Pulaa käsistä ja osaamisesta

Hallitus toivoo Talent Boost -toimenpideohjelman auttavan houkuttelemaan kansainvälisiä osaajia Suomeen.

Uusi työ
26.4.2018

Kivenheiton päässä Ison Omenan kauppakeskuksesta seisoo suomalaisen pörssiyhtiö Outotecin pääkonttori.

Mistään ei arvaisi, että täällä työskentelee asiantuntijoita 31:stä eri maasta. Keskellä melko tyypillistä espoolaista asuinaluetta sijaitsee yritys, joka toimii 36 maassa ja jonka palveluksessa on yhteensä 4 200 työntekijää 70 eri maasta.

Joka vuosi tuhat outoteciläistä vaihtaa sisäisellä siirrolla lyhyeksi tai pidemmäksi aikaa johonkin toiseen maahan. Moni tulee Suomeen. Näin teki muun muassa brasilialainen Marly de Avila Carvalho, jonka tarina kerrotaan tämän jutun lopussa.

Outotecin henkilöstö- ja viestintäjohtaja Kaisa Aalto-Luoto kävelee vastaan pääkonttorin aulassa ja kertoo, että kansainvälisyys on yhtiölle arkipäivää.

– Olemme korkean teknologian laitteita valmistava yhtiö. Täällä pitää pystyä tekemään yhteistyötä. Mikään tekeminen ei ole yhden ihmisen varassa, Aalto-Luoto sanoo.

Suomesta muutetaan pois

Outotec on poikkeus. Pääasiassa Suomi ja suomalaiset yritykset eivät nimittäin houkuttele riittävästi kansainvälisiä osaajia.

Itse asiassa Suomen nettomaahanmuutto on negatiivinen. Suomesta siis muuttaa enemmän ihmisiä pois kuin tänne muutetaan. Tässä Suomi eroaa muista Pohjoismaista, joista varsinkin Ruotsi ja Tanska ovat onnistuneet koulutetun työvoiman houkuttelussa.

Pula osaajista heikentää suomalaisyritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Suomessa on jo kokonaisia aloja, joiden kasvu on vaarassa osaajapulan takia. Esimerkiksi ohjelmistoalan osaajia tarvittaisiin tälläkin hetkellä tuhansia lisää. Myös lounaisrannikolla sekä telakka- että autoteollisuus tarvitsevat koulutettua työvoimaa.

Suomi tarvitsee lisää työvoimaa, mutta kysymys ei ole pelkästään ylimääräisistä käsistä. Ylimmän johdon suorahakuun erikoistuneen konsulttiyhtiö Boydenin osakas Carita Lahti muistuttaa, että digitalisaatio ja teknologinen kehitys ovat viime vuosina lisänneet varsinkin kansainvälisten huippuosaajien tarvetta.

Kyse on osaamisesta, jota Suomesta on käytännössä mahdotonta löytää.

– Koska kukaan Suomessa ei ole tehnyt näitä asioita siinä mittakaavassa, Lahti sanoo.

Houkuttelevuutta ja palveluita

Suomi on herännyt tilanteeseen pikkuhiljaa. Sipilän hallitus päätti vuosi sitten puoliväliriihessä käynnistää erityisen Talent Boost -toimenpideohjelman vahvistamaan Suomen houkuttelevuutta. Ohjelmassa ovat mukana myös Helsinki, Espoo, Vantaa sekä Tampere ja Turku.

Osana ohjelmaa käynnistetään tänä vuonna Kasvua kansainvälisistä osaajista -hankkeita. Näiden lisäksi suurimmat kaupungit kehittävät englanninkielistä palvelutarjontaansa kuten kansainvälisiä kouluja ja varhaiskasvatusta.

Talent Boost -ohjelman tavoitteena on paitsi houkutella kansainvälisiä osaajia Suomeen, myös hyödyntää Suomessa jo olevaa kansainvälistä osaamista.

Käytännön toimenpiteisiin kuuluvat esimerkiksi maakuvaviestinnän suuntaaminen osaajille sekä yritys- ja viranomaispalveluiden kehittäminen niin, että ne tukevat kansainvälistä rekrytointia.

Vastaavia ohjelmia on muualla. Työ-ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Laura Lindeman kertoo, että esimerkiksi Kööpenhamina on toteuttanut omaa ohjelmaansa jo vuosia EU-rahoituksella. Suomelta kansallinen strategia kansainvälisten osaajien houkutteluun on kuitenkin puuttunut.

Kansainvälisyys, rekrytoinnit

Outotecin henkilöstö- ja viestintäjohtaja Kaisa Aalto-Luoto tietää, että kilpailu huippuosaajista on kovaa.

Sisäänpäin lämpiävä Suomi

Kilpailu huippuosaajista on kovaa. Carita Lahti muistuttaa, että esimerkiksi Ruotsissa on paljon isoja ja kansainvälisesti toimivia yhtiöitä, joiden digitaalinen murros on pidemmällä kuin suomalaisissa yhtiöissä. Ruotsin talous on muutenkin paremmassa kunnossa kuin Suomen.

– Ja varsinkin kuluttajapuolella sekä markkinoinnissa ruotsalaiset ovat vuosia meitä edellä, Lahti lisää.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan yksi Suomen haasteista on se, että meidän työmarkkinamme ovat hyvin sisäänpäin lämpiävät. Ministeriö pitää suomalaisen työelämän asenneilmapiiriä yhtenä tekijänä, joka vaikeuttaa sekä maahanmuuttajien mahdollisuuksia päästä työmarkkinoille että osaajien kiinnostukseen Suomea kohtaan.

– Suomessa on varmasti myös rasismia, mutta ennen kaikkea kyse on siitä, että suomalaiset yritykset eivät tunnista erilaista osaamista ja haluavat pelata rekrytoinnissa varman päälle, TEM:n Laura Lindeman sanoo.

Brasiliasta Poriin

Suomalainen tasa-arvo näkyy kokouksessa, jossa on läsnä vain naisia.

Suomessa on kylmä, ja suomalaiset saunovat paljon. Muun muassa tämä oli tiedossa, kun brasilialainen Marly de Avila Carvalho muutti Belo Horizontesta Suomeen äitiysloman sijaiseksi.

34-vuotias kaivosinsinööri oli aloittanut Brasiliassa Outotecillä pari vuotta aikaisemmin. Lokakuussa 2016 hän tuli Espooseen tekemään äitiysloman sijaisuutta, jonka piti kestää vuoden. Sijaisuuden päätyttyä de Avila Carvalhon saikin vakituisen paikan Porista, jossa hän työskentelee nyt asiantuntijana Outotecin tutkimus- ja tuotekehitysyksikössä.

Keväällä hän aikoo aloittaa kaivosalan jatko-opinnot Suomessa.

– Ennen kuin tulin tänne, olin hyvin huolissani kylmyydestä. Päätin kuitenkin olla odottamatta mitään ja olla valmis kohtaamaan kaiken uuden, de Avila Carvalho sanoo.

Miten erilaista Suomessa on työskennellä?

– Elämä Suomessa ylipäänsä on helpompaa kuin Brasiliassa. Kaupungit ovat vähemmän ruuhkaisia, joukkoliikenne ja yhteydet toimivat. Ihminen voi käyttää energiansa työhönsä eikä siihen, että yrittää päästä työpaikalle. Suomessa työltä jää myös aikaa esimerkiksi harrastaa.

– Lisäksi arvostan sitä, että naiset ja miehet ovat tasa-arvoisia. Olen työskennellyt alalla 10 vuotta. Vain Suomessa olen ollut alan kokouksessa, johon osallistui vain naisia.

Millä tavalla tuloasi Suomeen olisi voitu helpottaa?

– Outotec oikeastaan auttoi kaikessa, mitä tarvitsin. En olisi osannut pyytää enempää. Jälkeenpäin ajateltuna sanoisin, että Suomeen ei ehkä kannata muuttaa talvella. Suomalaiset ovat siihen aikaan vuodesta hiljaisempia ja ehkä vähemmän halukkaita tapaamaan uusia ihmisiä. Ja pimeys - se on itse asiassa pahempaa kuin kylmä sellaiselle ihmiselle, joka ei ole tottunut siihen.

Minkälaista on työskennellä kansainvälisessä yhtiössä Suomessa?

– Upeaa! Saan tehdä päivittäin töitä ihmisten kanssa, jotka tulevat ympäri maailmaa, ja saan itsekin matkustaa. Opin paljon uusista kulttuureista ja kielistä. Se on ihanaa.

Lue lisää
Kenen vastuulla on datatalouden vastuullisuus?

Kenen vastuulla on datatalouden vastuullisuus?

EU:ssa halutaan luoda uusi vastuullisen datatalouden malli, joka perustuu eurooppalaiseen arvopohjaan ja avaa mahdollisuuksia myös pienille yrityksille. Mutta pysyykö Eurooppa Kiinan ja USA:n...

Tulevaisuuden kirjasto on tekemisen paikka

Tulevaisuuden kirjasto on tekemisen paikka

Kirjastot ovat muuttumassa kulttuurikeskuksiksi, joihin tullaan viihtymään, kokemaan, jakamaan ja oppimaan. Joulukuussa aukeava Oodi on tässä edelläkävijä. Se mullistaa täysin perinteisen...

Vastuullisuus on liiketoiminnan edellytys

Vastuullisuus on liiketoiminnan edellytys

Suomalaisella startup -kentällä on tapahtunut paljon viime vuosina – varsinkin cleantech-puolella. Yhä useampi yritys haluaa edistää toiminnallaan kestävän kehityksen periaatteita.

Tuoreimmat

OP sosiaalisessa mediassa