Vastuullisuutta halutaan nyt arvioida tarkasti ja kattavasti

Yksiselitteistä tapaa arvioida yrityksen toiminnan kokonaisvaikutuksia ei vielä ole. Kehittynein menetelmä on ESG­-arviointi. Silläkin on rajoituksensa, sanoo Hanna Silvola.

Vastuullisuus
20.2.2020

Hankenin kauppakorkeakoulun apulaisprofessori Hanna Silvola lähti vuonna 2008 tutkijaksi London School of Economicsiin. Kymmenen vuotta sitten hän oli edelläkävijä puhuessaan yritysvastuusta.

Nyt Silvola on alan ykkösnimiä, ja tutkii sekä opettaa kokopäiväisesti vastuullisuusraportointia ja vastuullista sijoittamista. Hän on vastikään saanut 200 000 euron rahoituksen ESG tutkimukselle – suurimman, mitä Suomessa on koskaan aiheelle myönnetty. Silvola on myös juuri julkaissut kirjan Vastuullisuudesta ylituottoa sijoituksiin yhdessä Tiina Landaun kanssa.

– Ehkä historiallisesti kestävyys- ja vastuullisuuspuhe on leimattu markkinatalouden vastaiseksi. Nyt on huomattu, että vastuullinen yritys pystyy rakentamaan sellaista kilpailuetua, jolla se pystyy itse asiassa tekemään järkevämpää bisnestä ja hyvää tuottoa, Silvola sanoo.

ESG­-arviot yleistyvät

Kirjainyhdistelmä ESG toistuu usein, kun sijoitta- jat arvioivat yritysten toiminnan vastuullisuutta. ESG-lyhenne tulee englanninkielen sanoista environmental, social ja governance. Näiden käsitteiden alla arvioidaan yrityksen ympäristövaikutuksia, sosiaalisia vaikutuksia sekä hyvää hallintotapaa. Näin saadaan tietää, miten yrityksen toiminta vaikuttaa ilmastonmuutokseen, kuinka yritys ottaa huomioon ihmisoikeudet tai miten läpinäkyvästi se maksaa veronsa.

Vaikka aiheesta puhutaan ja kirjoitetaan paljon, ESG-tekijöiden mittaamiseen ei silti ole yhtä yksiselitteistä käytäntöä, jota voisi verrata tilinpäätökseen. Tiedon vertailukelpoisuudessa on puutteita.

Silvola ottaa esimerkiksi hiilijalanjäljen, jota yhä useampi yritys laskee ja raportoi. Yleisimmin käytetty tapa on kolmiportainen kasvihuonekaasu-protokollaeli GHG. Sijoittajat kutsuvat tasoja englanninkielisellä termillä scope. Moni yritys raportoi toiminnastaan scope 1- ja 2 -tasoilla, jolloin se kertoo omista suorista päästöistään ja ostamansa energian aiheuttamista päästöistä. Sen sijaan kolmannen tason raportointi on harvinaista, sillä siinä hiilijalanjälkeen lasketaan mukaan koko alihankkijaketjun päästöt ja myös myytyjen tuotteiden koko elinkaaren ajan päästöt.

– Monen tuotteen kohdalla suurimmat päästöt ovat tapahtuneet jo ennen kuin ne on tuotu Suomeen. Tai päästöjä tulee sen jälkeen, kun tavara lähtee myyjän käsistä kuluttajalle, Silvola kuvaa. Yritykset eivät kuitenkaan välttämättä laske näitä päästöjä hiilijalanjälkeensä lainkaan, joten hiilijalanjälki ei lukuna aina kuvaa todellista tilannetta.

Monta tarinaa vastuullisuudesta

Sosiaalisen vastuun kysymyksissä yritysten toimintaa voi olla vaikea arvioida, koska sosiaaliset vaikutukset ulottuvat laajalle. On monia kansainvälisiä sopimuksia, jotka esimerkiksi kieltävät yrityksiä käyttämästä lapsityövoimaa tai polkemasta ihmisoikeuksia. Mutta aina toiminta ei ole läpinäkyvää. Sosiaalisen yritysvastuun kohdalla tämä saattaa tarkoittaa sitä, että yritys ulkoistaa ostopalveluina ne toiminnat tai palvelut, jotka ovat hankalia tai riskialttiita.

Nämä työtehtävät saattaisivat näkyä huonoina tuloksina henkilöstökyselyissä tai olla Suomessa jopa lainvastaisia. Strategisesti tärkeät työtehtävät pidetään omassa talossa, lasku ostopalveluista näkyy tilinpäätöksessä, mutta ei rumenna ESG-mittauksessa sosiaalisen ulottuvuuden arvioita.

Myös hyvän hallinnon osalta yrityksillä on mahdollisuus kuvata asioita itselleen edullisella tavalla, Silvola kertoo. Hallituksen monimuotoisuutta ja johdon palkitsemista koskevat tiedot kerrotaan jo varsin avoimesti, mutta rahoituksen osalta tämä koskee esimerkiksi verojärjestelyjä. Rahoituksen osalta nämä kysymykset koskevat esimerkiksi konsernin sisäisiä lainoja tai verojärjestelyjä. Keinot voivat olla laillisia, mutta eivät välttämättä kovinkaan vastuullisia, eikä niistä useinkaan kerrota avoimesti.

– Yritysvastuu alkaa siitä mihin laki päättyy. Koska siihen kuuluu yrityksen itsensä oleelliseksi katsoma toiminta vastuullisuuden suhteen, se on valinta, Silvola kuvaa.

Kuka määrittelee vastuullisuuden?

Kuinka yritysten vastuullisuudesta voi sitten olla varma? Haastava kysymys, jota Silvolakin miettii työkseen. Jopa saman toimialan sisällä kaksi yritystä saattaa kertoa asioista eri tavalla. Takavuosina puhuttiin viherpesusta, kun useat yritykset pyrkivät tekemään liiketoiminnastaan ympäristöystävällistä. ESG-arviointien myötä moni yritys haluaa osoittaa toimivansa vastuullisesti.

– Koska yleisiä kansainvälisesti hyväksyttyjä standardeja ei ole, ESG-arviointeja tekeville yrityksille on langennut todella iso rooli. Ne pisteyttävät yrityksiä omien painotustensa mukaan ja vaikuttavat isojen institutionaalisten sijoittajien salkkuihin, koska niiden perusteella tehdään paljon esikarsintaa.

Toisaalta Silvola ymmärtää yrityksiä, koska myös niiltä puuttuvat yhteiset pelisäännöt. Moni yritys haluaa toimia reilusti ja paineet sen osoittamiseen kasvavat jatkuvasti.

– Perinteisesti oikeusjärjestelmässä ajatellaan, että olet syytön, kunnes toisin todistetaan. Yritysvastuussa olet syyllinen, kunnes toisin todistat. Todistustaakka on yrityksellä.

Yhä useammin myös rahoituksen saamisen ehtona on vastuullisuustavoitteiden saavuttaminen. Sijoittajatkin vaativat jatkuvaa kehittymistä vastuullisuudessa, sillä sijoituskohteen vastuullisuus voi vaikuttaa myös sijoittajan omaan maineeseen. Kuluttajat ovat tarkkoina ja sosiaalinen media levittää boikotit nopeasti. Nouseva trendi on, että yritys sitoo vastuullisuusarvioiden paranemiseen erilaisia bonus- ja palkkiojärjestelmiä. Tulevaisuudessa yrityksen toiminnan ESG-arvio saattaakin nousta tilinpäätöksen rinnalle yhtä tärkeänä yrityksen arvonmuodostuksen määrittäjänä. Se paljastaa riskejä ja mahdollisuuksia, joilla on taloudellista merkitystä.

Lue lisää
Työelämän suurimmat muutokset eivät liitykään digitalisaatioon ja automaatioon

Työelämän suurimmat muutokset eivät liitykään digitalisaatioon ja automaatioon

Uusia ammatteja on jo syntynyt, mutta ennen kaikkea tapa tehdä työtä ja ajatella työstä on muuttunut. Myös eri sukupolvet suhtautuvat työhön toisistaan poikkeavalla tavalla.

Pankkien kannattaa kehittää tekoälyä ihmistä varten

Pankkien kannattaa kehittää tekoälyä ihmistä varten

Asiakkaalle pitää kertoa missä tekoälyä käytetään ja mihin sen tekemät päätökset ja suositukset perustuvat. Parhaisiin tuloksiin päästään ihmistä palvelevalla ja tukevalla tekoälyllä, korostaa OP...

Vahvat taseet ja pitkäjänteinen johtaminen ovat perheyritysten voimavaroja

Vahvat taseet ja pitkäjänteinen johtaminen ovat perheyritysten voimavaroja

Terveellä pohjalla olevat perheyritykset löytävät helpommin uusia tapoja toimia ja kykenevät laajentamaan toimintaa kriisin jälkeenkin. Vahvistaako ylisukupolvisten yritysten pitkä historia halua...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa