Puhalla pilliin! EU haluaa suojella väärinkäytösten ilmoittajia

Ilmoittajille kattavan suojan antava laki toisi jäsenmaille jopa 330 miljardin euron hyödyt. Tasapainoisen ratkaisun löytäminen ei ole kuitenkaan helppo tehtävä.

Vastuullisuus
7.8.2018

Hyönteismyrkky Fipronilin saastuttamat yli 77 miljoonaa kananmunaa, Volkswagenin päästörajaylitykset, Espanjan hallituksen vuosia jatkunut korruptio ja Facebook-käyttäjien tietoja luvattomasti hyödyntänyt Cambridge Analytica. Näitä skandaaleja yhdistää yksi asia: ne ovat paljastuneet yksittäisten ihmisten tekemien ilmoitusten ansiosta.

Vain harva uskaltaa ilmoittaa havaitsemastaan veronkierrosta, ympäristörikoksesta, terveysuhasta, petoksesta tai lahjonnasta. Samaan aikaan Euroopan talous menettää pelkästään korruption kynsiin 190 miljardia euroa vuodessa.

– Väärinkäytöksen ilmoittamisen hinta on kova. Ilmoittaja ottaa ison henkilökohtaisen ja ammatillisen riskin. Ani harva tapaus päätyy julkisuuteen, mutta ilmoittajalle prosessi on rankka, huomauttaa korkeasti koulutettuja ja ylempiä toimihenkilöitä edustavan Eurocadresin EU-asioiden päällikkö Janina Mackiewicz.

USAssa yritysten väärinkäytösten ilmoittaja saa palkkion, mutta Euroopassa menettää usein uransa ja rahansa. Espanjan kymmenien miljardien eurojen korruptioskandaalin paljastaja elää nyt Madridin slummissa vailla työtä ja perhettään.

Eroon pirstaleisuudesta

Suurin syy tilanteeseen on selkeän ilmoittajansuojan puuttuminen. Väärinkäytösten paljastajien suojelu on EU-maissa hajanaista. Vain 10 jäsenmaata takaa ilmoittajille täyden suojelun.

Kattavin järjestelmä löytyy Hollannista, missä väärinkäytösten ilmoittajia palvelee viranomainen ja hotline-palvelu. Myös Ranskan korruption vastainen laki on tiukka ja organisaatioiden on sakon uhalla perustettavat kanavat ilmoitusten tekemistä varten.

Suomessa yleistä ilmoittajansuojalakia ei ole. Suojelu koskee ainoastaan tiettyjä aloja ja työntekijäryhmiä. Finanssialalla on väärinkäytöksien ilmoittamista koskevat säännöt. Samoin pörssiin listautuneita yrityksiä koskevista ilmoituksista on säädetty lailla ja juuri voimaan astuneessa liikesalaisuuslaissa on ilmoittajia koskeva pykälä.

Asiaa sivutaan myös rikosasioiden tietosuojalaissa. Oikeusministeriön työryhmä arvioi kuitenkin raportissaan, että ilmoittajien suojelua koskeva lainsäädäntö on Suomessa yhä sirpaleista ja vaikeasti hahmotettavaa. Ongelmana on etenkin ulkoisen ilmoituskanavan puuttuminen.

Nyt EU-komissio haluaa eroon pirstaleisuudesta ja ilmoittajille takuun, että he eivät joudu ongelmiin ilmoittaessaan väärinkäytöksistä. Komissio ehdottaa lakia, joka luo

EU-maihin yhtenäisen tehokkaan suojan väärinkäytösten paljastajille. Uudet säännöt velvoittavat toteutuessaan yritykset ottamaan käyttöön suojatut kanavat, joiden kautta väärinkäytöksistä voi ilmoittaa luottamuksellisesti sekä organisaatioiden sisällä että tarvittaessa suoraan viranomaisille.

Säännöillä suojataan väärinkäytösten paljastajia irtisanomiselta, alempiin tehtäviin siirtämiseltä tai muilta vastatoimilta. Säännöt suojaavat myös tutkivien journalistien tietolähteitä ja auttavat näin turvaamaan tiedonvälityksen vapautta.

Aukeaako Pandoran lipas?

EU-komission laskujen mukaan lailla voitaisiin säästää jäsenmaissa 179-256 miljardia euroa vuodessa. Julkisten hankintojen alalla väärinkäytösten ilmoittajien suojelun toisi vuositasolla 5,8-9,6 miljardin hyödyt ja lisäksi jäsenmaat saisivat kerättyä valtion kassaan noin 50-70 miljardia enemmän verotuloja. Yritykselle kuluja järjestelmästä kertyisi keskimäärin reilut tuhat euroa vuodessa.

Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n lakimies Santeri Suomisen mukaan on selvää, että

väärinkäytökset on paljastettava ja tekijät saatava tilille mahdollisimman nopeasti.

Mutta esityksessä on yritysten näkökulmasta paljon ongelmia. Suominen epäilee, että EU-komissiolle on tullut lähestyvän vaalitauon takia kiire.

– Jos sukset menevät syystä tai toisesta ristiin työnantajan kanssa, tässä muodossa direktiivi saattaa antaa paljon mahdollisuuksia käyttää ilmoittajansuojaa väärin, uskoo Suominen.

Vaarana on, että julkisuuteen pääsee liikesalaisuuksia ja liiketoiminnan arvo saatetaan menettää kerralla paljastuksen vuoksi. Tai epäillyt tuomitaan sosiaalisen median lynkkauskampanjassa ennen kuin ilmoituksen todenperäisyys on tutkittu.

Siksi ilmoitukset on Suomisen mukaan velvoitettava tekemään aina ensisijaisesti organisaation sisäistä ilmoituskanavaa pitkin ja vasta sitten viranomaiselle ja viime kädessä medialle. Epäiltyjen syyttömyysolettamasta on pidettävä kiinni, sillä se on oikeusvaltion keskeisimpiä periaatteita.

Lakimies huomauttaa, että myös direktiivin soveltamisala on todella laaja. Se kattaa nykyiset ja entiset työntekijät, työnhakijat, harjoittelijat, osakkeenomistajat, itsenäiset ammatinharjoittajat, vapaaehtoistyöntekijöitä ja muut yhteistyökumppanit.

– Entä jos 15 vuotta sitten irtisanottu henkilö päättää yhtäkkiä tehdä ilmoituksen vanhasta väärinkäytösepäilystä? Kysyy Suominen.

Mackiewicz ei kuitenkaan usko perättömiin ilmoituksiin.

– Ilmoittaja joutuu suojasta huolimatta käymään läpi rankan prosessin, johon kukaan ei lähde huvikseen.

Luottamuksellisuus kaiken ydin

Suomista huolettaa myös käänteinen todistustaakka. Samaan tapaan kuin irtisanomistilanteissa vanhempainvapaan aikana, yrityksen on voitava todistaa vääräksi ilmoittajan väite. Käytännössä kaikki mahdolliset työsuhteen tai muun yhteistyön aikana tapahtuvat asiat pitäisi siis dokumentoida. Se lisää yrityksen hallinnollista taakkaa valtavasti.

Yritysten on otettava käyttöön sisäiset ilmoituskanavat ja -menettelyt, jos niillä on yli 50 työntekijää tai vuotuinen liikevaihto ylittää 10 miljoonaa euroa. Velvollisuus koskee myös julkista sektoria sekä yli 10 000 asukkaan kuntia. Rajoista on EK:n lakimiehen mukaan pidettävä kiinni.

– Alle 10 hengen yrityksessä rasitukset ovat kohtuuttomat ja ilmoittajan henkilöllisyyttä ei voi suojella. Pienessä tiimissä jokainen voi päätellä, kuka ilmoittaja on.

Suominen huomauttaa, että monilla isoilla suomalaisyrityksillä on jo käytössä sisäinen ilmoituskanava. Väärinkäytökset ovat iso maineriski, jonka jokainen yritys haluaa välttää.

Ilmoittajansuojadirektiivin käsittelystä odotetaan vaikeaa. Suomi toivottaa komission esityksen tervetulleeksi, mutta Ruotsin, Ranskan ja Irlannin kaltaiset EU-maat, joissa on juuri otettu käyttöön kansallinen ilmoittajansuoja, eivät ole yhtä innoissaan. Ilmoittajan suojelua vastustetaan myös Itäisen Euroopan maissa.

Taustalla on paitsi yleinen EU-vastainen ilmapiiri, myös synkempi syy: Itä-Euroopassa korruptio istuu vielä syvässä. Lain käsittely vieneekin vuosia ja lopputulos on jälleen moninkertainen kompromissi. Tärkeintä Mackiewiczin mukaan kuitenkin on, että se toteutuu lopulta.

– Lainsäädännön tehtävä on tukea ihmisiä olemaan rohkeita ja puolustamaan sitä, mikä on oikein.

Lue lisää
Univajeinen yhteiskunta ei opi eikä naura

Univajeinen yhteiskunta ei opi eikä naura

Lähes puolet maailman ihmisistä nukkuu kroonisesti liian vähän. Miten se näkyy työpaikoilla ja koko yhteiskunnassa?

Kenen vastuulla on datatalouden vastuullisuus?

Kenen vastuulla on datatalouden vastuullisuus?

EU:ssa halutaan luoda uusi vastuullisen datatalouden malli, joka perustuu eurooppalaiseen arvopohjaan ja avaa mahdollisuuksia myös pienille yrityksille. Mutta pysyykö Eurooppa Kiinan ja USA:n...

Tulevaisuuden kirjasto on tekemisen paikka

Tulevaisuuden kirjasto on tekemisen paikka

Kirjastot ovat muuttumassa kulttuurikeskuksiksi, joihin tullaan viihtymään, kokemaan, jakamaan ja oppimaan. Joulukuussa aukeava Oodi on tässä edelläkävijä. Se mullistaa täysin perinteisen...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa