Vastuullisuustyö ei ole mitään hyväntekeväisyyttä!

Taloudellinen vastuu, ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu. Hiilijalanjälki, vesijalanjälki, biodiversiteetin säilyttäminen ja eroosion ehkäiseminen: usealla alalla vastuullisuustyöhön kuuluva lista on niin pitkä, että heikompaa hirvittää. Epämukavat tosiasiat ovat kuitenkin tärkeä myöntää, jotta ongelmakohtiin voidaan puuttua.

Vastuullisuus
24.8.2018

Liiketoiminnan vastuullisuustyö yleistyy, mutta mitä yritysten vastuullisuusvalinnat merkitsevät käytännössä? Ja voiko voittoa tavoitteleva liiketoiminta ylipäätänsä olla aidosti kestävää?

Kyllä voi, sanoo vastuulliseen liiketoimintaan erikoistunut professori Minna Halme.

Halmeen mukaan ajatus siitä, että vastuullinen ja liiketaloudellisesti kannattava toiminta olisivat keskenään ristiriidassa, perustuu pitkälti harhakäsityksiin.

– Jos yritykset eivät näe vastuullisuutta liiketaloudellisena valintana, he eivät tee vastuullisuustyötä kovin hyvin, hän tiivistää.

Kestävän kehityksen mukainen liiketoiminta saatetaan yhä nähdä eräänlaisena “hyväntekeväisyytenä”. Nykypäivänä vastuullisuus on kuitenkin yhä useamman yrityksen elinehto.

– Jos osaa käyttää olemassa olevia resursseja säästeliäämmin, voi ensinnäkin säästää selvää rahaa, Halme listaa.

Lisäksi kuluttajat ja viranomaiset vaativat yrityksiltä yhä suurempaa läpinäkyvyyttä ja aiempaa eettisempiä vaihtoehtoja. Jos yritys pystyy vastaamaan tähän kysyntään, se voi hankkia itselleen selvän kilpailuedun markkinoilla.

Alan tulevaisuus vaakalaudalla

Halmeen mielestä esimerkiksi kahviteollisuudessa kestävän kehityksen tärkeys on ymmärretty hyvin, osin pakostakin. Ilmastonmuutoksen uhatessa koko kahvinviljelyn tulevaisuutta vastuullinen ja kannattava liiketoiminta kietoutuvat tiukasti yhteen.

–Teemme töitä kahvin tulevaisuuden eteen. Olemme 140 vuotta vanha perheyritys ja haluamme olla olemassa vielä seuraavatkin 140 vuotta, toteaa Pauligin kahvin toimitusketjusta vastaava johtaja Katariina Aho.

Jo fakta, että kahvi tuodaan Suomeen kaukaa, tekee sen hiilijalanjäljestä melkoisen. Kahvintuottajana Paulig voi kuitenkin vaikuttaa muun muassa siihen, kuinka ympäristöystävällisesti ja kestävästi kahvia viljellään, ja millainen sen kuljetusketju Suomeen on.

– Avainasemassa on kahvinviljelijöiden osaaminen ja keinot sopeutua ilmastonmuutokseen. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi tietoa siitä, millaisia kahvilajikkeita kannattaa viljellä, ja kuinka paljon lannoitusta ja kasteluvettä pensaat tarvitsevat, Aho kuvailee.

Koko eliniän kestäviä tuotteita

Menestynyt vastuullinen yritystoiminta vaatii usein rohkeita ja perustavanlaatuisia muutoksia yrityksen strategiassa. Kuten Halme korostaa, monien firmojen liiketoimintamalli perustuu pieniin katteisiin ja siihen, että tuotteita myydään paljon.

– Se tarkoittaa käytännössä sitä, että tuotteita ei suunnitella pitkäkestoisiksi.

Tekstiiliteollisuudessa esimerkiksi Finlayson on ottanut viime vuosina aivan erilaisen suunnan. Sen kaikilla lakanoilla on viiden vuoden takuu, ja firma on tuonut markkinoille myös Jesus-pussilakanat, joille yritys lupaa 50 vuoden takuun.

– Lakanoiden hinta on noin kolminkertainen verrattuna muihin tuotteisiin, mutta niille on löytynyt todella hyvin ostajia. Laadusta ja kestävästä tuotannosta ollaan kyllä valmiita maksamaan, kun ne paketoidaan näkyvään ja simppeliin muotoon, kertoo Finlaysonin vastuullisuuspäällikkö Elli Ojala.

Finlayson myös esimerkiksi ostaa liikkeissään asiakkaiden käytettyjä farkkuja ja lakanoita, joista yritys valmistaa kierrätystekstiilejä.

– Se on meille win-win -tilanne. Kierrätys tekee tuotannostamme ekologisempaa, ja samalla saamme houkuteltua liikkeisiin uusia ihmisiä, Ojala kuvailee.

Haasteiden edessä keskittyminen kannattaa

Epäluuloisuus yritysvastuuta kohtaan saattaa juontua myös siitä, että vastullisuustyön sateenvarjon alle kuuluu hyvin laajoja osa-alueita: taloudellinen vastuu, ympäristövastuu, sosiaalinen vastuu: hiilijalanjälki, vesijalanjälki, biodiversiteetin säilyttäminen ja eroosion ehkäiseminen ovat vain osa listaa.

Niin kuluttajan kuin yrittäjänkin on helppo lannistua lukuisten tavoitteiden edessä.

– Ei varsinkaan pienempiä firmoja voi vaatia tilille ihan jokaisesta asiasta. Yritysten kannattaisi keskittyä siihen, mikä on heidän toimintansa kannalta oleellista, Halme rauhoittelee.

Esimerkiksi Ojalan mukaan on selvä, että tekstiilialalla huomio tulee kohdistaa ennen kaikkea hankintaketjuun ja sen sosiaalisiin- ja ympäristövaikutuksiin. Suuri osa Finlaysonin tuotteista on tehty perinteisesti puuvillasta, jonka viljely vaatii paljon vettä ja tuottaa runsaasti hiilidioksidipäästöjä.

– Pyrimme korvaamaan puuvillaa muilla raaka-aineilla, mutta se on iso savotta, Ojala sanoo.

Osa haasteesta tulee siitä, että asiakkaat ovat tottuneet puuvillapyyhkeisiin ja -lakanoihin sekä siihen, miltä ne tuntuvat. Muutostyöhön kuuluu myös kuluttajien käyttäytymisen ohjaamista.

– Pyrimme tasapainoilemaan asiakkaiden odotusten, tiukkojen laatukriteerien ja kestävien materiaalin kehittelyn välillä. Ei se ole aina helppoa.

Läpinäkyvyyttä voi lisätä monin keinoin

Myös kahviteollisuudessa huomiota vaatii erityisesti pitkä ja usein vaikeasti hahmotettava hankintaketju. Vuonna 2016 kansalaisjärjestö Finnwatch paljasti, että monien suomalaisten kahvintuottajien tuotantoketjuista löytyi ihmisoikeusongelmia, kuten huonoja työoloja ja alhaisia palkkoja.

– Käytännössä myös niiden yritysten, jotka haluavat tehdä asiat hyvin, voi olla vaikeaa tietää, kuinka ketjun ensimmäinen hankkija käytännössä toimii. Ja niiden, jotka eivät välitä, on helppo pestä kätensä, Halme sanoo.

Pauligia on kritisoitu muun muassa siitä, ettei kaikki sen tuottama kahvi ole sertifioitua, eli esimerkiksi Reilun Kaupan, UTZ Certified -sertifikaatin, Rainforest Alliancen tai Direct Traden määrittämien standardien mukaista. Toisaalta myös sertifiointijärjestelmissä on ongelmia, ja niiden vaatimukset saattavat mennä keskenään ristiin.

Aho korostaakin, että Pauligilla kahviketjun läpinäkyvyyttä ja siinä työskentelevien oloja on pyritty parantamaan sertifikaattien lisäksi omilla kumppanuusohjelmilla, joissa alihankkijat sitoutuvat Pauligin vastuullisuusperiaatteisiin. Yhteistyökumppanien toimintaa myös valvotaan entistä tiiviimmin, ja tuottajatiloilla pyritään vierailemaan säännöllisesti.

– Oleellista on viljelijöiden elintason nostaminen. Jos kahvi ei tarjoa kunnollista toimeentuloa, eihän nuori polvi myöskään jää tiloille viljelijöiksi, Aho toteaa.

Suoraan kahvista saa elantonsa 25 miljoona ihmistä ja välillisesti noin 100 miljoonaa. Pitkällä aikavälillä Ahon mukaan ratkaisevaa on se, kuinka hyvin pystytään tukemaan viljelijöiden siirtymistä aiempaa kustannustehokkaampaan ja kestävämpään viljelyyn.

Totuutta on turha kaunistella

Pauligin virallisena tavoitteena on, että vuoden 2018 loppuun mennessä kaikki Pauligin ostama kahvi on vastuullisten kumppanuusohjelmien kautta hankittua tai vastuullisesti sertifioitua. Finlayson pyrkii siihen, että vuoteen 2020 mennessä 30 prosenttia sen käyttämistä materiaaleista on vastuullisemmista lähteistä. Näihin luetaan kierrätysmateriaalit, sertifioitu luomu- ja Reilun kaupan puuvilla sekä pellava.

Sekä Aho että Ojala myöntävät, että parannettavaa riittää huimasti.

– Toimimme alalla, jolla on paljon negatiivisia ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia, turha sitä on lähteä kaunistelemaan, Ojala kiteyttää.

Hän uskoo, että rohkeus ja rehellisyys ovat yhä vahvemmin yritysten vastuullisuustyön valttikortteja.

– Asioiden paremmaksi selittelystä tai suoranaisesta valehtelusta jää myös lopulta aina kiinni.

Aho muistuttaa, että vaikka vastuullisuustyötä tehdään bisneslähtöisesti, se ei voi olla ainoa lähtökohta.

– Jos vastuullisuustyöhön ei usko, sitä on hyvin vaikea tehdä. Monet kestävään kehitykseen liittyvät asiat vaativat kuitenkin mittavia investointeja, joiden tuoton mittaaminen rahassa on vaikeaa tai ainakin hyvin hidasta.

Ylipäätänsä Halme pitää tärkeänä, että keskustelussa yritysvastuusta muistettaisiin myös suurempi ja tärkeämpi konteksti: maapallon kestokyky ja tulevaisuus.

– Vastuullisuus on kyllä elinehto yrityksille, mutta se on elinehto myös koko ihmiskunnalle.

Lue lisää
Tulevaisuuden kirjasto on tekemisen paikka

Tulevaisuuden kirjasto on tekemisen paikka

Kirjastot ovat muuttumassa kulttuurikeskuksiksi, joihin tullaan viihtymään, kokemaan, jakamaan ja oppimaan. Joulukuussa aukeava Oodi on tässä edelläkävijä. Se mullistaa täysin perinteisen...

Vastuullisuus on liiketoiminnan edellytys

Vastuullisuus on liiketoiminnan edellytys

Suomalaisella startup -kentällä on tapahtunut paljon viime vuosina – varsinkin cleantech-puolella. Yhä useampi yritys haluaa edistää toiminnallaan kestävän kehityksen periaatteita.

Puppukielen jäähyväiset - selkeä kieli on vastuullisuutta

Puppukielen jäähyväiset - selkeä kieli on vastuullisuutta

Kielellä on valtava voima. Harvassa organisaatiossa kuitenkaan kiinnitetään huomiota käytettyyn kieleen. Selkeästä ja konkreettisesta puheesta voi rakentaa organisaatiolle jopa kilpailuedun.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa