Vastuullinen sijoittaminen valtavirtaistuu - sijoittaja voi nyt sekä tehdä hyvää että tienata hyvin

Vastuullinen sijoittaminen on yleistynyt viime vuosina vauhdilla. Sen nousua sijoittamisen uudeksi normaaliksi hidastaa kuitenkin yhteisten standardien ja sääntöjen puute. Nyt ongelmaan etsitään ratkaisua EU-tasolla.

Vastuullisuus
5.9.2018

Ihmisten mielissä elää sitkeänä harhaluulo, että vastuullisessa sijoittamisessa joutuu tinkimään tuotosta. Se ei pidä enää paikkaansa. Näin toteaa Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun apulaisprofessori Hanna Sihvola, joka on tutkinut aihetta kymmenen vuotta kotimaassa ja London School of Economicsin kanssa.

Kymmenessä vuodessa tilanne on muuttunut valtavasti. Vastuullinen sijoittaminen ei ole enää marginaali-ilmiö.

Morgan Stanley Instituten tuoreen maailmanlaajuisen kyselyn perusteella 84 prosenttia varainhoitajista joko suunnittelee tai sijoittaa jo ympäristöllisesti, sosiaalisesta ja taloudellisesti vastuullisiin yrityksiin ja kohteisiin.

Global Sustainable Investment Alliance puolestaan arvioi jo kaksi vuotta sitten vastuullisten rahastojen arvon olevan reilusti yli 10 biljoonaa dollaria.

Morningstarin mukaan tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla kestävän kehityksen rahastojen tulovirtaus oli keskimäärin 924 miljoonaa dollaria kuukaudessa. Luku on lähes kaksinkertainen viime vuoteen verrattuna.

Hyvää bisnestä

Idea kestävästä, vastuullisesta sijoittamisesta syntyi parikymmentä vuotta sitten, kun yritysten väärinkäytöksiä ryhdyttiin puimaan avoimemmin mediassa. Yritysskandaaleista aiheutui tuhoa ympäristölle, taloudellisia tappioita ja mainekupruja.

– Sijoittajat alkoivat karsastaa ikäviä yllätyksiä ja vaativat avoimuutta yrityksiltä. Näin vastuullisuus nousi varainhoitajien agendalle osana sijoitusten riskienhallintaa, kertoo KPMG:llä vastuullisesta sijoittamisesta vastaava Riikka Sievänen, joka tutkii aihetta myös Helsingin yliopistossa.

EU-tasolla ilmiö lähti kuitenkin kunnolla käyntiin finanssikriisin jälkeen. Sijoittajat ja viranomaiset ympäri maailman heräsivät huomaamaan, millaista tuhoa läpinäkymättömyyden, liian monimutkaisten sijoitustuotteiden ja talouden laskusuhdanteen yhdistelmä voi saada aikaan.

Nykyisin vastuullisuus nähdään yhä strategisempana, ei vaan riskien hallinnan vaan myös tuottotavoitteiden ja pitkän aikavälin arvonnousun näkökulmista. Huomioimalla vastuullisuusnäkökohdat sijoittajat toimivat tekemiensä vastuullisuussitoumusten mukaisesti ja samalla syntyy yhteiskunnallista hyvää.

Sijoittajan ja salkunhaltijan ei enää tarvitse turvautua vain taloudellisiin lukuihin, vaan päätöksenteon tueksi löytyy myös vastuullisuuden mittareita, tietoja ja analyysejä. Myös kuluttajat vaativat entistä enemmän vastuullisuutta ja tietoa yritysten toiminnan seurauksista.

Kestävästä sijoittamisesta alkaa olla saatavilla myös pidemmän aikavälin luotettavaa dataa. Tilastot osoittavat, että sijoittaja voi odottaa pääomalleen samaa rahallista tuottoa kuin "normaaleissa" sijoituskohteissa. Usein vielä parempaa.

Monet kestävän kehityksen rahastot pesevät vertailuindeksissä tavalliset rahastot. International Finance Corporation IFC:n toimitusjohtaja Philippe Le Houéroun mukaan pääomamarkkinoilta löytyy nyt kolme sijoitustuotekasaa: normaalit, ei-kaupalliset ja kestävät investoinnit, joiden tuotto-odotukset ovat hyvät.

– Vastuullinen sijoittaminen on lyömätön yhdistelmä sijoittajalle. Sen kohdalla voi samaan aikaan sekä tehdä hyvää että tienata hyvin, kiteyttää kestäviin investointeihin erikoistunut analyytikko Miika Korja lontoolaisesta Affirmative Investment Managementistä.

Ilmastonmuutos kuriin vihreällä rahoituksella

Kenties suurin kestävän sijoittamisen vauhdittaja on kuitenkin ilmastonmuutos. Pariisin ilmastosopimuksen vaatimien päästövähennysten toteuttaminen ja yhteiskunnan muuttaminen puhtaammaksi on välttämätöntä. Mutta se vaatii globaalisti biljoonia euroja sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta. Vihreä rahoitus on tähän yksi ratkaisu.

– Vastuullinen sijoittaminen jalkauttaa Pariisin ilmastosopimuksen käytännön tasolle, huomauttaa Sihvola.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset uhkaavat jo nyt rahoitusalan vakautta ja aiheuttavat taloudellisia tappioita tulvien, eroosion ja kuivuuden myötä. Viime vuonna vakuutuksista katettiin luonnonkatastrofeihin liittyviä tappioita ennätysmäisellä 110 miljardilla eurolla.

Äärimmäisistä sääolosuhteista aiheutuvista katastrofeista johtuvat taloudelliset tappiot ovat nousseet 86 prosenttia vuosina 2007–2016. Jos ilmaston lämpenemiseen reagoidaan liian myöhään, monet tämänhetkisistä investoinneista ovat turhia. Samalla kestävä taloudellinen toiminta tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, työpaikkoja ja kasvua.

Yksi esimerkki ovat green bondit eli vihreät joukkovelkakirjat. Ne ovat parin viime vuoden aikana nousseet todelliseksi megatrendiksi globaaleilla pääomamarkkinoilla. Joukkovelkamarkkinat ovat maailman suurimmat pääomamarkkinat ja niiden arvo ylittää 100 biljoonaa dollaria.

Viime vuonna vihreitä bondeja laskettiin liikkeelle ennätykselliset 160,8 miljardin dollarin arvosta ja Climate Bonds Initiative -järjestön ennusteen mukaan niiden arvo nousee tänä vuonna 300 miljardiin dollariin.

Green bondien suosio kertoo myös siitä, että sijoittajat haluavat hajauttaa vastuullisia sijoituksiaan muuallekin kuin pörssiosakkeisiin.

– Rahallisesti mitattuna vihreiden bondien osuus on toki vielä pieni, mutta kasvu on ollut viime vuosina huimaa, toteaa Korja.

Maailmalla green bondeilla rahoitettavat hankkeet liittyvät tyypillisesti joukkoliikenteeseen, kestävään rakentamiseen, uusiutuvaan energiaan tai jätehuoltoon. Viime vuoden lopulla näki päivänvalon myös Suomen ensimmäinen yksityissektorin vihreä joukkovelkakirja. Sen laski liikkeelle kantaverkkoyhtiö Fingrid.

Green bond -rahoilla Fingrid liittää sähköverkkoon uusiutuvaa energiantuotantoa, vähentää sähkönsiirron häviöitä, parantaa energiatehokkuutta ja luo älykkäitä energiaa säästäviä ratkaisuja.

Korja muistuttaa, että energiasektori on ilmastomuutoksen kannalta ratkaisevassa asemassa. Jos energiamurrosta ei saada toteutettua, on ilmastotavoitteiden saavuttaminen lähes mahdotonta.

Pelkän itsesääntelyn aika ohi

Mutta vastuullisen rahoituksen hype herättää myös kritiikkiä. Arvostelijoiden mukaan selkeiden markkinastandardien, yhteisen terminologian ja sääntöjen puuttuminen on ongelma. Sieväsen mukaan asiantuntijatkaan eivät ole aina yksimielisiä siitä, mitä vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa.

Yleisimmin viitataan YK:n periaatteisiin, joiden mukaan sijoittamisessa on otettava huomioon ympäristövaikutukset, sosiaalisen vastuuseen liittyvät tekijät ja hyvä hallintotapa – englanninkielisistä termeistä tulee yleisesti käytetty lyhenne ESG.

– Periaatteissa puhutaan siitä, mitä asioita tulee ottaa huomioon, mutta ei määritellä mitään. Sekä käytännössä että teoriassa on vaikea luoda rajaa, mikä on vastuullista sijoittamista ja mikä vastuutonta, toteaa Silvola.

Tähän asti kukin toimija onkin voinut pitkälti itse, miten mittaa vastuullisuutta ja raportoi siitä omalle organisaatiolle sopivimmalla tavalla. Tähän on nyt tulossa muutos.

Tänä vuonna valmistuivat Suomessa ensimmäiset pakollisten velvoitteiden mukaiset vastuullisuusraportit. EU-tasolla on puolestaan työn alla lukuisia direktiivejä, joilla standardoidaan vastuullista rahoittamista.

Loppukeväällä EU-komissio julkisti kestävän rahoituksen toimintastrategian. Se sisältää lakiesityksiä, joilla Eurooppa on tarkoitus nostaa vastuullisen sijoittamisen globaaliksi johtajaksi.

EU luo muun muassa yhdenmukaistetun luokitusjärjestelmän, joka määrittelee, mikä on kestävää ja mikä ei sekä alat, joilla kestävillä investoinneilla on eniten vaikutusta. Kaikkien rahoitusalan toimijoiden on jatkossa ilmoitettava asiakkailleen, miten niiden toiminta vaikuttaa ympäristöön maailmanlaajuisesti tai paikallisesti. Näin sijoittaja saa objektiivista tietoa sijoituskohteiden vastuullisuudesta.

Suomalaisyrityksillä paljon potentiaalia

Vastuullisen sijoittamisen eurooppalaisia edelläkävijämaita ovat Ranska, Belgia ja Britannia. Pohjoismaissa ollaan pitkällä Ruotsissa ja Norjassa. Mielikuvissa suomalaiset yritykset ovat avoimia, rehellisiä ja suoraselkäisiä, mutta vastuullisuuskysymysten esiintuomisen suhteen Suomessa ollaan Silvolan mukaan vähän perässähiihtäjiä.

– Mutta Suomella on paljon potentiaalia. Meillä on lähtökohtaisesti asiat hyvin vastuullisuuden kaikkien kolmen kirjaimen osalta. Tämä on suomalaisyrityksille kilpailuetu, rohkaisee Sihvola.

Vastuullisuudesta pitäisi vaan oppia kertomaan nykyistä paremmin mittavasti ja läpinäkyvästi kansainvälisille rahoittajille. Sievänen huomauttaa, että suomalaiset toimijat ovat viime vuosina ottaneet hyvin kiinni muuta maailmaa. Taustalla suomalainen perusluonne: katsomme ensin, mitä muut tekevät ja teemme homman sitten itse kunnolla ja systemaattisesti.

Suomalaisten vahva auktoriteettiusko näkyy sekin vastuullisessa sijoittamisessa. Kun yksi arvostettu sijoittaja alkoi noudattaa YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita, liittyivät kaikki muutkin isot toimijat mukaan.

Korjan mukaan on selvää, että kestävä kehitys ja vastuullisuus ovat tulleet jäädäkseen rahoitusmarkkinoille. Ilmastonmuutos on globaali haaste, joka ei ratkea hetkessä. Nuoremmat sukupolvet kytkevät vastuullisuuden ja sijoittamisen aiempaa vahvemmin yhteen.

Ei-ympäristöystävällisiin hankkeisiin investointi sisältää maineriskejä ja tuottovaatimukset ovat jo nyt korkeammat. Pian niihin ei enää saa rahoitusta pääomamarkkinoilta.

Operaatio kestävän rahoituksen valtavirtaistaminen

EU haluaa nostaa Euroopan vastuullisen sijoittamisen globaaliksi johtajaksi kymmenen kohdan ohjelmalla:

  • Luodaan yhteinen eurooppalainen luokitus, joka määrittelee, onko toiminta ympäristön kannalta kestävää vai ei.
  • Luodaan standardit ja merkinnät kestäville rahoitustuotteille.
  • Edistetään investointeja kestäviin hankkeisiin.
  • Vastuullisuus otettava osaksi rahoitusneuvontaa, jota sijoitus- ja vakuutusyhtiöt antavat kuluttaja- ja yritysasiakkailleen.
  • Kehitetään kestävän kehityksen vertailuarvoja (vähähiilinen, ”hiilineutraali” ja positiivisen hiilivaikutuksen vertailuarvo)
  • Vastuullisuuden sisällyttäminen nykyistä paremmin markkinaluokituksiin ja - tutkimuksiin.
  • Selvennetään institutionaalisten sijoittajien ja omaisuudenhoitajien vastuita.
  • Sisällytetään vastuullisuus vakavaraisuusvaatimuksiin.
  • Vahvistetaan vastuullisuus osaksi julkistusten ja tilinpäätöksen laatimista.
  • Edistetään kestävää omistajaohjausta ja vähennetään lyhyen aikavälin ajattelua pääomamarkkinoilla.

Lähde: EU-komissio

Lue lisää
Taloyhtiölainat ohjaavat asuntorakentamista kasvukeskuksiin

Taloyhtiölainat ohjaavat asuntorakentamista kasvukeskuksiin

Taloyhtiölainat ovat kasvattaneet kotitalouksien velkaa. Rakennusteollisuus RT ry:n pääekonomisti Sami Pakarinen muistuttaa, että lainoilla on saatu aikaan paljon hyvääkin, ennen kaikkea lisää...

Ammattiliikenteen automaatio muokkaa kuljettajan työnkuvaa

Ammattiliikenteen automaatio muokkaa kuljettajan työnkuvaa

Suomessakin tehdään jo kokeiluja rekkojen puoliautonomisen letka-ajon kanssa. Asiantuntijan mukaan kovaa vauhtia kehittyvä automaatio voi tuoda helpotusta esimerkiksi pitkän matkan kuljetuksiin...

Suomalaisen ruoan tarina pellolta pöytään kiinnostaa maailmalla

Suomalaisen ruoan tarina pellolta pöytään kiinnostaa maailmalla

Suomalainen ruoka on todistetusti puhdasta, mutta kansainvälisessä kilpailussa ratkaisee ennen kaikkea vetävä brändi. Kasvava jäljitettävyyden trendi on yksi osa-alue, jossa Suomi voisi loistaa...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa