Yksipuolinen luonto voi romahtaa

Erilaisia lajeja ja ekosysteemejä katoaa maailmasta jatkuvasti kiihtyvällä vauhdilla, eikä Suomi ole poikkeus – suomalaisista luontotyypeistä lähes puolet on uhanalaisia. Lajien katoaminen voi aiheuttaa yllättäviä ja peruuttamattomia dominoefektejä.

Vastuullisuus
30.4.2019

Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on merkittävä uhka myös Suomessa. Julkisessa keskustelussa se jää kuitenkin helposti muiden ympäristöongelmien ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien haasteiden jalkoihin.

Ehkä hieman yllättäen biodiversiteettikato huolettaa suomalaisia jopa poikkeuksellisen vähän. Tuoreen eurobarometrin mukaan suomalaiset ovat EU-kansalaisista vähiten huolissaan luonnon monimuotoisuuden hupenemisesta, kertoo Suomen ympäristökeskuksen eli SYKEn biodiversiteettiasiantuntija Riku Lumiaro.

– Se johtuu varmaan osin siitä, että Suomessa on paljon näyttävää luontoa. Uhkat kuitenkin koskevat ennen kaikkea helposti piiloon jäävää luontoa, kuten sieniä, putkilokasveja ja jäkäliä, jotka ylläpitävät muita lajeja. Ne ovat harvoin huomion keskipisteenä.

Lumiaron mukaan tilanteeseen vaikuttanee myös se, että suomalaisten luontosuhde on muuttunut viime vuosikymmeninä merkittävästi. Esimerkiksi marjastaessa ja sienestäessä luonnon muutokset ja niiden seuraukset tulevat iholle hyvin konkreettisesti. Nykyään luonto jää melko etäiseksi monelle.

Uhanalaisia lajeja yhä enemmän

Biodiversiteetillä voidaan tarkoittaa lajistollista monimuotoisuutta, lajien sisäistä geneettistä monimuotoisuutta sekä ekosysteemien eli elinympäristöjen monimuotoisuutta.

Erilaisia lajeja ja ekosysteemejä katoaa maailmasta jatkuvasti kiihtyvällä vauhdilla, eikä Suomi ole poikkeus. Lumiaro kertoo, että viimeisimmän tiedon mukaan Suomesta on hävinnyt jo 312 lajia sukupuuttoon. Näihin kuuluvat esimerkiksi pyöriäinen ja tunturipeura.

Uhanalaisten lajien määrä on noussut merkittävästi. Vuonna 2000 se oli 8 prosenttia lajistosta, vuonna 2010 10,5 prosenttia ja maalikuussa 2019 11,9 prosenttia. Erityisen uhanalaisia ovat metsien ja perinneympäristöjen lajit. Myös lintujen uhanalaisuus kiihtyy nopeasti – esimerkiksi pääskysten määrä on tippunut, kun niiden elinympäristöt sekä Suomessa että talvehtimismaissa ovat muuttuneet.

– 48 prosenttia suomalaisista luontotyypeistä, esimerkiksi avotunturi, kangasmetsät tai jalopuulehto, ovat uhanalaisia. Se kertoo siitä, että luonto on kasvavan taloudellisen toiminnan kohteena, Lumiaro toteaa.

Luonto köyhtyy, kun sitä raivataan metsä- ja maatalouden sekä rakentamisen tieltä. Lumiaron mukaan ongelmia aiheuttaa erityisesti luontoalueiden pirstoutuminen pieniksi paloiksi. Ne eivät enää välttämättä riitä elinympäristöiksi vanhoissa metsissä eläville lajeille, eivätkä lajit myöskään pysty levittäytymään seuraavalle, kaukana olevalle luontoalueelle.

Myös lahopuiden vähyys aiheuttaa uhanalaisuutta. Noin 5 000 lajia on Suomessa riippuvaisia lahopuusta.

Ilmastonmuutos on syy ja seuraus

Ilmastonmuutos ja biodiversiteetin hupeneminen kietoutuvat tiiviisti yhteen. Vaikka Suomi on ilmastonmuutoksen suhteen verrattain suojassa, vaikutukset alkavat näkyä myös täällä.

– Lämpötila on noussut ja metsäraja on jo noussut 200 metriä. Se vaikuttaa erityisesti tunturialueilla.

Lämpötilan nousu tuo Suomeen lisää vieraslajeja, jotka ovat maailmanlaajuisesti kolmanneksi eniten biodiversiteettikatoa aiheuttava tekijä. Esimerkiksi Helsingin lehdoissa jättibalsami valtaa jo vauhdilla alaa muilta lajeilta.

Monimuotoisuuttaan menettävä luonto puolestaan kiihdyttää ilmastonmuutosta. Jos esimerkiksi hiilidioksidia varastoinut suo ojitetaan, siitä tulee uusi päästölähde.

Dominoefekti voi yllättää

Lumiaro korostaa, että Suomessa lajiston uhanalaisuuden seurantajärjestelmä on maailman ehdotonta huippua. Monessa muussa maassa biodiversiteettikato on huomattavasti hälyttävämpää muttei yhtä tarkasti dokumentoitua kuin meillä.

– Esimerkiksi valtamerten saarilla monimuotoisuuden kato on nopeampaa. Tilanne on hälyttävin alueilla, joilla sen torjuminen on esimerkiksi hurjan väestönkasvun ja köyhyyden takia haastavinta, kuten Afrikassa ja Lähi-idässä.

Kukaan ei kuitenkaan tiedä tarkkaan, miten muutokset näkyvät tulevaisuudessa myös Suomessa. Luonnon tasapainossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja tiettyjen lajien katoaminen voi aiheuttaa yllättäviä ja kauaskantoisia dominoefektejä. Esimerkiksi mittavat tuholaisepidemiat ovat Lumiaron mukaan usein seurausta liian monokulttuuriseksi ajautuneesta luonnosta, josta puuttuvat tuhohyönteisiä syövät pedot.

– Monimuotoinen luonto pystyy käsittelemään häiriötekijöitä. Jos se yksipuolistuu liikaa, kaikki voi romahtaa.

Ihminen on täysin riippuvainen luonnosta, Lumiaro muistuttaa. Esimerkiksi ruoastamme noin kolmasosa ruoasta tulee pölyttäjähyönteisten kautta. Jos ne häviävät, se tarkoittaa, että myös merkittävä osa ravinnosta voi hävitä.

– Muutos on aina peruuttamaton. Kun joku laji kuolee, sitä ei enää saada takaisin.

Suomalaisten päätös

Kuinka luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen voidaan pysäyttää? Luonnonsuojelu vaatii kunnon rahoitusta, jota Suomen edellinen hallitus leikkasi merkittävästi. Myös luonnonsuojelualueita tarvitaan lisää, erityisesti eteläiseen Suomeen, jossa elää paljon eri lajeja.

– Tällä hetkellä suojelualueita on etelässä 2,9 prosenttia, kun luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen riittäväksi tasoksi on laskettu 17 prosenttia.

Suuri merkitys olisi Lumiaron mukaan myös sillä, että metsänomistajat välttelisivät avohakkuita ja jättäisivät metsiinsä lahopuita. Lisäksi jokaisessa merkittävässä investointi- tai rakennuspäätöksessä pitäisi ottaa huomioon, kuinka se vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja biodiversiteettiin.

– Aina ei tarvitse olla kyse joko-tai -tilanteesta. Esimerkiksi Tampereella rakennettiin päiväkoti alueelle, jossa elää erittäin uhanalainen mäkihiilikoi. Siksi päiväkodin viereen jätettiin jonkin verran niittyä ja sen pihalle rakennettiin päällystämätön parkkialue, jonka reunalle istutettiin perhosen toukan ravintokasvia metsäapilaa. Homma hoitui sillä.

Myös yksittäiset ihmiset voivat suojella ja säilyttää omaa elinympäristöään. Suomessa on esimerkiksi satojatuhansia omakotitaloja, joiden pihoille voi tehdä linnunpönttöjä ja antaa niittykukkien kukkia.

– Ilmastonmuutos on globaali ongelma, joka koskettaa kaikkia. Olisi kuitenkin tärkeä muistaa, että suomalaisesta luonnosta voivat pitää huolta vain suomalaiset.

Lue lisää
Dettmann: ”Ihmisiä pitäisi rohkaista enemmän itseohjautuvuuteen”

Dettmann: ”Ihmisiä pitäisi rohkaista enemmän itseohjautuvuuteen”

Ennennäkemätöntä menestystä Suomen koripallomaajoukkueen kanssa saavuttanut valmentaja Henrik Dettmann pitää tärkeänä, että jokainen tiimin jäsen osaa käydä keskustelua itsensä kanssa – myös...

Hyvä kutsumustyö vaatii rajoja

Hyvä kutsumustyö vaatii rajoja

Intohimo lisää työn imua mutta saattaa myös uuvuttaa alleen. Kun teknologia hämärtää entisestään työn ja vapaa-ajan rajoja, kaipaako kutsumustyö uudelleen määrittelyä?

Talousmahtien tullinokittelu iskee jo maailmantalouden kasvunäkymiin

Talousmahtien tullinokittelu iskee jo maailmantalouden kasvunäkymiin

Kuinka Kiinan ja Yhdysvaltojen kauppakiista vaikuttaa koko maailmaan? Pahimmillaan koko maailmantalous saattaa supistua sadoilla miljardeilla dollareilla jo lyhyellä aikavälillä.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa