Puppukielen jäähyväiset - selkeä kieli on vastuullisuutta

Kielellä on valtava voima. Harvassa organisaatiossa kuitenkaan kiinnitetään huomiota käytettyyn kieleen. Selkeästä ja konkreettisesta puheesta voi rakentaa organisaatiolle jopa kilpailuedun.

Vastuullisuus
7.11.2018

"Organisaatiomme on tulevaisuusorientoinut tiimipelaajien joukkue”, "Rakennamme parempaa maailmaa" ja ”Me innovoimme yhdessä asiakkaan parhaaksi”. Kuulostaako tutulta?


– Yrityselämässä ja muuallakin yhteiskunnassa on yleistynyt tyhjä, merkityksetön kieli, toteaa Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun yliopistotutkija Marjo Siltaoja.



Siltaojan mukaan on tärkeää erottaa puppupuhe ammattikielestä ja yritysjargonista. Monella ammattikunnalla on oma erityinen sanastonsa, jonka käyttö on usein välttämätöntä.

Kirurgi tuskin selviäisi leikkausoperaatiosta ilman omaa ammattikäsitteistöään. Yritysjohtaja, lakimies, EU-päättäjä, sähköinsinööri, rahoitusalan ammattilainen ja monet muut omaksuvat ympärillä puhutun kielen, joka voi ulkopuoliselle kuulostaa käsittämättömältä lyhenteiden ja termien litanialta. Ammattikielen hallinta on myös keino osoittaa pätevyys omalla alalla.

Muoti muuttaa kieltä


Puppukieli on Siltaojan mukaan sen sijaan kieltä, jota sen puhujat eivät usein itsekään ymmärrä. Johdolle on tärkeää luoda positiivinen ja inspiroiva visio siitä, mihin organisaatio on menossa.

Kiinnostavat tulevaisuudenkuvat vetoavat tunnetusti kuuntelijoihin paremmin kuin yrityksen arjen epävarmuuksien esille tuonti. Mutta liian usein visioissa sorrutaan kieleen, josta puuttuu sisällöllinen merkitys. Puppukieli on yleistä myös ongelmatilanteissa. 


– Suuruutta tavoittelevilla lausahduksilla voidaan luoda illuusio, että ongelmaan johtaneille asioille ollaan tekemässä jotain. Vaikka todellisuudessa näin ei olisikaan, toteaa liike- ja työelämän etiikan asiantuntijoista koostuvan EBENin hallituksessa toimiva Siltaoja.

Yksi syy homogeenisen yrityspuheen yleistymiselle on tutkijan mukaan kansainvälisen kielen vyöryminen suomalaisorganisaatioihin. Myös ulkoisten viestintäpalveluiden käyttö osaltaan uusintaa sitä, millaista kieltä yritykset käyttävät. 


– Kielessä on kyse aina muoti-ilmiöistä. Suositut käsitteet muuttuvat. Organisaatioiden on tärkeää uudistaa itseään näyttäytyäkseen vetovoimaisina ja houkuttelevina, toteaa Siltaoja. 


Nyt on suosittua empowerment -retoriikka, jossa henkilöstölle annetaan enemmän vapautta, mutta samalla odotukset ja vaatimukset kasvavat. Puheessa korostuu dynaamisuus, positiivisuus ja itsensä johtaminen. Puppukieli toimii myös sosiaalisena liimana. Tietyllä tavalla puhumalla koetaan yhteenkuuluvuutta. Saatamme tutkijan mukaan taputtaa kokouksissa järjettömillekin ajatuksille, jotta säilyttäisimme omat ja muiden kasvot.


Unelmapuheita ja tylsää todellisuutta


Siltaojan mukaan sekä kotimaiset että kansainväliset tutkimukset vahvistavat saman: tyhjä puhe tympii. Yritysjohdon viesti ei mene perille. Koska johto ja muu henkilöstö eivät ymmärrä toisiaan, työntekijän oma rooli osana yrityksen liiketoimintaa ei avaudu. Osa sivuuttaa puppupuheen olan kohautuksella: "Aina se johto heittelee tuollaisia. Ei niistä tarvitse välittää". Tämä on tutkijan mukaan tyypillistä, jos ihminen kokee oman työpaikkansa olevan turvassa.

– Osa ihmisistä kokee tyhjän, merkityksettömän puheen jopa ahdistavana. Se kylvää epävarmuutta ja vie motivaation. Työn mielekkyys kärsii, toteaa Siltaoja.

Ihmiset hämmentyvät, koska johdon puheen ja käytännön tason toimenpiteiden välillä ei ole yhteyttä. Korukielinen visio ei tarkoita mitään, mutta siihen voidaan silti jälkikäteen vedota, kun edessä on kipeitä muutoksia. Tai yritys voi esimerkiksi ulkoisessa viestinnässään painottaa huolehtivansa jokaisen urakehityksestä, mutta todellisuudessa yksilötasolla urasuunnitteluun ei panosteta.

Tutkija muistuttaa, että korulauseiden kehittelyyn käytetään myös usein paljon aikaa ja rahaa, joka on poissa oikeilta teoilta. Ongelmia tulee eteen myös sellaisissa ammateissa ja organisaatioissa, joita ryhdytään brändäämään kielen ja titteleiden avulla vetovoimaisemmiksi, korkeatasoisemmiksi ja professionaalisimmiksi. Ihmisten työn sisältö säilyy kuitenkin usein ihan samana.

– Hienon tittelin saanut ihminen voi olla epämotivoitunut tekemään tylsiä rutiinitehtäviään, Siltaoja huomauttaa.

Kielen selkeys vaatii töitä


Suomalaiset ovat perinteisesti suoraan puhujia. Ihmisten välisessä kanssakäymisessä ei turhia korulauseita harrasteta. Siksi koukeroiset dokumentit ja tyhjä puhe ärsyttävät suomalaisia ehkä vielä kansainvälistä keskiarvoa enemmän. Avoimen hallinnon parissa valtiovarainministeriössä työskentelevän Johanna Nurmen mukaan selkeän kielen tärkeys tunnistetaan myös viranomaistasolla. Jo laki velvoittaa viranomaiset käyttämään asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

– Selkeä kieli on yleiskieltä, jota kansalaiset ymmärtävät ilman tietyn alan tai asian erityisosaamista. Eli ihminen ymmärtää viranomaiselta saamansa kirjeen sisällön ilman, että hänen täytyy soittaa sen lähettäjälle saadakseen lisätietoa, toteaa Nurmi.

Kielen selkeyden eteen tehdään Nurmen mukaan paljon töitä ja asia vaatii jatkuvaa panostusta. Esimerkiksi julkisten palvelun siirtyminen suurelta osin verkossa hoidettaviksi asettaa omia vaatimuksiaan selkeälle kielelle.

– Koska hallinto ja sen palvelut ovat suurelta osin tekstejä, käytetyn kielen selkeys on ratkaisevan tärkeää kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta.

Kotimaisten kielten keskus Kotus edistää hyvää virkakieltä neuvomalla ja kouluttamalla ihmisiä ja myös keskuksen virkakieli-sivustolle kootaan tietoa ja vinkkejä. Tämän lisäksi Kotus jakaa joka toinen vuosi Vuoden selväsanainen -palkinnon virastolle tai työryhmälle, joka on edistänyt selkeän ja ymmärrettävän virkakielen käyttöä. 

Sen sijaan suomalaisissa yrityksissä puhutaan Siltaojan mukaan harmittavan vähän siitä, millaista kieltä organisaatio käyttää ja sopiiko retoriikka omalle yritykselle. Harvalla yrityksellä on niin tunnistettavat ja yksilölliset arvot, että niistä pystyy erottamaan yrityksen tai edes toimialan.

Hyviäkin esimerkkejä kuitenkin löytyy. Yksi niistä on metsäkoneita valmistaja pörssiyritys Ponsse, jonka johto kiinnittää erityistä huomiota selkeään kieleen ja käytettyihin käsitteisiin. Jotkut ovat tehneet persoonallisesta kielestä erottautumiskeinon ja kilpailuedun itselleen.

Kielellä on Siltaojan mukaan voima keventää monimutkaisten tai hankalien asioiden käsittelyä. Kotimainen kuukautiskuppien valmistaja on antanut henkilöstölleen humoristisia titteleitä tyyliin "The Bloody Man" ja esittelee mutkattomaan tapaan alan tutkimustietoa.

Konkreettinen kieli motivoi


Maailmalta löytyy malleja tavoista, joilla tyhjää puppua on yritetty kitkeä. Britannian yleisradioyhtiö BBC:n entisellä toimitusjohtaja Greg Dykellä oli tapana antaa jokaiselle työntekijälle kokouksia varten kortti, jossa luki "Lopeta tyhjän jauhanta ja toteuta asia".

Australialainen softavalmistaja on ottanut selkeän kielen sloganikseen ja Britannian entinen pääministeri David Cameron aloitti kampanjan virkamiespuppua vastaan. "Business Bullshit" -kirjan kirjoittaja Andre Spicer puolestaan kehottaa kysymään uusien ehdotusten ja visioiden kohdalla aina kolme kysymystä: Mitkä ovat ehdotusta puoltavat todisteet ja perustelut? Miten ehdotus toteutetaan? Ja ennen kaikkea: mitä tämä käytännössä tarkoittaa?

Se kysymys pakottaa ihmiset jäsentämään suureelliset lausahdukset yksinkertaiseksi kieleksi. 

Siltaojan mukaan hyvä lähtökohta on miettiä aina ensin, kenelle puhutaan. Yrityksessä voi työskennellä monta eri ammattiryhmää, jolla kullakin on oma käsitteistönsä. On varmistettava, että käytetään kieltä, jonka kaikki ymmärtävät.

Toiseksi kannattaa keskittyä käsin kosketeltavaan konkretiaan. Jos yritys myy vakuutuksia tai autonrenkaita, kannattaa puhua suoraan niistä "paremman maailman luomisen" sijaan. Monet yritykset ovat tutkijan mukaan unohtaneet, että niillä on rikas historia ja perinteet, joista ammentaa. Niiden kautta syntyy yksilöllinen kuva firmasta, ei kopioimalla retoriikkaa muilta. Siltaoja muistuttaa, että selkeä kieli ei ole tylsää. 


– Se merkitsee rehellisyyttä, kokemusta ja jopa uskottavuutta. Ja mikä tärkeintä, se sitouttaa toimimaan. Toisin kuin epämääräiset ja höttöiset tulevaisuusvisiot.

Lue lisää
Venäjänkauppa – todellisuus eroaa mielikuvista

Venäjänkauppa – todellisuus eroaa mielikuvista

Venäjänkaupasta on vallalla monia vääriä käsityksiä. Millainen venäjänkaupan tilanne oikeasti on? Entä mitä Venäjällä tapahtuneita muutoksia suomalaisyritysten täytyy ottaa huomioon?

Minne katoavat miljoonat romuautot - ajoneuvojen kiertotaloudessa paljon parantamisen varaa

Minne katoavat miljoonat romuautot - ajoneuvojen kiertotaloudessa paljon parantamisen varaa

Euroopassa hukkuu joka vuosi yli neljä miljoonaa ajoneuvoa. Se on paitsi iso ympäristöongelma myös eurojen haaskausta. Valtioiden välillä on kuitenkin isoja eroja. Nyt asiaan etsitään EU-tason...

Onnellisuuden suunnittelua

Onnellisuuden suunnittelua

Arkkitehtuuri on monin eri tavoin sidoksissa onnellisuuteen. Voidaanko rakennettua ympäristöä suunnitella onnellisuuden lähtökohdasta?

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa