Joukkuepelaaja OP:n ytimessä

Hallintoneuvoston puheenjohtaja Jaakko Pehkonen oli käynnistämässä keskusteluja, joiden pohjalta nyt linjataan OP Ryhmän tulevaisuutta.

Vastuullisuus
14.2.2020

OP Ryhmän hallintoneuvoston puheenjohtaja Jaakko Pehkonen tapasi vuonna 2017 lähes kaikkien ryhmän jäsenpankkien hallitusten puheenjohtajat seminaareissa, joita järjestettiin ympäri Suomea. Keskusteluista hänen korviinsa kantautui yksi, selkeä viesti: OP Ryhmän tulevaisuudesta pitää puhua enemmän.

– Kun hallintoneuvoston puheenjohtajalle tulee viestiä, että pitää keskustella yhteisistä asioista, niin tottahan toki me keskustelemme, Pehkonen sanoo.

Niinpä hallintoneuvoston aloitteesta syntyi tulevaisuustyöryhmä, jonka tehtävänä oli pohtia, millaisella rakenteella muuttuvassa toimintaympäristössä pitäisi mennä eteenpäin. Vuonna 2018 aloittaneessa työryhmässä oli monipuolinen edustus erikokoisista pankeista eri puolilta maata.

Syksyllä 2019 tulevaisuustyö jatkui jäsenpankkien teemakokouksilla ja Helsingin Vallilassa pidetyillä työpajoilla.

Vaikka työryhmissä ja keskusteluissa haetaan OP Ryhmälle uutta suuntaa, Pehkonen muistut- taa, että jäsenosuuspankit tekevät kaikki päätöksensä aina itsenäisesti. Tämä koskee esimerkiksi pankkien välisiä yhdistymisiä.

– Olisin itse päässyt hieman helpommalla, jos vuonna 2017 olisi todettu, että asia ei ole keskustelun väärti. Mutta vastuullista on, että tulevaisuutta mietitään yhdessä. Kerätään aineistoa ja analyysiä. Tehdään asioita läpinäkyviksi. Ja lopulta tehdään päätöksiä.

Pitkä ura OP:ssa

Jyväskylän yliopiston taloustieteen professori Pehkonen on jo yli kymmenen vuoden ajan seurannut näköalapaikalta yhteiskunnan, finanssialan ja ennen kaikkea OP Ryhmän muutosta.

Jyväskyläläinen Pehkonen nousi Keski-Suomen Osuuspankin hallitukseen vuonna 2007. Heti seuraavana vuonna hänet valittiin OP Ryhmän hallintoneuvostoon, ja sen puheenjohtajana hän aloitti 2013.

– Paikallishallinnossa näkee, kuinka sitoutuneita ihmiset ovat omaan osuuspankkiinsa. Keskusyhteisön hallinnossa taas aukeavat koko ryhmän asiat. Pääsee näkemään ryhmän koon, vaikuttavuuden ja moninaisuuden.

Ennen OP-uraansa Pehkonen oli pitkään Jyväskylän yliopiston hallintotehtävissä, muun muassa taloustieteiden tiedekunnan dekaanina ja yliopiston vararehtorina. Hän sanoo aina olleensa valmis ottamaan vastuuta, eikä toisaalta ole osannut kieltäytyäkään, kun on kysytty.

– Olen luonteeltani joukkuepelaaja. Tykkään erityisesti jalkapallosta, ja pelaan sitä paikkaa mikä on tarjolla.

Professori Jaakko Pehkonen on toiminut pitkään Keski-Suomen osuuspankin ja OP Ryhmän hallintotehtävissä.

OP:n tehtävä on rahoittaa

Sinä aikana, kun Pehkonen on ollut mukana OP Ryhmän hallinnossa, yhteiskunta on muuttunut isoin harppauksin. Tämä on tuonut uudistuspaineita myös perinteiselle finanssijätille.

Juurisyitä muutospaineille ovat kaupungistuminen ja väestön ikääntyminen. Nämä isot kehityskulut vaikeuttavat pankkipalvelujen tuottamista maan eri alueilla.

Pehkonen sanoo, että vaikka nykyisessä toimintaympäristössä toimiminen on haastavaa OP:n kaltaiselle osuuskunnalle, Suomen eri alueiden elinvoimasta yritetään pitää huolta. Keinot ovat yksinkertaiset.

– Me teemme, mitä pystymme, eli rahoitamme paikallista liiketoimintaa. Mutta siihen tarvitaan yrittäjiä ja yrityksiä eli paikallista kysyntää rahoitukselle.

Pehkonen muistuttaa OP:n olevan yritysrahoituksessa Suomen suurin liki 40 prosentin markkinaosuudella. Samanlainen osuus ja markkinajohtajuus OP:llä on myös asuntolainoissa.

Vaikka kehitysnäkymät ovat paikoin haastavia, Pehkonen ei näe muuta vaihtoehtoa kuin pyrkiä tarjoamaan palvelua Suomen eri alueilla niin kauan kuin siihen on liiketaloudelliset edellytykset. Tähän velvoittavat jo osuustoiminnalliset arvot.

Pehkonen taustoittaa OP:n ryhmärakennekeskustelujen kumpuavan väestön keskittymisen lisäksi myös asiakaskäyttäytymisen muutoksista. Tällä hetkellä OP Ryhmään kuuluu 147 itsenäistä osuuspankkia, joilla on yhteensä kaksi miljoonaa omistaja-asiakasta.

Kun väestön keskittymiskehitys yhdistetään tuottoja rapauttavaan korkoympäristöön ja kuluja kasvattavan sääntelyn lisääntymiseen, erityisesti OP Ryhmän pienemmillä pankeilla on vaikeuksia ylläpitää kannattavaa liiketoimintaa. Ja kun vielä samaan aikaan ihmiset ovat siirtyneet verkko- ja mobiilipalvelujen käyttäjiksi, tarve fyysiseen läsnäoloon monilla paikkakunnilla on vähentynyt selvästi.

OP:lla on kuitenkin edelleen Suomen kattavin pankkiverkosto. Sen päälle on 27 miljoonaa pankkitapahtumaa mobiilissa ja 8 miljoonaa tapahtumaa verkossa joka kuukausi, Pehkonen muistuttaa.

– Helposti unohtuukin, että pankkiasioiden hoitaminen ei ole koskaan ollut keskimäärin näin helppoa kuin nyt.

Riittävän isoja pankkeja

Julkisuudessakin on arvuuteltu, montako itsenäistä Osuuspankkia Suomessa tulevaisuudessa voi olla. OP Ryhmän pääjohtaja Timo Ritakallio on todennut luvun voivan olla viisi, kaksikymmentä tai mikä tahansa muu luku.

Pehkonen pitää kysymystä pankkien määrästä mahdottomana siksi, että päätöksiä tekevät viime kädessä jäsenpankit. Pehkosen mielestä tarvitaan pankkirakenne, joka mahdollistaa toiminnan erityisesti Suomen kasvavilla alueilla.

– Pitää olla riittävästi pääomia, osaamista ja resursseja. Eli tarvitaan kohtuullisen isoja pankkeja, jotta ne voivat toimia kannattavasti ja ylläpitää monipuolista palvelutarjontaa kasvukeskuksissa ja niiden ympäristöissä.

Pankkipalveluja tarvitaan jatkossakin myös harvaan asutuilla alueilla. Tässä Pehkonen liput- taa tehokkaasti toimivien palvelumallien puolesta.

Hän ottaa esimerkiksi itselleen tutun OP Keski-Suomen, jonka toiminta-alue yltää Pihtiputaalta Joutsaan. Matkaa näiden paikkakuntien välillä on parisataa kilometriä.

Pehkosen mukaan Jyvässeudulla tehokkaasti toimiva maakuntapankki pystyy ylläpitämään pienemmillä paikkakunnilla palvelupisteitä, jotka ovat auki yhden tai kaksi päivää viikossa. Ne täyttävät paikkakunnan alueellisen kysynnän siltä osin kuin ihmisillä on tarve asioida fyysisesti pankin konttorissa.

– Mallilla voidaan turvata palvelut, sillä se on hallinnollisesti kevyt ja kustannustehokas, Pehkonen sanoo.

Itsenäisten pankkien kohtaloista huolehtiville Pehkonen heittää kysymyksen. Miettiikö asiakas kauppaostoksia tehdessään sitä, onko kyseisessä kaupassa hallitusta, hallintoneuvostoa tai edustajistoa? Oleellisinta lienee, että palvelu pelaa.

Puntaroituja päätöksiä

Uudistuminen ei ole uusi asia OP:n historiassa, Pehkonen muistuttaa. Parhaimmillaan Osuuspankilla oli yli 1 400 osuuskassaa eli nykyisten osuuspankkien edeltäjää. OP:n yli 100-vuotisen historian saatossa on tehty monia päätöksiä, jotka ovat vieneet ryhmää eteenpäin monin tavoin.

– Meidän tehtävämme on varmistaa, että ryhmä siirtyy hyvässä kunnossa myös seuraaville sukupolville, Pehkonen sanoo.

Juuri siksi tehdään strategiatyötä, ja siksi on olennaista käydä keskustelua ryhmän rakenteesta. Vaikka väistämättömiä päätöksiä on yleensä järkevä tehdä ennemmin kuin myöhemmin, Pehkonen sanoo, että rakenteellisilla uudistuksilla ei sinällään ole kiire.

– Tämä ei ole kvartaalibisnestä. Meillä on aikaa harkita asioita ja antaa päätösten kypsyä.

Lue lisää
Työelämän suurimmat muutokset eivät liitykään digitalisaatioon ja automaatioon

Työelämän suurimmat muutokset eivät liitykään digitalisaatioon ja automaatioon

Uusia ammatteja on jo syntynyt, mutta ennen kaikkea tapa tehdä työtä ja ajatella työstä on muuttunut. Myös eri sukupolvet suhtautuvat työhön toisistaan poikkeavalla tavalla.

Pankkien kannattaa kehittää tekoälyä ihmistä varten

Pankkien kannattaa kehittää tekoälyä ihmistä varten

Asiakkaalle pitää kertoa missä tekoälyä käytetään ja mihin sen tekemät päätökset ja suositukset perustuvat. Parhaisiin tuloksiin päästään ihmistä palvelevalla ja tukevalla tekoälyllä, korostaa OP...

Vahvat taseet ja pitkäjänteinen johtaminen ovat perheyritysten voimavaroja

Vahvat taseet ja pitkäjänteinen johtaminen ovat perheyritysten voimavaroja

Terveellä pohjalla olevat perheyritykset löytävät helpommin uusia tapoja toimia ja kykenevät laajentamaan toimintaa kriisin jälkeenkin. Vahvistaako ylisukupolvisten yritysten pitkä historia halua...

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa