Viestinviejä

Finnairin hallituksen puheenjohtajan Jouko Karvisen sukupolvi on jättämässä maailman huonompaan kuntoon kuin sen itse sai. Tämä on Karviselle suuri huolen aihe, mutta hänellä on siihen myös ratkaisu.

Vastuullisuus
3.12.2018

– Ensin vähän säikähdin, kuvailee Jouko Karvinen ensireaktiotaan IPCC:n ilmastoraporttiin.

– Herättävä viesti oli se, miten valtava ero puolentoista ja kahden asteen lämpenemisen välillä on. Seuraava havainto oli, että jos nyt ei tehdä mitään, maapallo lämpenee vuoteen 2100 mennessä 4–5 astetta. Silloin lastenlapsillamme on vakava ongelma. Mehän puhumme nyt heidän maailmastaan.

Sulateltuaan uusia tietoja Karvinen ajatteli, että raportti voi herättää myös toivoa.

– Lopultakin kaikkien on pakko tehdä jotain – poliitikkojen, kuluttajien ja liikeyritysten. Enää ei voi sanoa, ettei meidän tarvitse tehdä mitään, koska olemme jo tehneet niin paljon. Ei kannata myöskään keskustella siitä, saavutetaanko lopputulos uudella teknologialla vai kiertotalouden avulla. Puhtaasti nationalistinen ajattelukaan ei voi enää toimia. Jos maapallo lämpenee, se lämpenee kaikkialla.

Suomelle Karvinen suosittelee uusien ratkaisujen rohkeaa etsimistä.

– Meidän pitää toteuttaa esimerkkejä, joita voidaan hyödyntää muualla. Uskon, että siitä syntyy paljon hyvää Suomelle.

Karvisella on omakohtaisia esimerkkejä uusien ratkaisujen kehittämisestä oman työuransa alusta, 35 vuoden takaa.

– Myin silloin Strömbergin kehittämiä taajuusmuuttajia, joilla säästettiin 30–40 prosenttia pumppujen ja puhaltimien energiankulutuksesta. Seuraavaksi olin mukana ABB:n tuuligeneraattoribisneksessä, joka oli tuohon aikaan aivan uutta.

– Jos nyt katsotaan, miten tuulienergia on kehittynyt, niin onhan se fantastinen saavutus.

Karvinen, finnair

Lentoliikenne kasvaa 4-5 prosentin vuosivauhdilla. Tämä tarkoittaa sitä, että lentoliikenteen määrä kaksinkertaistuu 15 vuoden välein. Päästöt eivät voi kasvaa samassa vauhdissa.

Sukupolven taakka

Entä maailman muut globaalit ongelmat – mitä niistä ovat vakavimpia ja miten ne pitäisi ratkaista?

– Minulla on vain yksi murhe tästä maailmasta, ja se on meidän oman sukupolvemme tekemä. Me olemme jättämässä maailman huonommaksi kuin sen itse saimme, Karvinen vastaa.

Edelliset sukupolvet toimivat toisin.

– Omissa vanhempani ja isovanhempani eivät hirveästi miettineet sitä, minkä kokoinen auto tai TV heillä on. Heidän keskeinen tavoitteensa oli pitää huolta siitä, että heidän lastensa ja lastenlastensa elämä olisi parempaa kuin heidän omansa. Meidän sukupolvemme on muuttanut tämän ajatusmallin.

Karvisen mielestä ajattelutavan murroksesta on seurannut paljon pahaa.

Jos nyt ei tehdä mitään, maapallo lämpenee vuoteen 2100 mennessä 4-5 astetta.

Jouko Karvinen

– Olemme saaneet aikaan maailman jakaantumisen meihin, joilla menee hyvin ja niihin, joilla asiat ovat huonosti. Kun ihmisellä tai yrityksellä menee hyvin, meillä on taipumus ajatella, että me olemme jo tehneet tarpeeksi. Joku muu saa ottaa seuraavat askeleet. Se on väärä ajatus. Oikea vastaus on se, että meidän pitää tehdä enemmän.

Vaikka Karvisen ajattelu vaikuttaa tässä kohdassa synkältä, hän sanoo silti olevansa toiveikas.

– Nyt tarvitaan jonkinlainen shokkihoito, ja ilmastonmuutos voi olla sellainen. Lisäksi olen vakuuttunut siitä, että seuraava sukupolvi on meitä parempi. Lähes kaikissa kehittyneissä maissa nuoret ovat oman kansallisuutensa ohella maailmankansalaisia. Heillä on melkein DNA:ssa se, että maapalloa pitää asuttaa ja muuttaa yhdessä.

Karvisen mielestä tulevaisuutta koskevia päätöksiä pitää tehdä sen sukupolven, joka myös kohtaa tulevaisuuden.

– Parasta mitä minun sukupolveni voi tehdä, on päästää nopeasti nuorempia päättämään asioista. Jos me jatkamme päätöksentekijöinä, ei siitä hirveästi uutta synny.

Karvinen, Finnair

Jouko Karvisen mielestä muutokseen pitää investoida täysin voimin varsinkin silloin, kun yrityksillä menee hyvin. Kasvuyrityksen on helppo muuttua vähemmällä tuskalla.

Lentoliikenteen päästöjä pitää leikata

Karvisen täytyy ottaa kantaa ilmastonmuutokseen myös omassa työssään Finnairin hallituksen puheenjohtajana.

Lentoliikenteen osuus globaaleista ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä on nyt noin kaksi prosenttia.

Lentoliikenne kasvaa 4–5 prosentin vuosivauhdilla. Tämä tarkoittaa sitä, että lentoliikenteen määrä kaksinkertaistuu 15 vuoden välein. Päästöt eivät voi kasvaa samassa tahdissa.

Kansainvälinen siviili-ilmailujärjestö ICAO on jo sopinut päästöjä rajoittavan CORSIA-järjestelmän käyttöönotosta. Lentoliikenteen päästöt jäädytetään vuoden 2020 tasolle, jonka jälkeen tavoitellaan hiilineutraalia kasvua. Tavoitteena on puolittaa lentojen kokonaispäästöt vuoden 2005 tasosta vuoteen 2050 mennessä.

– On ainutlaatuista, että hiilineutraalia kasvua tavoitellaan alalla, joka kasvaa näin nopeasti. Henki on nyt hyvä, ja me aiomme tehdä oman osamme.

Itsekin aika kovia paikkoja kokeneena olen alkanut ymmärtää sosiaalisen vastuun eri puolet.

Jouko Karvinen

Helppoja ratkaisuja päästöjen leikkaamiseen ei kuitenkaan ole olemassa.

– Haaste on niin suuri, että meidän pitää käyttää kaikki keinot. Päästöjen vähentäminen edellyttää uutta teknologiaa, operatiivisia muutoksia lentotoiminnassa ja pidemmällä tähtäimellä myös biopolttoaineita. Näiden keinojen lisäksi tarvitsemme myös markkinapohjaisia päästövähennysmekanismeja, ja EU-päästökauppa koskeekin jo nyt lentoliikennettä. Tarvitsemme uusia tapoja, joilla voimme kompensoida päästöjämme.

Lentoliikenteen biopolttoaineiden laaja käyttö on vielä melko pitkän tien päässä. ICAO on arvioinut, että vuonna 2020 vaihtoehtoisilla polttoaineilla on mahdollista pienentää kansainvälisen lentoliikenteen päästöjä 1.3 prosenttia.

– Meidän pitää olla rehellisiä – eiväthän biopolttoaineetkaan ole päästöttömiä. Lisäksi täytyy toimia vastuullisesti ja miettiä, mistä biopolttoaineiden raaka-aineet tulevat. Tilaa ei saa viedä ruokatuotannolta.

Karvinen luottaa siihen, että kehittyvä moottoritekniikka pystyy hoitamaan osan päästövähennyksestä.

– Ensimmäisistä suihkukoneista hiilidioksidipäästöt ovat pudonneet 80 prosenttia istuinta kohden, vuodesta 1990 ne ovat vähentyneet puoleen. Uudella Airbus A350 -koneella päästöt ovat 25 prosenttia pienemmät kuin sen edeltäjällä.

Lentoliikenteen päästöjen hillitsemiseen on esitetty ratkaisuksi myös lentoliikenneveroa.

– Verotuksen pitäisi motivoida kuluttajia käyttämään suoria lentoja pienipäästöisillä lentokoneilla. Pelkällä piiskalla ei ole koskaan mitään hyvää syntynyt.

Vastuuta tulevalle sukupolvelle

Finnairin hallitus on juuri sellainen kuin sen puheenjohtaja opettaa. Nuorille ihmisille on jätetty tilaa.

– Hallituksen vanhin jäsen on melkein kaksi kertaa niin vanha kuin nuorin, ja nuorimpien elämänkokemus on tältä vuosituhannelta. Se on meidän rikkautemme.

Karvisen mielestä yrityksen johtaminen on kuin viestijuoksua. Jokainen johtaja tekee parhaansa, mutta kapula siirtyy aina seuraavalle juoksijalle.

– Stora Ensossa minulla oli kahdeksan vuoden viesti 800 vuotta vanhassa yrityksessä. Kun joku kysyi mitä sinä siellä teit, niin vastasin, että muutaman virheen, mutta jätin yrityksen paremmalle matkalle kuin mille itse läksin.

Karvinen arvelee, että operatiivinen johto unohtaa herkästi olevansa osa joukkuetta.

– Itse olen tullut uusiin töihin niin ulkopuolelta kuin ihminen vain voi tulla. Toivon, että se on kasvattanut minua ajattelemaan, että jokainen johtaja on vain niin fiksu kuin joukkueensa ihmiset.

– Olen aina sanonut, että paras testi johtajalle on se, uskaltaako hän palkata itseään fiksumpia alaisia. Väitän, että itse olen aina uskaltanut. Siihen ihmiset tietysti vitsailevat, että hei Jouko, sinun onkin aika helppo löytää itseäsi fiksumpia ihmisiä. Mutta joka paikalle mistä olen lähtenyt, seuraaja on tullut organisaation sisältä.

Karvinen tuli alan ulkopuolelta myös Finnairin hallitukseen. Kun kysyn, mitä hän oppinut Finnairilla, Karvinen sanoo, että tästä taitaakin tulla pitkä haastattelu. Tässä kuitenkin tärkeimmät opit:

– Toki lentokoneet ja teknologia kehittyvät, mutta meidän menestyksemme lähtee ihmisistä. Esimerkiksi asiakasuskollisuudessa ylivoimaisesti tärkein tekijä on meidän matkustamohenkilökuntamme ja heidän hyvinvointinsa.

– Meillä on isoja ja pieniä osakkeenomistajia, mutta jokainen suomalainen omistaa meistä osan, ainakin sydämessään. Siinä mielessä olemme kuin perheyhtiö, ja asia on näin myös talon sisällä. Vaikeiden vuosien aikana täällä on opittu tekemään töitä yhdessä. Varmaan vaikeita vuosia tulee vielä, mutta niin kauan kuin yhdessä tehdään, hyvä tästä tulee.

Karvinen, Finnair

Aitoa vastuullisuutta

Yrityksiltä odotetaan yleisesti vastuullista toimintaa, ja vastuullisuuden ala tuntuu kasvavan koko ajan. Miten tätä kokonaisuutta voi hallita?

– Uudella sukupolvella on edellytykset ymmärtää yritysvastuu aidosti. Meiltä muilta se edellyttää sitä, että kasvatamme yritysjohtoa joka tasolla niin, että siellä on oikeaa osaamista ja ymmärrystä.

Karvinen on mielissään siitä, että yritysvastuu on osa liiketoiminnan arkea ja se ymmärretään laajasti.

– Itsekin aika kovia paikkoja kokeneena olen alkanut ymmärtää sosiaalisen vastuun eri puolet. Kyse ei ole pelkästään hankintaketjuista ja siitä että toimitaan eettisten sääntöjen mukaan. Suuri kysymys on esimerkiksi se, miten rakennemuutoksia hoidetaan. Valitettavasti koin itse joitakin kertoja, että olin myöhässä ja se teki muutoksista vaikeampia.

– Muutoksen pitää investoida täysin voimin varsinkin silloin, kun yrityksellä menee hyvin. Kasvuyrityksen on helppo muuttua vähemmällä tuskalla, Karvinen muistuttaa.

Kierrättäjä ja kävelijä

Kun on puhuttu pitkään isojen asioiden muuttamisesta, pitää puhua myös omista teoista. Onko muutoksessa kyse enemmän ajattelun vai toiminnan muuttamisesta?

– Sitähän minä olen kysynyt itseltäni. Puhu mitä puhut, mutta mitä aiot tehdä?

– Olen tehnyt perusjutut – hoidan kierrätyksen, käytän julkisia kulkuneuvoja, kävelen ja mietin mitä syön. Ne ovat osin itsekkäitä syitä, mutta kyllä siitä hyötyy ympäristökin. En ole missään tapauksessa kauhean hyvä tässä asiassa, mutta jostain pitää aloittaa. Seuraava sukupolvi on tässäkin paljon parempi kuin me.

Karvisen julkisten kulkuneuvojen käyttö alkoi hänen uudessa asuinpaikassaan Lontoossa, jossa hän on asunut 12 vuotta.

– Sanoin vaimolle, että täällä en aja metriäkään. Kävelen nopeammin näissä ruuhkissa.

Lontoo valikoitui asuinpaikaksi perheen takia.

– Yksi periaatteeni on, että koti on siellä missä lapset ja lastenlapset ovat. Siksi päädyimme Lontooseen.

Suomeen tuovat työasiat, mutta myös saaristosta Kasnäsin lähettyviltä hankittu kesäpaikka.

– Kun maailma alkaa ärsyttää, menen sinne murjottamaan. Mutta siellä voi miettiä myös sitä, että meidän täytyy oikeasti pitää huolta maapallosta. Jossain Lontoon keskustan vilinässä sitä ei aina ymmärrä.

Jouko Karvinen

Jouko Karvinen on 61-vuotias diplomi-insinööri ja hallitusammattilainen. Hän työskentelee Finnairin hallituksen puheenjohtajana 16.3.2017 alkaen ja hallituksen jäsenenä ja varapuheenjohtajana vuodesta 2016. Karvinen oli Stora Enson Oyj:n toimitusjohtaja vuosina 2007-2014. Karvinen on Valmet Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja ja SKF:n hallituksen jäsen.

Lue lisää
Venäjänkauppa – todellisuus eroaa mielikuvista

Venäjänkauppa – todellisuus eroaa mielikuvista

Venäjänkaupasta on vallalla monia vääriä käsityksiä. Millainen venäjänkaupan tilanne oikeasti on? Entä mitä Venäjällä tapahtuneita muutoksia suomalaisyritysten täytyy ottaa huomioon?

Minne katoavat miljoonat romuautot - ajoneuvojen kiertotaloudessa paljon parantamisen varaa

Minne katoavat miljoonat romuautot - ajoneuvojen kiertotaloudessa paljon parantamisen varaa

Euroopassa hukkuu joka vuosi yli neljä miljoonaa ajoneuvoa. Se on paitsi iso ympäristöongelma myös eurojen haaskausta. Valtioiden välillä on kuitenkin isoja eroja. Nyt asiaan etsitään EU-tason...

Onnellisuuden suunnittelua

Onnellisuuden suunnittelua

Arkkitehtuuri on monin eri tavoin sidoksissa onnellisuuteen. Voidaanko rakennettua ympäristöä suunnitella onnellisuuden lähtökohdasta?

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa