 Vuosisadan Liikenneteko -hanketta, jonka tavoitteena on haastaa tielläliikkuja havahtumaan, oivaltamaan ja tekemään asennemuutos kohti turvallista ja toiset huomioon ottavaa liikkumista. Hankkeessa on mukana Liikenneturva jäsenjärjestöineen ja se on osa Itsenäisyyden Juhlavuoden 2017 -hankekokonaisuutta.

Tuoreimmat
Suunnittele työuran jälkeinen elämäsi – lue eläköitymisvalmentajan vinkit
Piilaakso ei ole vain nuoria startup-yrittäjiä. Teknologialaaksoa rakentamassa olleet ovat nyt eläkeläisiä, jotka toteuttavat unelmiaan ja tekevät asioita, mihin työelämässä ei ollut aikaa. Kaiken...
Rahat kaverin tilille saman tien? Näin se onnistuu
Miten puhelinnumerolla maksaminen oikein toimii? Missä tilanteissa Siirto-palvelua kannattaa hyödyntää? Entä onko se nyt varmasti turvallista ja helppoa?
Hyvällä työntekijäkokemuksella kohti parempia tuloksia
Asiakas on ykkönen yrityksen arvoasteikossa, ja odotukset ylittävän asiakaskokemuksen tuottaminen on melkein jokaisen työntekijän tavoitelistalla. Kovana kakkosena tulevat työnhakijat. Tänä päivänä...
6 vinkkiä, joilla saat vanhan asuntosi kaupaksi
Pitääkö keittiö tai kylpyhuone remontoida, jotta vanha asunto menisi kaupaksi? Tuskin, mutta pieni ehostus on paikallaan. Asiantuntija kertoo, mitä muuta vanhojen asuntojen ostajat arvostavat.