Autoteollisuus palaa juurilleen – tulevaisuus on sähköautojen

Harva tietää, että historian ensimmäisen automallin voimanlähteenä toimi sähkö. Bensiini tuli apajille vasta myöhemmin, mutta antoi sähkömoottoreille kuoloniskun tuomalla peliin vauhdin hurmaa. Vihdoin on sähkön vastaiskun aika.

Autovalmistajat ovat alkaneet panostaa hurjasti autoilun sähköiseen tulevaisuuteen. Markkinoille on pukahdellut hybridi- ja sähkömalleja niin tiheästi, että lähes jokaisella autovalmistajalla on jo tarjolla ekologisempia vaihtoehtoja perinteisten polttomoottorien rinnalle.

Ei liene epäselvää, että autoilun tulevaisuus on sähkössä ja hybrideissä. Maailman öljyvarannot hupenevat vääjäämättä, vaikka uusia esiintymiä löydetäänkin tasaiseen tahtiin. Tämä tarkoittaa sitä, että jossain vaiheessa polttoainetta ei ole saatavissa riittävästi kattamaan kasvavan autoilun tarpeita. Tähän vastauksena toimii sähkö.

Sähköauto mielletään usein melko tuoreena keksintönä, mutta hieman yllättäen sähkö on ollut käyttövoimana siitä saakka, kun autoja on ollut olemassa. Ensimmäinen sähköauto valmistettiin vuonna 1835. Vauhti vei voiton

1900-luvun alussa sähköauto sai kuolettavan iskun, kun polttomoottorit yleistyivät automobiilin pääasiallisena voimanlähteenä. Polttomoottori nousi ylivertaiseksi etenkin sen vuoksi, että sähköauton ratissa ei päässyt nauttimaan vauhdin hurmasta. Siinä kun sähköautolla köröteltiin 20-30 km/h:n lukemia, päästiin polttomoottoriautolla hyvin nopeasti satasen tuntivauhtia.

Suurta roolia polttomoottoriautojen yleistymisessä näytteli myös Cadillacin keksimä sähköinen starttimoottori, joka teki bensa-autoista varsin helppoja käynnistää. 1930-luvun lopulla sähköautojen valmistaminen lopetettiin käytännössä kokonaan.

Sähköautoilu yritti nostaa päätään uudemman kerran 1990-luvulla, kun Yhdysvalloissa yritettiin tuoda sähköautot takaisin markkinoille. Tuolloin niitä markkinointiin kaupunkilaisille, jotka ajoivat kärryillään pääasiassa lyhyitä siivuja.

Buumi jäi kuitenkin varsin marginaaliseksi ja lyhytaikaiseksi, sillä teknisesti sähköautot olivat vielä kömpelöitä ja toimintasäteet varsin vaatimattomia.

Toyota Prius on sähköautoilun juuri

Puhtaamman autoilun uusi tuleminen alkoi 1990-luvun lopussa hybridiautobuumin myötä. Toyota lanseerasi Prius-mallinsa vuonna 1996 ja siitä kasvoi hiljalleen varsin suosittu vaihtoehto perinteisempien bensa- ja diesel -autojen rinnalle. Ilmestymisvuotenaan Priusta myytiin 300 kappaletta ja tällä hetkellä asiakkaille on liikahtanut 3,7 miljoonaa Priusta.

Sittemmin hybridimarkkinoille on tullut tunkua kaikkien suurien autovalmistajien toimesta. Hybriditekniikkaa löytyy tätä nykyä Mercedes-Benzin, Volvon, BMW:n, Renaultin, VAG-konsernin ja useiden korealaisvalmistajien automalleista.

Ja uskotaan hybridin nimeen myös Porschen leirissä. Myyntiluvut eivät huimaa päätä, vaikka Suomen autoverotuksella sähköavusteiset mallit ovat usein niitä tuoteperheen edullisimpia. Esimerkiksi katumaasturimalli Cayennen hybridiversio on malliston halvin vaihtoehto.

Järkevämpien autoverotuksien maissa hybridit ovat muita käyttöversioita kalliimpia. Tätä taustaa vasten voisi kuvitella, että meillä kaupaksi kävisivät luksusautoluokassa erityisesti ympäristöystävällisemmät hybridit. Tilanne on kuitenkin päinvastainen.

Mistä sitten johtuu se, että sähkö- ja hybridiautoilu on Suomessa edelleen varsin voimakkaasti marginaalissa? Vastaus lienee pelko ja hinnoittelu. Sähköautoja pelätään hankalina ja hintoja pidetään liian korkeana. Sähköauton hintaprofiili on usein mielikuvaansa halvempi. Toki keskimääräisellä ajomäärällä perinteinen bensa-auto on vielä tällä hetkellä edullisin, mutta vaakakupissa voisivat painaa muutkin asiat.

Tesla teki sähköstä seksikästä

Vetovoiman puutteesta sähköautojen hidas yleistyminen tuskin johtuu, ainakaan jos asiaa katsellaan amerikkalaisvalmistaja Teslan näkövinkkelistä. Tesla Motors teki sähköautoilusta kertaheitolla seksikästä. Se julkaisi Roadster-mallinsa vuonna 2008 suuren kohun saattelemana ja kertoi heti perään tuovansa markkinoille pian sähköauton, joka jättää polttomoottorivehkeet varjoonsa. Malli oli Model S ja se näki päivänvalon kesäkuussa 2013.

Sittemmin Teslan Model S on noussut maailman toiseksi suosituimmaksi sähköautomalliksi. Se on melkoinen suoritus siihen nähden, että hinnat alkaen –malli maksaa noin 80 000 dollaria. Summalla saa itselleen uuden urheiluauton tai kaksi keskihintaista perheautoa. Siitäkin huolimatta Model S:t menevät kuin kuumille kiville ja esimerkiksi Norjassa Teslaa joutuu jonottamaan pitkiä aikoja.

Tesla Motors on noussut nopeasti sähköautoilun messiaaksi. Suuri syy sen menestykseen on firman perustajajäsen ja visionääri Elon Musk. Mies on kaatanut merikonttikaupalla rahaa Teslan kehittämiseen ja firma tekee edelleen heikkoa tulosta rajujen investointien vuoksi.

Elon Muskin taustalta löytyy muun muassa avaruusmatkailuyritys SpaceX ja aurinkosähköön keskittynyt SolarCity. Molemmat firmat katsovat maailmaa poikkeuksellisesta vinkkelistä ja niin tekee myös Tesla. Siksi Tesla Motors on eittämättä maailman kiinnostavin autovalmistaja.

Teslaa ajaessa tulee ensimmäisen kerran sitten automobiilin keksimisen mieleen, että automaailmassa on vihdoin tapahtunut jotain uutta ja mullistavaa. Musk ei ole automies, vaan ennen kaikkea tulevaisuuden visionääri ja siksi Tesla on paljon enemmän kuin auto. Se on tulevaisuutta.

Sähköautoilu vaatii uutta lähestymistapaa autoiluun

Sähköautoilu ja erityisesti Teslan omistaminen vaatii uutta lähestymistapaa autoilua kohtaan. Siinä missä polttomoottoripuolella autoa tankataan silloin kun polttoainetankki on tyhjä, pidetään sähköautoa pistokkeessa kiinni aina silloin kun se on mahdollista. Muutosta voisikin verrata kannettaviin tietokoneisiin ja älypuhelimiin, joiden virtatilasta pidetään huolta proaktiivisesti eli ennen kuin akku on finaalissa.

Toinen poikkeus liittyy auton tekniikkaan. Kun polttomoottorikäyttöinen auto tulee muutaman vuoden ikään, alkaa sen tekniikka vanheta ja ominaisuudet heiketä. Sähköautojen ja erityisesti Teslan kohdalla auto paranee vanhetessaan. Esimerkiksi Teslan Model S:ään onkin tullut vuosien varrella useita päivityksiä, joiden ansiosta mm. sähkökulutus pienenee ja auton kiihtyvyys paranee.

Maailman myydyin sähköautomalli Nissan Leaf puolestaan edustaa hieman perinteisempää lähestymiskulmaa autoiluun ja Leaf muistuttaa enemmän tavanomaista autoa. Tämä juontanee juurensa myös siitä, että Nissan on ennen kaikkea perinteinen autovalmistaja, joka haluaa tarjota asiakkailleen myös sähkövaihtoehdon.

Sähkön tulevaisuuteen on herätty voimakkaasti automarkkinoilla. Päästökohussa imagonsa ryvettänyt VW-konserni on sekin alkanut panostaa hybrideihin ja viime aikoina entistä enemmän myös sähköautoihin. Päästöselkkauksesta selviämiseen sähkö voisi tuoda kaivatun vapautuksen.

Sähköautoilu elää kirkkaassa aamukoitteessa. Nykyisten mallien rinnalle on ilmestynyt uusia malleja mm. Renaultilta ja Hyundailta. Hieman perinteistä bensa-autoa kalliimmat sähkömallit on hinnoiteltu houkuttelevaksi ja toimintamatkat ovat kasvaneet 400 kilometrin tuntumaan. Se antanee sähköautoluokalle kaivatun piristysruiskeen.

250 000 uutta sähköautoa Suomeen

Suomi on monella tapaa sähköautoilun kehitysmaa. Kotimaan teillä liikkuu vajaat 1000 sähköautoa ja kun mukaan lasketaan hybridit, on luku noin 3000. Tieliikenteessä on tällä hetkellä reilut 2,5 miljoonaa henkilöautoa, joten sähköautojen määrä on erittäin pieni. Toisaalta painetta vaihtoehtoisten käyttövoimien esiinmarssille on, sillä hallituksen tavoitteena on saada kotimaan teille 250 000 uutta sähköautoa vuoteen 2030 mennessä.

Luku ei ole tuulesta temmattu ja vertailupohjana lienee käytetty naapurimaa Norjaa, joka on maailman mittakaavassakin hyvin sähköautomyönteinen. Tällä hetkellä Norjan tiestöä kuluttaa noin 80 000 sähköautoa ja hybridit mukaan luettuna luku nousee peräti 100 000 autoon.

Norja on myös ilmoittanut kieltävänsä polttomoottoriautojen myynnin vuoteen 2025 mennessä. Vastaavanlaisia tavoitteita on tiettävästi myös Suomen hallituksella, vaikka myynnin kieltämistä ei olekaan asialistalla – ainakaan vuonna 2025. Ihan pieni askar tämä ei kuitenkaan tule olemaan, sillä suomalaiset karttavat vielä sähköautoja erityisesti korkeaksi mielletyn hinnan takia.

Mikäli sähköautoilun yleistyminen on kiinni ennen kaikkea korkeasta hankintahinnasta, on asiaan tulossa helpotusta lähivuosina. Analyytikkoyritys Bloomberg New Energy Financen tutkimuksen mukaan sähköautojen valmistuskustannukset tulevat putoamaan voimakkaasti. Akkuteknologian halpenemisen myötä sähköautot ovat ennusteen mukaan polttomoottoriautoja halvempia vuoteen 2022 mennessä.

Mikäli ennuste pitää kutinsa, voi sähköautoilun olettaa nousevan nopeasti vaihtoehdoksi perinteisten käyttövoimien rinnalle. Hinta ei kuitenkaan ole ainoa peruste sähköauton hankkimatta jättämiselle. Yleisesti tunnutaan ajattelevan, että kotimaamme ankarissa keleissä pärjää vain bensa- ja diesel-autoilla.

Pelko on turhaa, sillä sähköauton voimalinja ja akusto on suojattu kylmältä tehokkaasti. Akut pidetään jatkuvasti optimaalisessa lämpötilassa lämmittämällä tai viilentämällä, jotta ne luovuttaisivat tehonsa mahdollisimman hyvin ja luotettavasti.

Itse asiassa sähköauto on polttomoottoriautoa parempi talviauto. Lämmityslaite puskee lämpöä nopeammin kuin polttomoottoriversio ja liukkaalla kelillä sähkömoottorin tasainen voimantuotto takaa sen, että kärry ei jää sutimaan paikalleen yhtä helposti kuin polttomoottorilla varustetut kärryt.

Hallitus tukee jatkossa ekologista autoilua

Liikenne- ja viestintäministeriö julkisti juuri uuden energia- ja ilmastostrategian, joka pitää sisällään ratkaisuja liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Esityksessä ilmaston säästämiseksi esitetään sähköautoilun ja biopolttoaineiden lisäämistä. Biopolttoaineet ovat varsin suomalainen ilmiö, sillä autovalmistajat kehittävät pääasiassa hybridejä ja sähköautoja.

Suomen vastaus sähköautojen lisäämiseksi tulee olemaan hankintatuki, mutta sen suuruudesta ei tässä vaiheessa ole päätetty. Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner lupaa kuitenkin jonkinasteista tukea sähköauton hankkimiseen tai käyttämisen, sillä sähköautojen määrää on tarkoitus kasvattaa vuoteen 2020 mennessä 20 000:n autoon.

Vuoteen 2030 mennessä luku on vähintään 250 000 sähköautoa. Mukaan lasketaan täyssähköautojen lisäksi myös hybridit ja vetyautot. Vetyauto on tällä haavaa varsin marginaalinen tuote, sillä kehitys on pääasiassa prototyyppiasteella. Kuluttajamallejakin on olemassa, mutta esimerkiksi Toyota Mirai on tulossa myyntiin Suomessa hieman myöhemmin.

LVM:n energiapaketti pitää sisällään myös tavoitteen biopolttoaineiden osuus kasvattamiseen tieliikenteessä. Se on tarkoitus nostaa 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteet siis poikkeavat melkoisesti vaikkapa öljymaana tunnettuun Norjaan, jossa polttomoottoriautojen maahantuonti aiotaan kieltää kokonaan.

Suomen osittainen pyristely sähköautoilun kehitystä vastaan saattaa osoittautua suutariksi, sillä viime kädessä ratkaisun tekevät autovalmistajat. Mikäli sähköautot painavat polttomoottoriautot tuotantomäärissä marginaaliin, on tulevaisuus oleva varsin sähköinen.

Historia opettaa meille tulevaisuutta. Sähkömoottoreista liikkeelle lähtenyt autoteollisuus näyttäisi palaavan takaisin sähköön, kun polttomoottorit ovat näytelleet pääroolia pari vuosisataa. Vannoutuneelle polttomoottorin fanille kehitys ei ole lainkaan negatiivinen, sillä sähköautot tarjoavat ajamisen helppoutta ja vauhdin hurmaa.

OPn Kulku madaltaa kynnystä sähköautoilun aloittamiseen tarjoamalla pääkaupunkiseudun kuluttajille ja pienyrityksille mahdollisuuden sähköautoiluun kuukausihinnalla. Sähköauton voi valita laajasta valikoimasta ja tarjolla on mm. Tesla X.

OP sosiaalisessa mediassa