Kaupungit kehittävät ilmastonmuutoksen sietokykyä

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät ympäri maailman. Muutosten hillinnän rinnalla onkin tärkeää kehittää sietokykyä ilmastonmuutoksen tuomiin ongelmiin. Haaste on laajempi ja monimuotoisempi kuin äkkiä ajattelisi.

Vastuullisuus
30.10.2018

Vaikka ilmastonmuutoksen hillitseminen on kriittisen tärkeää, on valitettavasti myöhäistä keskittyä pelkästään siihen. Maapallon keskilämpötila on jo noussut 1,1 asteella, ja vaikutukset tuntuvat kaikkialla. Esimerkiksi sään ääri-ilmiöiden arvioidaan aiheuttaneen viime vuonna jo noin 300 miljardin euron tuhot.

Muutosten hillinnän rinnalla mainitaankin yhä useammin sana sietokyky (resilience). Se viittaa keinoihin, joilla varaudutaan ilmastonmuutoksen tuomiin ongelmiin ja minimoidaan vahinkoja. Tämä on erityisen tärkeää kaupungeissa, joissa häiriöt vaikuttavat nopeasti suuriin ihmisjoukkoihin.

– Ilmastonmuutoksen sietokyvyn parantamisessa on kyse jatkuvasta prosessista, kertoo asiantuntija Jennifer Temmer International Institute for Sustainable Development (IISD) -ajatushautomosta. IISD auttaa valtioita ja kaupunkeja kehittämään sietokykyään.

Sietokyvystä voi ensimmäisenä tulla mieleen tulvien ennaltaehkäisy tai varautuminen merenpinnan nousuun. Infrastruktuuriin liittyvät asiat ovat kuitenkin vain osa kaupunkien sietokykyä.

Temmer kertoo, että esimerkiksi Kanadassa on viime vuosina törmätty jopa kuukausia kestäviin ruoan hintapiikkeihin. Syy ongelmiin löytyy rajan takaa Kaliforniasta, jonka kuivuusongelmat iskivät Kanadan ruokahuoltoon.

– Jos kaupunki on riippuvainen jostain tietystä ruoan lähteestä, eikä sieltä saada enää ruokaa, käsillä on iso ongelma, toteaa Temmer.

Ruokahuollon sietokykyä voidaan parantaa esimerkiksi tukemalla paikallista tuotantoa. Kehitettäviä ongelmakohtia voi löytyä myös esimerkiksi terveydenhuollosta tai ihmisten liikkumisessa poikkeusoloissa.

Tarvitaan myös "sietokykyisiä" asukkaita

– Se että kaupungin asukkaat ovat "sietokykyisiä", on aivan yhtä tärkeää kuin infrastruktuurin sietokykyisyys, sanoo Temmer.

Tästä saatiin esimerkki Galgaryn tulvissa vuonna 2013. Niistä selvittiin paremmin sen ansiosta, että viranomaisten rinnalla työskenteli osaavia vapaaehtoisia, joita oli koulutettu erilaisissa harjoituksissa. Kun tositilanne tuli, he pystyivät auttamaan toisia ihmisiä. Jos asukkailla ei toisaalta ole hätätilanteessa riittävää reagointikykyä, seurauksena voi olla paniikkia.

Muutoksiin varautuminen vaatii työtä, koulutusta ja investointeja, mutta se on yleensä halvempaa kuin tuhojen korjaaminen.

– Kun ilmastonmuutoksen sietokykyyn investoidaan etukäteen, sijoitus voidaan saada takaisin moninkertaisesti, Temmer toteaa.

Lue lisää
Paikallisen kehittämisen visioinnissa rajana on vain oma ajattelu

Paikallisen kehittämisen visioinnissa rajana on vain oma ajattelu

Suomalaisten kylien elinvoimaisuuden keskiössä ovat kansainvälisyys ja raikkaat ideat. Digitalisaatio, logistiikka, liikenne ja ilmastonmuutoksen torjunta tarjoavat suomalaisille kylille uusia...

Alansa ensimmäinen professori

Alansa ensimmäinen professori

Juho Hamari on 35-vuotiaana maailman ensimmäinen pelillistämisen professori. Hän on edennyt urallaan poikkeuksellisen nopeasti. Hän sai jo aloittelevana tutkijana paljon vapautta.

Työ ja oppiminen yhdistyvät

Työ ja oppiminen yhdistyvät

Työssä tapahtuvan oppimisen tulee olla jatkuvaa, sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen. Jos halutaan, että koko organisaatio oppii, jopa yritysten strategioiden täytyy perustua...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa