Arktinen alue kuumenee - Suomi on matkalla seudun solmukohdaksi

Maailman vauraimpien valtioiden kiinnostus maapallon pohjoisinta kolkkaa kohtaan kiihtyy. Kehitys on yksi kaikkien aikojen mahdollisuuksista Suomelle. Mutta onko arktisen alueen herkän luonnon ja talouskasvun välille mahdollista löytää tasapaino?

Vastuullisuus
11.10.2018

Cuuyaraq. Se on Keski-Alaskan jupikeskimoiden kieltä ja tarkoittaa ihmisen elämäntapaa. Cuuyaraq on arktisella alueella ihan omanlainen.

– Vaikka alueelle menee pelkät taalankuvat silmissä, siihen kiintyy väkisin. Paikallisten ystävällisyyttä ei saa eikä halua käyttää väärin, kuvailee arktisen alueen tuntija, tietokirjailija Heikki Haapavaara.

Arktisella alueella tarkoitetaan maapallon pohjoisinta osaa, mutta rajoille ei ole selkeää määritelmää. Suomi on arktinen maa, vaikka maayhteys Jäämerelle puuttuukin. Suomen lisäksi arktisia valtioita ovat Kanada, Yhdysvallat, Venäjä, Ruotsi, Norja, Tanska ja Islanti.

Arktinen alue tuo monelle mieleen ensimmäisenä jääkarhut, mutta seudulla asuu noin neljä miljoonaa ihmistä. Äärimmäisistä olosuhteista huolimatta seudulla elää yli 21 000 eri eläin- ja kasvilajia ja sieltä löytyy runsaasti luonnonvaroja. Haapavaaran mukaan alueen luonnon kuvailussa kaikki sanat kuulostavat latteuksilta. Arktiseen lumoon ei turru.

Koillisväylä mullistaa maailmankaupan

Mutta ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen takia arktisen alueen luonto on keskellä pelottavaa ja nopeaa muutosta. Ilmasto lämpiää alueella jopa kolme kertaa nopeammin kuin globaali keskiarvo. Lämpenemisen vaikutukset tuntuvat kaikkialla. Jääpeite kutistuu sekä kooltaan että paksuudeltaan. Meren pinta nousee ja muuttaa sääolosuhteita Suomessa ja ympäri maailman.

– Monivuotista järeää merijäätä on sulanut paljon. Olemme menettäneet jo puolet volyymistä 40 viimeisen vuoden aikana. Jos joku vielä epäilee ilmastonmuutosta, tätä painavampaa todistetta ei voi olla, toteaa Arktisen keskuksen johtaja Timo Koivurova.

Jäistä vapautuva meri tuo arktiset rikkaudet ensi kertaa ihmisten ulottuville. Jäämeren ympäristöstä onkin tullut kiihkeän taloudellisen kilpailun kohde. Maailman vauraimpia valtioita kiinnostaa erityisesti Siperian pohjoispuolisen Koillisväylän avautuminen meriliikenteelle. Se mullistaisi maailmankaupan.

– Reitti lyhentää merimatkaa Aasiasta Eurooppaan yli kolmasosan. Aikaa kuluu 20 päivää vähemmän, kertoo Haapavaara, joka on seilannut jäänmurtaja-Nordicalla sekä Koillis- että Luoteisväylän läpi.

Lisäksi Suezin kanava on ruuhkainen ja terrorismiuhka seudulla todellinen. Myös Afrikan sarvessa on merirosvoja ja sotatila, joten vaihtoehtoinen kuljetusreitti houkuttelee varustamoita. Isot rahtivarustamot ovat jo ajaneet reitin läpi ja kykenevät liikennöimään väylällä. Haapavaara muistuttaa, että rakennettujen satamien kaltainen infra on kuitenkin olematon. Valtaosaa aluksista saattaa Venäjän Jäämerilaivaston alus ja itänaapuri osaa rahastaa jäänmurtoavusta. Koillisväylää käytetään jo nyt venäläisen öljyn, kaasun ja mineraalien kuljettamiseksi markkinoille Eurooppaan ja Aasiaan. Rahtiliikenne Koillisväylällä on kasvanut 80 prosenttia tämän vuoden ensimmäisten kahdeksan kuukauden aikana.

Arktinen alue, ilmastonmuutos

Ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen takia arktisen alueen luonto on keskellä pelottavaa ja nopeaa muutosta.

Professori Frederic Lasserre Quebecin Lavalin yliopistosta uskoo, että 10 vuoden sisällä varustamot voivat liikennöidä säännöllisesti Koillisväylällä ainakin kesäkuukausina. Yksi aktiivisimmista maista on Kiina. Kiina ja Venäjä solmivat kesällä sopimuksen Koillisväylän kehittämisestä. Alueen vapaakaupasta ovat kiinnostuneet myös Etelä-Korea ja Japani. Kaukoidän maiden kesken onkin syntymässä uusi arktisen alueen intressikeskittymä.

Arktisesti testattua osaamista

Suomi on arktisten olosuhteiden suurvalta ja alueen kehitys on Suomelle valtava mahdollisuus.

– Keskustelu rajoittuu usein jäänmurtajiin ja laivakauppoihin, vaikka Suomesta löytyy uniikkia osaamista pohjoisen ongelmien ratkaisuun, herättelee Haapavaara.

Haapavaara ottaa esimerkiksi turismin. Suomi on ainoa maa, joka luonut arktisesta turismista isoa bisnestä. Napapiirin pohjoispuolelta löytyy yli 100 000 hotellihuonetta. Matkailupalveluiden viennissä piilee valtava kasvupotentiaali. Viime vuonna ulkomaalaisten matkailijoiden määrä kasvoi Lapissa 22 prosenttia. Toinen esimerkki on cleantech.

Suomella on paljon annettavaa puhtaiden ja energiatehokkaiden, kylmiin oloihin suunniteltujen talojen rakentamisessa. Samoin talvivaatteiden suunnittelussa ja tienpidossa. Suomi voisi hyötyä taloudellisesti myös ilmastonmuutoksen torjunnasta viemällä puhtaita ratkaisuja arktiseen off shore -toimintaan ja kaivosteollisuudelle. Ja tietysti osaamme laivojen rakentamisen. Valtaosa maailman jäätä murtavista aluksista on suomalaisvalmisteisia ja niistä pulaa sekä Kanadassa, USA:ssa että Venäjällä.

– Olemme olleet sekä taloudellisesti että poliittisesti liian laiskoja näiden mahdollisuuksien hyödyntämisessä. Nyt tarvitaan lisää aloitteellisuutta ja uskoa itseensä, toteaa Haapavaara.

Heikki Haapavaara arktisella alueella.

Suomen puolella olisi Haapavaaran mukaan tärkeää parantaa tieliikenneyhteyksiä Pohjois-Suomessa ja ennen kaikkea rakennettava Jäämeren rata. Keväällä ilmestyneen Liikenneviraston selvityksen mukaan rautatie parantaisi huomattavasti Suomen logistista asemaa. Se on tärkeä myös huoltovarmuuden kannalta.

Kun tuontia ja vientiä voisi harjoittaa myös pohjoista väylää, Suomi ei olisi Itämeren yhteyden varassa. Rovaniemen kautta Kirkkoniemeen kulkevaa ratavaihtoehtoa jatkoselvitetään parhaillaan. Radan uskotaan tuovan Pohjois-Suomeen yli 20 000 työpaikkaa. Sen kautta saataisiin liikkeelle Lapin mineraalivarannot, joita tarvitaan sähköautojen ja tuulimyllyjen rakentamisessa. Myös turismi hyötyisi. Mutta rata herättää myös vastustusta. Saamelaiset ja ympäristöjärjestöt näkevät sen monella tapaa ongelmallisena.

Tyyni ydin konfliktien keskellä

Liikenteen kasvu, öljyn- ja kaasunporaus, turismi ja kaikki talouskehitys ovat iso uhka arktiselle alueelle. Alueen ekosysteemit ovat erityisen herkkiä ihmisen aiheuttamalle saastumiselle.

– Talouskehityksen toteuttaminen kestävällä tavalla on arktisella alueella vaikeaa, toteaa Koivurova.

Vaikeimmin ratkaistava ongelma on luonnollisesti globaali ilmastonmuutos. Kun kasvihuonekaasujen päästöt jatkavat nousuaan, alue muuttuu Koivurovan mukaan dramaattisesti. Tällä hetkellä musta hiili aiheuttaa neljänneksen arktisen alueen lämpenemisestä. Pelkästään Siperiassa on lähes 2000 saastuttavaa voimalaitosta. Ympäristöongelmat myös pahentavat toinen toisiaan.

Napajäätikön sulaminen johtaa Jäämeren happamoitumiseen, mikä muuttaa alueen ekosysteemejä. Ikiroudan sulaminen vapauttaa ilmakehään suuria määriä metaania. Iso öljyonnettomuus olisi valtava katastrofi, koska öljy hajoaa hitaasti kylmässä vedessä ja sitä on vaikeaa saada pois jään seasta. Turismin kasvaessa myös riski ison huviristeilijän onnettomuudesta kasvaa. Pelastusoperaatio olisi ongelmia täynnä, sillä arktisella alueella ei ole juurikaan pelastuskalustoa ja olosuhteet ovat erittäin vaikeat.

– Ilmaston muuttumista on vaikea pysäyttää, koska siihen on löydettävä yhteinen globaali ratkaisu, huomauttaa Koivurova.

Sellainen ei näytä tulehtuneessa maailmanpolitiikan tilanteessa todennäköiseltä. Arktinen alue on välttynyt omilta konflikteilta, mutta suurvaltapolitiikka näkyy ja tuntuu. EU:n arktisen alueen erityisedustajan avustajana työskentelevän Janne Hirvosen mukaan ulkoiset kiistat voivat vaikuttaa jatkossa yhä enemmän myös arktisen alueen yhteistyöhön.

Taloudellinen toiminta luo kannustimen yhteistyölle, mutta sekä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin politiikka että Venäjän tilanne haittaavat sitä. Esimerkiksi Venäjä ei saa sanktioiden takia kansainvälistä rahoitusta ympäristöhankkeisiin. Haapavaara painottaa, että jäisestä olotilasta huolimatta on pidettävä huolta epävirallisista taloussuhteista USAn ja Venäjän kanssa. Silloin ollaan heti valmiita toimimaan, jos ajat muuttuvat.

Arktinen alue, jäämeri

Fennica vei Haapavaaran arktiselle alueelle.

Ihmisten ymmärrystä arktisesta alueesta on lisättävä.

Suomi aitiopaikalla

Myös EU:n kiinnostus arktista aluetta kohtaan on kasvanut viime vuosina. Hirvonen muistuttaa, että arktinen politiikka ei ole uusi asia EU-agendalla, mutta ilmastonmuutos on nostanut sen painoarvoa. EU on aktiivinen arktisella alueella ympäristönsuojelun lisäksi monessa muussa asiassa. Hirvosen mukaan EU:n ykköstavoite arktisella alueella on löytää tasapaino ilmastonmuutoksen torjunnan ja kestävän talouskasvun välillä.

Suomella on tärkeä tehtävä kasvattaa muiden maiden ymmärrystä arktisesta alueesta. Tämän työn suhteen Suomi on parhaillaan aitiopaikalla, sillä Suomi puheenjohtaa sekä Arktista neuvostoa että Arktista talousneuvostoa. Ulkoministeriön arktisen yhteistyön johtava asiantuntija René Södermanin mukaan puheenjohtajuuskauden läpileikkaavina teemoina ovat ilmastonmuutoksen vastainen taistelu sekä YK:n Agenda 2030 mukainen kestävä kehitys.

– Arktisen neuvoston jäsenmaat ovat maailman rikkaimpia valtioita. On tärkeää, että nämä maat sitoutuvat Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoon.

Koivurova kiittelee, että Arktinen neuvosto on viime vuosina pystynyt tarttumaan toimeen monissa keskeisissä asioissa. Yksi esimerkki vasta solmittu tiedesopimus kahdeksan Arktisen valtion välillä.

Suomen neljä prioriteettia kaksivuotiselle puheenjohtajuuskaudelle ovat ympäristönsuojelu, viestintäyhteyksien parantaminen, meteorologinen yhteistyö ja koulutus. Kaikissa on edistytty. Yksi suurimmista saavutuksista on kuitenkin Södermanin mukaan se, että Suomi on onnistunut pitämään Venäjän, Kanadan, USA:n, Pohjoismaat ja alkuperäisväestön edustajat samassa pöydässä poliittisista konflikteista huolimatta.

– Arktinen neuvosto se on yksi harvoja foorumeita, joilla Venäjä ja USA keskustelevat keskenään. Suomi käyttää osaamistaan, että näin on jatkossakin, Söderman toteaa.

Kysymysmerkkien tulevaisuus

Myös Haapavaaran mukaan diplomatia on Suomen vahvuus. Olemme taitavia ja järkeviä sovittelijoita. Alkuperäiskansojen kohtalo on yksi iso kysymys, jossa tätä taitoa tarvitaan arktisella alueella. 10 prosenttia arktisen alueen asukkaista kuuluu johonkin noin 40 eri alkuperäiskansasta. Kansat eroavat suuresti tavoiltaan ja arvomaailmaltaan.

Samoin heidän asemansa. Venäjän puolella on alkuperäisväestöä kohtaan selvää rasismia, sen sijaan etenkin Kanadalle alkuperäiskansojen asema on tärkeä. Hirvosen mukaan yhteisymmärrys alkuperäiskansojen kanssa on tärkeä osa myös EU-tason päätöksentekoa.

Arktisen alueen tulevaisuutta on asiantuntijoiden mukaan vaikea ennustaa. Koivurovan mukaan Jäämeren jääpeite todennäköisesti poistuu, mutta sulamisvauhti on kysymysmerkki. Samoin laivateknologian kehitys. Mutta arktisen alueen tulevaisuus on paljon muutakin kuin laivaliikennettä. Se on geopolitiikkaa, strategisia talousintressejä, uusia energiaresursseja, ilmastonmuutosta, herkän alueen suojelua ja kestävää kehitystä.

– Selvää on, että Euroopan seuraava suunta on arktinen, kiteyttää Haapavirta.

Lue lisää
Kenen vastuulla on datatalouden vastuullisuus?

Kenen vastuulla on datatalouden vastuullisuus?

EU:ssa halutaan luoda uusi vastuullisen datatalouden malli, joka perustuu eurooppalaiseen arvopohjaan ja avaa mahdollisuuksia myös pienille yrityksille. Mutta pysyykö Eurooppa Kiinan ja USA:n...

Tulevaisuuden kirjasto on tekemisen paikka

Tulevaisuuden kirjasto on tekemisen paikka

Kirjastot ovat muuttumassa kulttuurikeskuksiksi, joihin tullaan viihtymään, kokemaan, jakamaan ja oppimaan. Joulukuussa aukeava Oodi on tässä edelläkävijä. Se mullistaa täysin perinteisen...

Vastuullisuus on liiketoiminnan edellytys

Vastuullisuus on liiketoiminnan edellytys

Suomalaisella startup -kentällä on tapahtunut paljon viime vuosina – varsinkin cleantech-puolella. Yhä useampi yritys haluaa edistää toiminnallaan kestävän kehityksen periaatteita.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa