Yritysjohtajista kasvaa yhteiskunnallisia vaikuttajia

Vastuullisuuden megatrendi vaatii yrityksiltä uudenlaista yhteiskunnallista aktiivisuutta. Yritykset edistävät oman etunsa rinnalla myös yhteistä hyvää, jota haluavat ennen kaikkea kuluttajat, sanoo Ellun Kanojen toimitusjohtaja Taru Tujunen.

Vastuullisuus
9.3.2018

Viime kesänä Lassila & Tikanoja päätti, että yhtiö ei enää vaadi siivoustyöntekijöiltä suomen kielen taitoa.

– Päätökseen vaikuttivat tietenkin yhtiön omat tarpeet. Meillä oli pula siivoustyöntekijöistä. Lisäksi tiedostimme, että ratkaisullamme on positiivinen yhteiskunnallinen vaikutus. Myös se vaikutti - halusimme tehdä hyvää silläkin puolella, kertoo Lassila & Tikanojan toimitusjohtaja Pekka Ojanpää.

Lassila & Tikanoja on nyt rekrytoinut maahanmuuttajia hyvällä menestyksellä. Suomen kielen taitoa ei vaadita, mutta englantia pitää osata. Koulutusmateriaalit on käännetty englanniksi, ja esimiehille on tarvittaessa tarjottu kielivalmennusta.

Työnantajana Lassila & Tikanoja on hyötynyt ratkaisusta, mutta niin on myös suomalainen yhteiskunta kokonaisuudessaan.

– Yhä useampi maahanmuuttaja pääsee nyt mukaan työelämään. Se on eräs parhaista tavoista integroitua suomalaiseen yhteiskuntaan, Ojanpää sanoo.

Lassila & Tikanojan päätös on esimerkki suomalaisten yritysten ja yritysjohtajien uudenlaisesta yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta. Muutosta edistetään nyt entistä rohkeammin sekä tekojen että sanojen avulla.

Taustalla vastuullisuuden megatrendi

Viestintätoimisto Ellun Kanojen toimitusjohtaja Taru Tujunen on pannut merkille yritysten uudenlaisen aktiivisuuden.

–Kyseessä on globaali ilmiö. Yhteiskuntavastuu on yritysten pöydällä aivan eri tavalla kuin aikaisemmin.

Tujusen mielestä muutosta on vauhdittanut ennen kaikkea vastuullisuuden nousu megatrendinä.

–Kuluttajat ovat heränneet vastuullisuuteen. He eivät enää halua, että yritykset ovat osa maailman ongelmia. Kuluttajat edellyttävät, että yritysten pitää olla osa ratkaisua. Tämä pakottaa yritysjohtajat tulemaan mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Enää ei riitä, että yritykset ottavat osaa yhteiskunnan toimintaan tarjoamalla työpaikkoja ja maksamalla veroja. Vastuullisuuden pitää olla paljon laveampaa.

Tuorein esimerkki yllättävistä kannanotoista saatiin helmikuun lopussa, kun Nokian toimitusjohtaja Rajeev Suri kertoi Barcelonan MWC-messuilla näkemyksiään teknologiamuutoksen yhteiskuntia ravistelevista vaikutuksista.

– Poliitikkojen on harkittava uusia tapoja järjestää ihmisten työ ja toimeentulo. Kenties jonkinlainen perustulojärjestelmä tarvitaan, Suri pohti Kauppalehden mukaan.

Yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun halutaan osallistua

Uudenlaisen yhteiskunnallisen aktiivisuuden kasvu näkyy selvästi myös OPn ja Aalto-yliopiston professorien suuryritystutkimuksen tuloksissa, jotka julkistettiin tammikuussa.

Tutkimuksen mukaan lähes 60 prosenttia suuryritysten johtajista mieltää tehtäväkseen osallistua yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuun. Lisäksi enemmistö tutkituista suuryrityksistä ei koe vastuunsa rajoittuvan vain omistaja-arvoon. Ne haluavat ottaa roolin myös yhteiskunnallisten pulmien ratkaisemisessa.

Yritykset ovat toki ottaneet kantaa yhteiskunnallisiin asioihin aiemminkin. Aktiivisuus on kuitenkin yleensä kohdistunut yritystoimintaan läheisesti liittyviin teemoihin, kuten verotukseen ja työmarkkinoihin.

Yritysjohtajien uusi aktiivisuus on toisenlaista: avoimen yhteiskunnallista, julkista ja henkilökohtaista.

Yrityksiltä odotetaan uudenlaista aktiivisuutta

Vastuullista yritystoimintaa edistävän FIBS ry:n toimitusjohtaja Mikko Routti huomauttaa, että perinteinen yritysvastuu on yrityksissä jo täysin normaalia toimintaa.

– Asiakkaat, työntekijät ja sijoittajat edellyttävät yleisesti, että yritykset toimivat vastuullisesti. Uutta on se, että yhteiskunta kokonaisuudessaan toivoo nyt yrityksiltä uudenlaista aktiivisuutta.

– Suomessa ja Pohjoismaissa on todettu, että valtio ja kunnat eivät voi ratkaista kaikkia yhteiskunnallisia ongelmia ja tuottaa kaikkia kansalaisten tarvitsemia palveluita. Vastaavasti EU ja YK ovat tunnistaneet, että maailman kehitysongelmia ei voi ratkaista ilman yrityksiä, Routti sanoo.

Uuden roolin ottaminen edellyttää, että omat asiat ovat kunnossa.

– Uusi aktiivisuus on hyvä asia, mutta sen pitää olla linjassa sen kanssa mitä yritys tekee ja mitä se haluaa tehdä. Kun pohja on kunnossa, on mahdollisuus tehdä rohkeita ja voimakaita aloitteita.

Routti on huomannut, että yritysjohtajien yhteiskunnallinen lukutaito on jo parantunut.

– Yritysjohtajat ymmärtävät entistä paremmin, miten yhteiskunta toimii ja miten päättäjien kanssa pitää asioida. Samalla heidän itseluottamuksensa on kasvanut. Valmius keskustella eri kanavissa ja eri tasoilla on parantunut.

– Rahoitus- ja työeläkesektorin johtajat ovat yhä enemmän tulleet esille vastuullisuuteen liittyvillä kannanotoillaan. Pari, kolme vuotta sitten niitä ei vielä näkynyt. Vakuutussektori nähdään osana taloudellisen turvan tuottamista, siis yhteiskunnallisena toimintana.

Myös politiikka muuttuu

Taru Tujunen uskoo, että yritysten kasvava yhteiskunnallinen toiminta heiluttelee yritysten ja yhteiskunnan työnjaon raja-aitoja.

– Edustuksellista demokratiaa tarvitaan aina, koska se on ainoa tapa pitää huolta myös vähemmistön eduista. En kuitenkaan usko sellaiseen maailmaan, jossa politiikka hoitaa kaikki maailman asiat kuntoon.

– Vastuullisuus disruptoi megatrendinä monia toimialoja, mutta se disruptoi myös politiikkaa. Yritykset ottavat vastuulleen asioita, jotka ovat perinteisesti olleet politiikan tehtäviä. Silloin yrityksistä tulee yhteiskunnan aktiivisia toimijoita. Se on hyvä asia, ja se muuttaa myös politiikkaa.

Pekka Ojanpää muistuttaa, että yrityksillä on jo nyt tärkeä rooli koulutuksessa.

– Koulutamme työntekijöitämme, ja evästämme heitä pärjäämään erilaisissa tehtävissä. Meilläkin on yli tuhat kesätyöntekijää joka vuosi. Opetamme näille nuorille työn tekemistä ja vastuunottoa.

– Suomen tulevaisuus perustuu työntekoon - vain työn avulla voimme rahoittaa yhteiskunnan toimintaa. Mitä enemmän suomalaisia on töissä, sen parempi. Työllisyysaste on Suomelle elintärkeä kysymys ja yrityksillä on siinä tärkeä rooli.

Arvot esiin!

Monissa maissa suuryritysten johtajien kannanotot ovat huomattavasti jyrkempiä kuin Suomessa. Kun Donald Trump kertoi suunnittelemistaan maahanmuuton rajoituksista, sekä Microsoftin että Nokian toimitusjohtajat totesivat, että tämän tyyppinen puhe on heidän perusarvojensa vastaista.

– Ristiriidan yhteiskunnallisen tapahtuman ja yrityksen arvojen välillä täytyy olla hyvin syvä, kun tällaisiin kannanottoihin ryhdytään. Mutta arvoja voi ja pitää käyttää, kun joudutaan ristiriitatilanteisiin. Johdon tehtävä on tuoda niitä esille, kun tulee hankalia asioita ja tulkintatilanteita, Routti sanoo.

Yritysten äänenpainot ovat Routin mielestä jyrkentyneet erityisesti maissa, joissa on kaksipuoluejärjestelmä.

– Näissä maissa poliittiset muutokset voivat olla aika rankkoja vaalien jälkeen. Esille voi nousta asioita, joita yritysten on vaikea hyväksyä.

Routti uskoo, että Suomessa keskustelun sävy pysyy maltillisempana.

– Suomessa on monia kanavia, joissa yritykset, poliitikot, virkamiehet ja kansalaiset voivat jutella keskenään. Se on hyvä perinne, mutta aika lailla pohjoismainen malli. Kansainväliset omistajat eivät välttämättä ymmärrä tällaisen kulttuurin arvoa.

Puhu, kun on sanottavaa

Monet yritysjohtajat ovat jo hyvin näkyviä sosiaalisessa mediassa. Taru Tujusen mielestä yritysten pitää olla esillä myös yrityksinä.

– Ei ole itseisarvo, että jokainen suomalainen yritysjohtaja on äänekäs, mutta jokaisen suomalaisen yrityksen pitäisi olla nykyistä paremmassa vuorovaikutuksessa sidosryhmiensä kanssa yrityksenä, ei vain yrityksen tuotteiden ja palveluiden kautta.

– Suomalaiset yritykset tekevät hienoja asioita. On turha pitää niitä vakan alla. Vastuullinen toiminta palkitsee viivan alla, mutta tuo myös mainehyötyä, jonka kuluttajat noteeraavat.

Pekka Ojanpää pitää viestintää taitona, jonka jokaisen yritysjohtajan pitää hallita.

– On tärkeää, että yritykset tekevät parhaansa vaikkapa kiertotalouden edistämiseksi, mutta viestiminen ja aktiivinen vaikuttaminen ovat yhtä lailla tärkeä osa kokonaisuutta. Jos ihmiset tiedostavat, miksi kiertotalous on tärkeää, he alkavat itsekin toimia sen mukaisesti.

Ojanpää kannustaa yritysjohtajia olemaan äänessä myös yhteiskunnallisissa kysymyksissä.

– Ympäristö, kierrätys, verotus ja maahanmuutto koskettavat myös yrityksiä. Näen, että yrityksillä on sanansa sanottavana näissä asioissa.

Lue lisää
Tulevaisuuden kirjasto on tekemisen paikka

Tulevaisuuden kirjasto on tekemisen paikka

Kirjastot ovat muuttumassa kulttuurikeskuksiksi, joihin tullaan viihtymään, kokemaan, jakamaan ja oppimaan. Joulukuussa aukeava Oodi on tässä edelläkävijä. Se mullistaa täysin perinteisen...

Vastuullisuus on liiketoiminnan edellytys

Vastuullisuus on liiketoiminnan edellytys

Suomalaisella startup -kentällä on tapahtunut paljon viime vuosina – varsinkin cleantech-puolella. Yhä useampi yritys haluaa edistää toiminnallaan kestävän kehityksen periaatteita.

Puppukielen jäähyväiset - selkeä kieli on vastuullisuutta

Puppukielen jäähyväiset - selkeä kieli on vastuullisuutta

Kielellä on valtava voima. Harvassa organisaatiossa kuitenkaan kiinnitetään huomiota käytettyyn kieleen. Selkeästä ja konkreettisesta puheesta voi rakentaa organisaatiolle jopa kilpailuedun.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa