Elämää sähköauton ratissa – kuinka sujuu arki kun bensa tuleekin sähköpistokkeesta

Myönnän, että ensimmäisen kerran sähköautoon rattiin hypätessäni odotukset eivät olleet kovin korkealla. Sähköautot kun edustivat itselleni kaikkea mitä halveksuin autoilussa: ekologisuuden tarkoituksenmukaista korostamista ja olematonta suorituskykyä.

Ensimmäinen sähköautokokemukseni oli Opel Ampera, jota pääsin testaamaan sen ilmestymisvuonna 2011. Ampera on sähköauto, jossa on sähkömoottorin lisäksi polttomoottori. Ajokokemus oli huikea ja sähköauton voimantunne puhutteli. Sähköä kuitenkin riitti vain muutaman kymmenen kilometrin matkalle ja polttomoottoripuolelle mentäessä meno oli suorastaan ankeaa.

Toinen kokemukseni oli puolestaan Uudessakaupungissa rakennettu Fisker Karma. Se oli Fisker Automotive Inc on Amerikkalainen autovalmistaja, jonka Karma-malli on nykymittapuulla enemmän plug-in hybridi kuin täysiverinen sähköauto. Muutama vuosi sitten se kuitenkin edusti sähköautoilun ehdotonta huippua. Suorituskyky oli suorastaan mieletön ja Karma näytti enemmän urheiluautolta kuin sähkömoottorilla varustetulta ekopeliltä.

Tesla jättää taakseen lähes kaikki muut

Kolmas kohtaaminen sähköauton kanssa olikin sitten menoa. Kyseessä oli modernien sähköautojen kruununjalokivi, Tesla. Silloin järein malli oli Tesla Model S P85, joka ylsi mukavan toimintasäteensä lisäksi sellaiseen suorituskykyyn, että vastaavaa ei ollut aiemmin tullut koettua. Teslan kanssa kohtaaminen oli rakkautta ensisilmäyksellä.

Sittemmin tilalle on tullut sitäkin rajumpia laitteita, joista ärein on Model S P100D-mallinimeä kantava huippumalli. P100D jättää taakseen 0-100 km/h kiihdytyksessä taakseen mm. Ferrari 488:n, Lamborghini Huracanin ja Porsche 918:n. Käytännössä maailmassa on vain muutamia autoja, jotka pärjäävät kiihdytyksessä Teslalle. Sähköautoista siis löytyy suorituskykyä, siitä ei ole epäselvyyttä.

Mutta entä kun testiin otetaan markkinoiden edullisimpiin lukeutuva sähköauto? Tarjoaako se samankaltaista suorituskykyä kuin markkinoiden huippumallit?

Hyundai Ionic Electric on korealaisvalmistajan täyssähköhenkilöauto. Se perustuu saman tuoteperheen hybridiversioon, mutta Eletric-mallissa ei siis ole sähkömoottorin lisäksi muuta voimanlähdettä. Ionicin nokkapellin alla on sähkömoottori, joka tuottaa 120 hevosvoiman tehon ja 295 Nm:n vääntömomentin.

Ionicin Litium-ioni polymeeriakun kapasiteetti on 28 kWh, joka takaa valmistajan ilmoituksen mukaan 280 kilometrin toimintasäteen. Akuston takuun on 8 vuotta tai 200 000 kilometriä. Realistisempi toimintasäde on 200 kilometrin tuntumassa ja täydellä akustolla Huyndai ilmoittaa kilsalukemaksi tilanteesta riippuen hieman alle tai yli 200 km.

Millainen ajo kuluttaa eniten?

Koeajon alkaessa mittarin toimintasädelukemaa tulee kyttäiltyä taukoamatta. Ioniqin kanssa oppii nopeasti huomaamaan millainen ajo kuluttaa eniten sähköä. Perinteisestä polttomoottoriautosta poiketen parasta mahdollista ajoa kulutusmielessä on kaupunkipyörittely ja ruuhkissa seisominen. Mitä hitaammin sähköautolla malttaa ajaa, sitä vähemmän energiaa kuluu.

Muutaman kilometrin mittainen kauppareissu taajamassa ei juuri heilauta toimintasädettä alas, vaan ajo vaikuttaa lähes ilmaiselta. Yhteensä 8 kilometrin matkalla kilometrilukema putoaa kahdella. Se saa sähköautoilevan ihmisen hymyilemään leveästi.

Reaktio on kuitenkin toinen silloin kun edessä on pidempiä siirtymiä moottoritiellä. Yli 100 km/h lukemat tekevät toimintasäteelle hallaa. Tuolloin kilometrit hupenevat silmissä. Sähköautolla tekisi mieli ajaa hieman normaalia hitaammin, mutta tien tukkeena ei kuitenkaan ole kivaa olla. Erityisen ongelmallisia ovat 120 km/h rajoitukset, joiden aikana sähköä kuluu aivan tolkuttomasti.

Sähköautolla tekeekin mieli vältellä isoja moottoriliikenneväyliä, ellei kohteessa ole mahdollisuutta tökätä autoa pikalaturiin tai lataukselle on yö aikaa. Samankaltaista ongelmaa ei ole paremmalla toimintasäteellä varustetuissa autoissa, kuten Teslassa.

Sähköpaniikkia

Kertaalleen Ioniq aiheutti hieman paniikkimielialaa, sillä koeajon alussa olen hieman laiska pitämään autoa jatkuvasti laturissa. Perjantai-iltana perheelle tuli yllätysohjelmaa, johon liittyi logistinen liikahtaminen 70 kilometrin päähän. Kahteen suuntaa matkaa siunaantui siis 140 kilsaa, mikä lähentelee auton maksimitoimintasädettä. Kotitalon seinässä ei ollut pikalaturia, joten parin tunnin normilataus ei tuonut riittävästi menovettä pidemmälle reissulle.

Sähköautomaailmassa ratkaisu on hieman haasteellisempi kuin bensa-automaailmassa. Sähköä kun ei voi tankata jokaiselta liikenneasemalta, vaan pikalaturia joutuu vielä toistaiseksi etsimään. Esimerkiksi Kirkkonummelaisessa automarketissa ei ennakko-oletustani vastaan ollutkaan sähköauton latauspistettä, vaan jäin ilman lisävirtaa kauppareissulla.

Onneksi määränpäästä löytyi pistoke ja jatkojohto, jolla Hyundai sai lisää virtaa muutaman tunnin vierailun aikana. Koin sähkön lainaamisen hieman hankalaksi, vaikka operaatio ei ole sen kummempi kuin puhelimen lataaminen. Toki sähköä kuluu hieman runsaammin, mutta mitenkään merkittävä sähkösyöppö auton tavallinen laturi eri kuitenkaan ole.

Suurin totuttelemisen aihe sähköautoilussa on ehdottomasti suunnitelmallisuuden opetteleminen. Autoa kannattaa ladata käytännössä aina kun siihen tarjoutuu mahdollisuus. Töpselin seinään tuikkaaminen ei ole kovinkaan kummoinen toimenpide.

Auto opastaa kuskia

Hyundain keskikonsolin näyttö auttaa sähköautoilijaa parhaansa mukaan, sillä se tarjoaa informaatiota kulutuksesta, akun varaustilasta ja lähimpänä olevista latauspaikoista. Pääkaupunkiseudulla niitä on kohtuullisen hyvin tarjolla. Tärkeintä yleisissä latauspisteissä on se, että ne ovat useimmiten pikalatauspisteitä.

Normaalilla verkkovirralla akun täyteen lataaminen kestää 12 tuntia, eli tunnissa kilometrejä saadaan alle 20. Pikalaturilla akku täyttyy 50 kW:n tehoisella asemalla 30 minuutissa ja 100 kW:n tehoisella latauspisteellä 23 minuutissa. Tuollaisilla latausajoilla sähköautossa alkaa olla jo enemmän järkeä. Esimerkiksi kauppareissun aikana akun ehtii ladata täyteen.

Kotiinsa sähköautoilijan kannattaa asentaa erillinen latauslaite, jolla latausaika lyhenee 4,5 tuntiin. Silloin tunnin latauksella saa jo mukavasti kilsoja ja lyhyemmätkin pätkät auttavat ajokilometrien metsästyksessä.

On selvää, että perinteiseen polttomoottoriautoon verrattuna sähköauton tankkaaminen on tietyllä tapaa melko kömpelöä toimintaa. Tärkeintä olisi saada maanlaajuinen latausverkosto kuntoon ja autojen toimintasäteet hieman pidemmiksi. Tällaisenaan sähköautoa ei voi varauksetta suositella perheen ainoaksi käyttöautoksi, ellei päivittäinen ajo keskity kaupunkialueille ja lyhyemmille siirtymille.

Ajaminen vaatii suunnittelua

Sähköautolla ajaminen vaatii siis hieman tavanomaista enemmän suunnittelua ja tiettyä harrastuneisuutta. Bensa- tai dieselautoa korkeampi hankintahinta ei välttämättä houkuttele, mutta toisaalta käyttökustannukset ovat edulliset.

Ajokokemuksena markkinoiden edullisimpiin lukeutuva sähköauto on mukava. Sen ratissa istuessaan ei oikeastaan edes tajua ajavansa sähköautoa. Toki mittaristot ovat hieman tavanomaisesta poikkeavat ja voimantunne on erilainen kuin vaikka bensa-autossa, mutta se on vain positiivinen asia. Sähkömoottori kehittää voimaa bensamoottoria jouheammin ja sport-asetuksella lähdöt ovat ripeitä.

Esimerkiksi nelihenkisen perheen ainoaksi käyttöpeliksi täyssähköauto soveltuu varauksella. Ruuhkavuosissa rypevä lapsiperhe saattaa joutua paikoin hieman ilkeisiin tilanteisiin, jos sähkö loppuu kesken taipaleen ja lapset pitäisi hakea päivähoidosta. Ihan yllättäen sähkö ei onneksi pääse loppumaan, sillä auto kyllä kertoo varauksen laskiessa liian alhaiseksi.

Yhtä asiaa sähköautolla ei todellakaan ole ikävä. Sitä karmeaa tunnetta kun bensa-asemalla tajuaa juuri upottaneensa vajaat sata euroa menoveteen. Sähköautolla lataaminen on monessa paikassa ilmaista ja kotonakin se on murto-osa bensan hinnasta.

Tuoreimmat
Iso ketju jäi toiseksi ‒ franchaising-yrittäjyys vaihtui omaan myymälään
Kymmenen vuotta Musti ja Mirri -ketjussa franchising-yrittäjänä vakuutti Maarit Karhu-Teiskosen siitä, että yrittäjyys on hänen juttunsa. Lopulta hänestä tuli kuitenkin yksityisyrittäjä.
Mitä pakkaat jääkiekon nuorten MM-kisoihin mukaan, Miro Heiskanen?
Jääkiekon nuorten MM-kisat pelataan 26.12.2017-6.1.2018 Yhdysvaltojen Buffalossa. Nuoret Leijonat starttasivat MM-leirityksen Vallilassa OPn tiloissa 15.12. Yksi joukkueen jäsenistä on Miro...
Miten saada rahaa?
Google listasi juuri trendaavimmat hakunsa vuodelta 2017. Henkilökategoriassa voiton vei edesmennyt presidentti Mauno Koivisto, mutta kiinnostavimmat asiat löytyivät hakukoneelta kysytyistä...
Korkoa korolle -ilmiö: tunnetko jo automaatin, joka moninkertaistaa säästösi?
Oletpa kaksi-, kolme- tai nelikymppinen, ehdit vielä kartuttaa muhkean säästöpotin, kun annat korkoa korolle -ilmiön tehdä työn. Asiantuntija kertoo, miten onnistut.

OP sosiaalisessa mediassa